Osuustoiminnan uudet ulottuvuudet

rvovaltainen The Economist -talouslehti julkaisi 3.10.2001 ilmestyneessä numerossaan poikkeuksellisen mielenkiintoisen juttukokonaisuuden. Modernin liikkeenjohtotieteen guru ja elävä legenda, professori Peter Drucker oli kirjoittanut lehdelle laajan lähitulevaisuuden näkymiä luotaavan katsauksen "Seuraava yhteiskunta. Katsaus lähitulevaisuudesta". Runsaan 20 sivun mittaisessa katsauksessaan nyt jo 90-vuotias, mutta edelleen aktiivinen ja uutta luova Drucker avasi omaan pitkään kokemukseensa perustuen mielenkiintoisia näköaloja siihen, mitä kaikkea uusi teknologia voi merkitä elinkeinoelämässä.

Katsauksen nykyaikaisen suuryrityksen tulevaisuutta käsittelevässä jaksossa Drucker pohti, miten perinteiset yritysorganisaatiomallit selviävät haasteista, joita uusi teknologia tuo mukanaan. Ne kun muuttavat monella tavalla yritysten perinteisiä toimintaedellytyksiä ja organisointimahdollisuuksia.

Alaotsikon "konserneista liittoutumiin" alla oli mielenkiintoinen viittaus myös osuustoimintaan. Siinä Drucker kertoi, kuinka toimintojaan viime vuosina voimakkaasti ulkoistanut amerikkalainen autojätti General Motors on äskettäin liittoutunut tärkeimpien kotimaisten kilpailijoidensa Fordin ja DaimlerChryslerin kanssa. Nämä kolme jättiyhtiötä ovat perustaneet yhteisen osto-osuuskunnan. Uusi osuuskunta ostaa jatkossa kaikkien kolmen yhtiön nimiin autonvalmistuksessa tarvittavia hyödykkeitä. Perustetun osuuskunnan on ilmoitettu olevan jatkossa avoin myös muille autoteollisuuden toimijoille.

Tämä tieto on monella tavalla mielenkiintoinen. Yhtäältä se ja monet muut Druckerin kertomat esimerkit vahvistavat sen, kuinka uusi teknologia uusine käänteentekevine mahdollisuuksineen on alkanut jo nyt muuttamaan myös organisatorisesti perinteistä teollista maisemaa. Toisaalta tähän tietoon sisältyy tärkeä osuustoiminnallinen havainto.

uomessa osuustoiminta on mielletty näihin päiviin asti lähinnä tietyillä toimialoilla toimivien suurten osuuskuntien kautta. Tähän liittyy myös puhe pellervolaisesta ja kuluttajaosuustoiminnasta. Tämä on kuitenkin vain yksi, lähinnä historiallis-kansallinen puoli asiasta. Druckerin esimerkki sen sijaan tuo esiin saman asian toisen, yleisemmän ja periaatteellisemman puolen. Eli sen, että osuustoiminta on yksi nykyaikaisen talouden organisointimalli. Osuustoimintaa voidaan ja kannattaa tähänastisten perinteisten toimialojen ohella käyttää hyväksi myös monien uusien toimintojen organisoinnissa.

Ja eihän asia toki ole aivan uusi meilläkään, kunhan se vain osataan nähdä tältä kannalta. Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vahvasti kehittyneessä uudessa pienosuustoiminnassa (ns. uusosuustoiminnassa) on monia käytännön esimerkkejä juuri tästä. Mm. monet kulttuurialalla toimivat ryhmät ovat todenneet, että osuuskuntamalli sopii erinomaisesti myös heidän tarpeisiinsa. OT-lehden edellisessä numerossa Seppo Niemelä esitti kolumnissaan puolestaan, miten osuustoimintamalli voisi perinteisessä ympäristössään maaseudulla palvella myös ihmisten uusia taloudellisia toimintoja tarjoamalla heille vanhan, hyväksi koetun organisointimallin ratkaisemaan myös uusia organisointitarpeita.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä oleva uusi, modernisoitu osuuskuntalaki tulee tässäkin suhteessa todella kreivin aikaan. Lakia uudistettaessa myös tämä yleisempi näkökulma on ollut nimenomaisesti esillä. Näin uusi laki tarjoaa osaltaan uusia mahdollisuuksia käyttää osuuskuntaa yritysmuotona entistä joustavammin hyväksi myös aivan uusilla aloilla.

äsiteltävään asiaan liittyy myös kolmas, järjestöllinen ulottuvuus. Tämän lehden aikaisemmissa numeroissa on jo kerrottu Pellervon uudesta strategiasta, jolla järjestön toimintaa ollaan kohdentamassa jatkossa osuustoiminnallista yrittämismallia ja osuuskuntaa yritysmuotona koskeviin asioihin.

Myös tämä linjaus on sopusoinnussa edellä olevan yleisemmän organisatorisen näkemyksen kanssa. Osuustoiminnallisessa järjestötoiminnassakaan ei näin ollen ole kysymys niinkään toimialasta kuin organisatorisesta ratkaisumallista ja sen toimintaedellytyksistä huolehtimisesta.

Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |