Elintarvikemarkkinat ja Suomen kustannustaso

Suomen elintarviketuotanto ja -teollisuus ovat toteuttaneet merkittävää sopeutumista avautuneisiin yhteismarkkinoihin ja vapautuvaan maailmankauppaan. Edellisen vuosikymmenen aikana maidontuottajien lukumäärä on pudonnut n. 40.000:sta 20.000:een. Valiolaisten tuotantolaitosten lukumäärä on supistunut 36:sta 18:aan. Tämä kaikki on ollut raskasta sopeutumista, mutta välttämätöntä.

Meijeriteollisuutemme tehokkuus on kohentunut vuosikymmenen aikana merkittävästi ja on hyvällä uralla myös kansainvälisesti verraten, joskin maantiede ja ankarammat olosuhteet sekä kokoero pitävät huolen, että tiettyä kustannuseroa jää maailman huipputehokkuuksiin. Vahvuutemme on korkeatasoinen osaaminen.

WTO nytkähti eteenpäin

Kolmen vuoden tauon jälkeen on Maailman kauppajärjestön WTO:n kokouksessa Qatarin Dohassa jälleen aloitettu neuvottelut maailman kaupan esteiden purkamisesta. Neuvottelujen alku lienee sujunut EU:n ja Suomen kannalta myönteisesti, kun kukaan ei ole sitoutunut ennakolta mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin lopputuloksen suhteen kaupan esteiden madaltamiseksi. Maailma on muuttunut edellisen kokoontumisen jälkeen. Tällä on varmasti vaikutusta päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ja näin tukea maailman talouden vakautta.

Kokonaisuudessaan maailmanlaajuinen elintarvikeliiketoiminta on kohtuullisessa myötätuulessa, ellei muu kokonaiskehitys pysähdy tai muutu dramaattisesti. Elintason ja varallisuuden lisääntyessä on kaksi selvää muuttujaa, paperin ja elintarvikkeiden kulutus lisääntyy. Maailmassa on merkittäviä alueita, joilla nämä merkit ovat selvästi havaittavissa.

Suomen kannalta näillä suurilla maailmanlaajuisilla trendeillä on merkitystä. Maidontuotannostamme yli kolmannes viedään ulkomaille. Pääsääntöisesti juustoina, jauheena ja voina. Suomen maitotaloustuotteiden viennin vastuu on Valiolla. Maailmanmarkkinoilta saatu hinta ei kuitenkaan riitä kustannustasoomme ja näin jokainen viety maitolitra rasittaa kokonaistilityskykyämme. Kustannustehokas teollisuus ja korkeat käyttöasteet ovat hieman helpottaneet viennin kannattavuutta. Jatkossa Valio pyrkii entistä enemmän viennissä kuluttajatuotemarkkinoille erilaisilla osaamisalueilla.

Hintakilpa jää muille

Suomen alkutuotannossa on tapahtunut merkittävää rakenteellista muuttumista. Eniten tilastollista rakennetta on muuttanut pienempien karjojen voimakas tuotannosta luopuminen. Onneksi uutta tuotantokapasiteettiakin on syntynyt merkittävästi.

Kansallinen ongelmamme on pohjoinen sijaintimme ja korkea kustannustaso. Pitkä sisäruokintakausi kalliilla rehuilla ja korkeat rakennuskustannukset ovat kustannuseriä, joita ei merkittävillä vientikilpailijoillamme ole. Esimerkiksi maailman suurimpiin maitojauheen ja voin tuottajiin kuuluvassa Uudessa Seelannissa karjakoko on liki 240 lehmää ja miltei yksinomainen rehu tulee ympäri vuoden laitumelta. Teollisuus saa maitonsa puoleen hintaan Suomen tilanteeseen verrattuna.

Suomalaisten on turha lähteä tähän kisaan kustannushaastajaksi. On keksittävä muuta osaamista. Sitä Valiossa on, mutta asiakkaiden löytyminen ja markkinointi ovat vaikeita alueita. Siinä pyrimme verkottumalla hyödyntämään omia vahvuuksiamme.

Paineita myös kotimarkkinoilla

Kotimarkkinoille suurimmat paineet muodostuvat juustojen tuonnista. Suomeen tuodaan tänä vuonna n. 20 miljoonaa kiloa erilaisia juustoja, pääosin aivan tavallisia massajuustoja. Kysymys ei ole pelkästään erikoisjuustojen tuonnista, kuten usein kuulee väitettävän. Tämä vastaa n. 200 miljoonan litran maidontuotantoa. Kotimarkkinoiden kova kilpailu ja keskittynyt vähittäiskauppa pitävät huolen siitä, että kotimarkkinoilta ei pikavoittoja oteta.

Myös kilpailulain säädökset rajoittavat normaalia kaupankäyntiä ja relevantin markkina-alueen käsite tuntuu edelleen olevan hieman vaikeasti hahmotettavissa. Tässä tulkinnassa kilpailuviranomainenkin on voimaton, ellei laki ja lain tulkinta muutu.

EU:n tuki ja kiintiöt ovat elinehto

Ratkaisevammaksi Suomen maidontuotannon ja maidonjalostusteollisuuden tulevaisuudelle muodostuu EU:n tukipolitiikan linjaukset ja tuleva kiintiöpolitiikka. 2005 hintareformi ja tulevan itälaajenemisen seuraukset tulevat olemaan merkittäviä. Ilman tukia ja maakiintiötä tilanne muodostuu kestämättömäksi. Tällä hetkellä markkinoilta saatava myyntihinta ei pysty kattamaan kaikkia maidon tuotantokustannuksia.

Kaikki Suomen poliittiset tahot ovat sitoutuneet maatalouden tuotantoedellytysten turvaamiseen ja niiden edellyttämiin tavoitteisiin tulevissa neuvotteluissa. Tavoitteeseen on välttämättä päästävä.

Valiossa olemme tehneet paljon tehokkuuden eteen ja markkinoiden järkevään hallintaan. Toivottavasti myös poliitikot onnistuvat.

Kari Inkinen
Tämänkertainen kirjoittajamme, maanviljelijä Kari Inkinen Ruokolahdelta 
toimii Valion hallituksen puheenjohtajana, Osuuskunta Tuottajain Maidon hallituksen, Etelä-Karjalan Osuuspankin hallintoneuvoston ja Pellervo-Seuran johtokunnan jäsenenä.

| Sivun alkuun |