Osuustoiminta-lehti




	Tällä kertaa 6/99 PÄÄKIRJOITUS JA KOLUMNIT Pääkirjoitus WTO muuttaa maailmaa Maitoteollisuus tosipaikan edessä Pellervon näköaloja Samuli Skurnik Kestääkö ketju? Brysselin näkökulmasta Pekka Pesonen Kilpailulainsäädäntö rajoittaa kotimaisen elintarvikesektorin kehitystä Lauri Kontro Polttakaa oppikirjanne! TEEMAT WTO muuttaa maailmaa: Jouko Nieminen, MTK Suuret panokset uudelle WTO-neuvottelukierrokselle Eeva Haltsonen Brysselin maatalousvahti Risto Volanen: Eurooppa katsoo tarkkaan Atlantin yli Eeva Haltsonen Ministeri Kalevi Hemilä: Suomi odottaa nopeaa WTO-kierrosta ja arvokeskustelua RAPORTIT 100-vuotisjuhlat: Tarja Repo, Antti Mustonen, Seppo Raitasuo, Mauno-Markus Karjalainen 100-vuotisjuhlista tulevaisuuteen Shimelles Tenaw ICA:n puheenjohtaja Roberto Rodrigues: Osuustoiminnan toinen aalto tulossa Erkki Tuomioja puolusti osuustoimintaa Heikki Haavisto: "Tulemme näkemään myös kansainvälisiä osuuskuntia" Aatto Prihti: Osuustoiminta vahvoilla osaamisen yhteiskunnassa Juhlavuoden ansiomitaleita 29:lle Kunniamerkkien sade 123:lle Lähivakuutus-ryhmä: Mauno-Markus Karjalainen Taitoa kerätä rahat Selviytymistarinoita maaseudulta Osuuskuntalakiuudistus: Antti Mustonen Pellervo-Seura puolustaa jäsen ja ääni -periaatetta Andelsförbundet: Selvä raja osakeyhtiöön säilytettävä 35 Osuutoimintatutkimus tänään: Seppo Raitasuo Raha ja aate Kansainvälinen ot-tutkimus: Antti Mustonen Ot-malli sopeutuu muutoksiin Rabobankin esimerkki: Omintakeinen päätöksenteko takaa tuloksen Seppo Raitasuo Toimiva omistajuus ratkaisee yritysmuodosta riippumatta Jäsenten sitoutuminen ratkaisee menestyksen Politiikka ja talous Pekka Alarotu Liittokierrosko katastrofi? UUTISSATOA Raija Volk, PTT Suomen talous kasvaa vauhdikkaasti Heikki Isosaari FCC:n johtoon Onko Herra Gosbi tallella? Kahden pääjohtajan WTO tasapainottelee rikkaiden ja köyhien maiden välissä Seppo Raitasuo Metsäliitto hioi organisaationsa iskuun Seppo Raitasuo Omatoimisuus tuo nyt tulosta Keniassa CD-romppu ilmestyi Tapani Köppä osuuskuntalakiehdotuksesta: "Osuustoimintaa ei saa nyt hämärtää" Pellavamunan alkuperä on helppo jäljittää TULEVAISUUDEN VISIOT Eeva Haltsonen Metsä-Serlan tutkimuksen vetovastuu siirtyi Nesteen Lasse Gäddalle Lieveneekö puukuidun ja muovin ristiriita? YRITYSANALYYSIT Jorma Savolainen Pankkikilpailussa on pistooli koholla PÖRSSI Erkki Sinkko Rohkeata toiveikkuutta PUHEENVUORO Raimo Vuori: Osuuskunnan ja osakeyhtiön ero säilytettävä osuuskuntalaissa selkeänä Antti Pentikäinen Individualismi ja yhteisöllisyys nuorten ajattelussa Vesa Laakkonen "Kansan talous" on arvokas, mutta hiomaton teos KULTTUURI Mauno-Markus Karjalainen Kommentteja lehdistökeskusteluun Kilpailupolitiikan tasapuolistaminen Kotimaisen tuotannon tulevaisuus uhattuna Hannu Kaskinen Kauppa ja ympäristö WTO-neuvotteluihin Sata vuotta sitten, osa 5 Maritta Pohls Kun osuustoiminnan edistämisseura perustettiin Osuustoiminta-ristikko PALVELUSIVUT Nimityksiä Uudet julkaisut Merkkipäiviä Tapahtumakalenteri Raha vai aate? Raha vai aate? Sydän vai järki? Näitä ovat monet ihmiset osuustoiminnasta puhuttaessa kysyneet jo vuosikymmeniä. - Nyt niihin ollaan viimein löytämässä oikeat vastaukset: raha ja aate, sydän ja järki. Ihmiset ja organisaatiot ovat sellaisia, että niitä molempia aikaa myöten tarvitaan, jotta toiminta menestyisi ja kehittyisi. Toisen laiminlyönti johtaa ennen pitkää ongelmiin myös sen toisen suhteen. Parhaimmillaan ne olisivat vieläpä tasapainossa keskenään, mutta sellainen tässä epätäydellisessä maailmassa on hyvin harvoin mahdollista. Mutta etenkin tutkimukselle nämä aiheet tarjoavat hyvin mielenkiintoisen kentän. Kannustavia esimerkkejä Suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiasta löytyy kolme erinomaista esimerkkiä tieteellisen työn ja tiedon pitkälle menevästä hyödyntämisestä käytännön liiketoimintaan. Ensimmäinen oli professori Hannes Gebhard . Hän toi ja loi osuustoimintaliikkeen Suomeen yhdessä vaimonsa Hedvig Gebhardin ja monien työtovereidensa kanssa. Kaksi muuta liittyvät keskeisesti Valion kehitykseen. Vanhempi heistä oli Gebhardin työn jatkaja Pellervo-Seurassa ja samalla Valion suuruuden luoja: tohtori Frans Mikael Pitkäniemi . Hän teki väitöskirjansa oman aikansa trusteista, joita hän sitten työssään vastusti jopa niin menestyksellisesti, että jotkut alkoivat pitää Valiotakin "eräänlaisena trustina". Nuorempi oli Artturi Ilmari Virtanen , AIV-rehun kehittäjä ja kemian Nobelin saaja. Esimerkit osoittavat, miten näkemys siitä, mikä tavallisten ihmisten - eli osuuskuntien jäsenten - kannalta on hyvää, oikein ja tavoiteltavaa, siivitti pitkään näiden miesten uraauurtanutta työtä. Tuloksista saamme nauttia tänä päivänäkin, mutta nyt emme enää voi jäädä näille vanhoille laakereille lepäämään. Pirstoutuva maailmankuva Nykyisten tiedeyhteisöjen ongelmiin kuuluu, että tuollainen tarvittava näkemys niiden sisältä usein puuttuu. Elämmekin keskellä entistä pahemmin pirstoutuvaa maailmankuvaa. Ketkä pystyisivät tiedontulvasta jälleen uudella ja luovalla tavalla yhdistämään tavallisten ihmisen kannalta oleellisen tiedon? Emme tiedä, vaikka tulevaisuuden gebhardit, pitkäniemet ja a.i.virtaset jollakin tavoin jo vaikuttaisivat keskuudessamme. Emme tiedä sitäkään, minkä tieteenalan parista seuraavat suuret, ihmiskunnan kehitystä eteenpäin vievät keksinnöt nousevat, kuten Metsä-Serlan tutkimusjohtajan tehtävät jättävä professori Jyrki Kettunen lehdessämme pohtii. Näkemykset kiteytyvät Tässä numerossa pureudutaan tavallista syvemmälle osuustoimintaan: raha ja aate, sydän ja järki. Näkökulma on tulevaisuuden näkökulma myös satavuotisjuhlien erinomaisissa puheissa. Heikki Haaviston , Erkki Tuomiojan , Aatto Prihtin ja Roberto Rodriguesin puheet löytyvät lehdessämme. Pellervon kansainvälisen tutkimusseminaarin virittäminä julkaisemme raportit siitä, miten maailman tämän hetken tieteen huiput arvioivat osuustoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mihin seikkoihin liikkeen itsensä kannattaisi nyt kiinnittää huomiota? Puheenvuoron saavat professorit Gert van Dijk Hollannista, Risto Tainio Suomesta, Henry Hansmann USA:sta, suomalaissyntyinen Bengt Holmström USA:sta ja Murray E. Fulton Kanadasta sekä hollantilaisen Rabobankin - sikäläisen osuuspankin - kehitysjohtaja Henk Vlessert . Samalla julkaisemme raportin toisestakin seminaarista, jonka puolestaan suomalaisten osuustoimintatutkijoiden järjestö Kooperatiivi ry järjesti syyskuussa. Esimerkiksi professori Juhani Laurinkari Kuopion yliopistosta katsoi, että osuustoiminnan ei pidä kovenevilla markkinoilla kopioida sitä, mitä kilpailijat tekevät. - Parempi on koettaa erottautua niistä. Mauno-Markus Karjalainen
\| Sivun alkuun \|