- Paikallisuus, suomalaisuus, keskinäisyys. Ne ovat arvoja, jotka tässä eurooppalaisessa, kansainvälistyvässä ympäristössä ovat ihan arvostettavia asioita.

Toimitusjohtaja Harri Kainulainen luettelee Lähivakuutus-ryhmän keskeisiä menestystekijöitä. Samaan aikaan kun suunta maailmalla käy kohti entistä suurempia ja keskitetympiä konglomeraatteja, Lähivakuutus menestyy pienuudellaan.

Pieni koko ei ole Lähivakuutukselle ongelma. Kainulainen sanoo, että globaalissa bisneksessä tarvitaankin jättiläisiä. Tietyt riskit ovat maapalloistuneet. Suurimpien suomalaisten yhtiöiden ongelma taas on siinä, että Suomi on niille liian pieni ja maailma liian suuri. Lähivakuutuksella taas ei ole merkittäviä kansainvälisiä intressejä. Kansallisesti ja alueellisesti toimivat erikoistuvat yksiköt tulevat pärjäämään.

Onko Lähivakuutuksen menestys merkinnyt myös sitä, että yhtiötä olisi katseltu "sillä silmällä"?

- Kyllä, kosijoita on ollut, Kainulainen myöntää. - Mutta hamekankaita on tähän mennessä annettu.

Mitä etua keskinäisyys antaa. Vai antaako mitään?

- Tottakai tämä osuustoiminnan malli antaa etuja. Eihän tätä muutoin kannattaisi tehdä. Etu on ilman muuta se, että vakuutuksenottajat voivat osallistua oman Lähivakuutuksensa asioiden käsittelyyn ja päättämiseen. Etu on myös, että tulos koituu suoraan asiakasomistajien hyväksi. Se ei lähde meiltä ulkopuolisille sijoittajille, jotka eivät välttämättä ole asiakkaita.

- Tavoitteena vakuutusosakeyhtiössä on tuottaa omistajille mahdollisimman hyvä tulos. Meillä on ihan sama tavoite, mutta meidän omistajamme ovat vakuutuksenottajia tässä ryhmässä. Haittana on tietenkin se, että omien pääomien hankkiminen ei ole yhtä helppoa kuin osakeyhtiöllä.

Kasvua haetaan kaupungeista
Lähivakuutuksen osuus vakuutusmaksutulosta on nyt yli 7 prosenttia. Viime vuonna meni liikevaihdossa miljardin markan rikki. Tänä vuonna ryhmä lähestyy miljardia vakuutusmaksutulossa. Maatilavakuutuksista lähes puolet on Lähivakuutuksen piikissä. Kotivakuutuksissa Lähivakuutusryhmä meni jo viime vuonna kolmannelle tilalle Sammon ja Pohjolan jälkeen. Liikennevakuutuksissa osuus on 9 prosentin luokkaa. Lähivakuutus-ryhmän itsetuntoa nostaa se, että viime vuodet ovat olleet kiistämättömästi menestyksellisiä. Kasvun odotetaan jatkuvan uusilla kentillä.

Kainulainen on ottanut tehtäväkseen tuoda Lähivakuutuksen kaupunkeihin nykyistä näkyvämmin. Kasvu haetaan nyt kasvukeskuksista ja suurkaupungeista. Samaan aikaa kuitenkin asemat on kyettävä pitämään perinteisellä maaseudulla. Kasvun mahdollisuuksia Lähivakuutus näkee kotitalouksien lisäksi ennen muuta pienyrityspuolella, alle 10 hengen yrityksissä, joita Suomen yrityksistä on 95 prosenttia.

- Meillä on 230 toimipistettä. Kyllä kilpailijat tätä verkostorakennetta katsovat kateellisina, Kainulainen sanoo. - Vakuutustoiminnassa pelkät myyntikanavat eivät riitä, joudutaan myös korvaamaan. Olen sanonut, että se on aina totuuden hetki, kun asiakas tulee keskustelemaan korvauksista ja tiskin yli tapitetaan toinen toisiaan. Siinä mitataan luottamus.

Tutkimusten mukaan Lähivakuutuksen asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä ryhmäänsä. Korvaatteko te paremmin kuin muut vai eikö vahinkoja satu niin paljon kuin muille?

- Toivottavasti korvaamme oikeudenmukaisesti ja nopeasti. Meillä korvauksesta keskusteleva ihminen on usein se sama ihminen, joka on myynyt vakuutuksen. Paikallisuudesta on ilman muuta etua. Uskomme henkilökohtaiseen palveluun.

Asiakkaansa voi valita
Lähivakuutus ei kuitenkaan edes pyri hankkimaan kaikkia asiakkaikseen. Kainulainen muistuttaa, että asiakkaansa voi valita. Kilpailuun kaupunkien markkinoista sisältyy ilman muuta myös entistä suurempia riskejä.

- Kannattavaa kasvua saadaan aikaan kasvukeskuksista. Toisaalta konnatkin ovat keskittyneet kaupunkeihin. Liikennetiheydet ovat suurempia, ja onnettomuusriskit samoin. Ja niin edelleen. Asiakasvalinta korostuu ilman muuta. Ja paikallisuus on sitä, että me olemme siellä, missä meidän asiakkaamme ovat.

Johtamisessa Kainulainen uskoo esimerkin voimaan ja vastuullisuuteen. Johtajan ja muun joukon on paiskittava hommia, jotta firma pyörisi. Hänen oma työpäivä alkaa varhain aamulla.

Lähivakuutuksessa ei jaella optioita, mutta työntekijät saavat hyvinkin alan keskiarvoa vastaavan korvauksen. Kainulainen kertoo, että lähivakuutuslaisten keski-ikä on tällä hetkellä lähes kymmenen vuotta alempi kuin muissa vakuutusyhtiöissä. Joukko on paitsi nuorekasta, myös innostunutta.

Henkilöstöltä saadut arviot yhtiön henkilöstöpolitiikasta ovatkin varsin myönteisiä. Lähivakuutuksen kulttuuriin kuuluu työn tuottavuuden korostaminen, mutta ei missään tapauksessa käskytys. Tavoitteet asetetaan yhteisesti. Kannustejärjestelmiä ollaan systematisoimassa par'aikaa. Ongelmakohdat pyritään selvittämään keskustelemalla.

Rentoutta - ei käskemistä
Lähivakuutuksen tirehtööri sanoo arvostavansa rentoutta asioiden hoidossa.

- Käskeminen ei kuulu henkilökohtaisiin periaatteisiini. Tämä on verkostotaloutta. On tärkeää pitää hyvä yhteys kenttään ja on tärkeää, että tähän porukkaan täällä panostetaan. Kun työntekijät voivat hyvin fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti, myös tuottavuus kasvaa. Kun ollaan hyvässä kunnossa, tullaan paremmin toimeen myös työtovereiden kanssa, Kainulainen sanoo.

Lähivakuutuksen henkilöstöpolitiikan perusarvoja ovat pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, toisen ihmisen arvostamiseen, koulutus ja itsensä kehittäminen. Hän kertoo, että Lähivakuutuksessa seurataan jatkossa säännöllisesti koko työyhteisön työkyvyn kehitystä. Työkykytutkimuksen tulokset ovat olleet erittäin myönteisiä ja ongelmakohtia on ollut harvinaisen vähän.

- Tämä talo on asiantuntijaorganisaatio, Kainulainen korostaa.

Ennen tuloaan Lähivakuutukseen Harri Kainulainen veti Porin Jazzia, jonne hänet puolestaan pyydettiin Savonlinnan oopperajuhlien talousjohtajan paikalta. Kulttuuritaustastaan hän sanoo hyötyvänsä myös vakuutusalalla.

- Toimiminen kulttuuribisneksessä on varmasti tuonut luovuutta ja rentoutta. Tämä ala on konservatiivinen ja tarkoin säädelty. Asioita voi kuitenkin hoitaa monella tavalla ja olen yrittänyt tuoda mutkattomuutta organisaatioon.

Pauli Komi oppi-isänä
Kainulainen kuitenkin muistuttaa, että hän ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä rahoitusalalla. Ennen siirtymistä kulttuuri- ja vakuutusmaailmaan on "11 vuotta pankkia pohjalla".

Kainulainen sai oppinsa liikkeenjohtoon mm. Turun Seudun Osuuspankissa, jossa hän oli alue- ja markkinointijohtajana. Oppi-isäkseen hän nimeää Pauli Komin, joka oli siihen aikaan pankin toimitusjohtaja.

- Pauli Komin oppi oli hyvää oppia. Ajattelumallini ovat sieltä peräisin.

Kainulainen on taustaltaan valtiotieteilijä pääaineenaan poliittinen historia, siis koulutuksensa puolesta outo lintu alan juristien ja ekonomien joukossa. Hän pitää humanistitaustaansa etuna nykyisessä työssään. Humanismi ja laaja harrastustoiminta, ennen muuta aktiivi toiminta Suomen Punaisessa Ristissä ja nuorkauppakamarissa on muovannut ajattelumallia.

- Jo pankissa sanoivat, että Kainulaisella häivähti silloin tällöin jotain inhimillistä silmässä, toimitusjohtaja irvailee.

Historianopettaja Lähivakuutuksen johdossa sopii hyvin historialliselle yhtiölle.

- Tämä meidän mallimme lähtee sieltä kuningas Adolf Fredrikin ajoista, 1770-luvulta. Juurensa pitää tietää ja perinteensä. Paloapuyhdistykset lähtivät maaseudulta ja me olemme niiden perillisiä. Tämä on maan vanhinta vahinkovakuuttamista.

Harri Kainulainen sanoo olevansa hyvin suomalainen ja hyvin isänmaallinen ihminen. Asuminen eri puolilla Suomea on muovannut myös käsitystä siitä, millaista väkeä me härmäläiset oikein olemme. Kainulaisen mielestä pitäisi paremmin ymmärtää sitä, että eri puolilla suomalaiset todella ovat erilaisia.

- Pitää ymmärtää, että toimintamalli Varsinais-Suomessa on ihan toisentyyppinen kuin Savossa. Vitseissä maakunnallisista eroista on totta ainakin toinen puoli.

- Meillä on aina savolaisemme ja turkulaisemme keskuudessamme.

Sanoo Kainulainen. Alun perin itse Savosta.

LAURI KONTRO