Ruotsin meijerikentässä vakiintuneet kuviot

Yrjö Kotisalo on analysoinut ruotsalaismeijereitä Osuustoiminta-lehdelle tuoreimpien tuloslukujen valossa. Seuraavassa lyhennelmä analyysistä.

Kun ovet avattiin kilpailulle EU-integraation myötä, ruotsalaisten ja myös tanskalaisten meijerien tekemiset ja tuotteet alkoivat kiinnostaa suomalaistakin alan väkeä ja myös kuluttajia aivan uudella tavalla.

Arla vastaanotti tilikaudellaan 1997/98 kaikkiaan 2,1 miljoonaa kiloa maitoa 8 700 maidontoimittajalta ja teki 8,9 mrd markan liikevaihdon. Sen taseeseen sitoutui 3,9 mrd mk ja henkilöstöä oli 5 600. Valioon verrattuna Arla on hiukan suurempi. Arlan markkinaosuus jää hieman pienemmäksi kuin Valion osuus Suomessa. Vientiyrityksenä Valio on niin ikään suurempi.

Arla on suuntautumassa nyt kuitenkin vahvasti ulospäin. Liikeidean mukaan toiminnan tarkoituksena on kehittää, tuottaa ja markkinoida maitoon perustuvia elintarvikkeita eurooppalaisen kuluttajan hyvinvointia ja ruokanautintoa varten ja siten, että luodaan pitkän tähtäimen kannattava markkina Arlan jäsenten maidontuotannolle. Arla liputtaa ruotsalaisuuttaan, mutta kiinnittää erityistä huomiota Suomeen ja Saksaan.

Asiakkaina ei tuoda esille kauppaa vaan lopulliset kuluttajat. Ruotsiin verrattuna Suomessa korostetaan edelleen enemmän tuotanto- ja tuoteperustaa. Kummassakin maassa jakeluporras on varsin keskittynyt ja teollisuuteen nähden vahva.

Arla ei ole kuitenkaan unohtanut omistajia, jotka odottavat mm. hyvää maksukykyisyyttä, palveluja ja jäsendemokratian toteutumista. Myös henkilöstön osuutta korostetaan.

Yhteiskunta- ja maaseutu/aluepoliittiset tavoitteet ovat myös Arlan tavoitteita. Avoimuudella on taipumus nostaa motivaatiota, mikä puolestaan on omiaan kehittämään laatua ja tuottavuutta.

Kasvettava tavalla tai toisella
Arlan pulmat ovat tutunoloisia: maitomäärät alenevat, kulutus supistuu monissa tuotteissa ja kova kilpailu alentaa hintoja ja katteita.

Kustannukset eivät kuitenkaan jousta samassa suhteessa. Yrityksen johdossa sanotaan mahdollisuuksien piilevän lisääntyneessä jalostusasteessa ja yhteistyössä toisten yritysten kanssa.

Toimitusjohtaja Åke Modig toteaa: Arlan täytyy kasvaa. Lähtökohtana on avoin globaali kauppa. On saatava mittakaavaetuja, on oltava

kustannustehokas. Tuotekehittelyllä aikaansaadut uudet muuttuvaa kysyntää vastaavat tuotteet tuovat kyllä lisäkatteita, mutta ilman riittävää volyymia kannattavuus karkaa.

Päättyneellä tilikaudella (1.7.1997-30.6.1998) tulos ja likviditeetti paranivat ja pääoman sitoutuminen väheni, mutta kaikilta osin ei tavoitteita saavutettu. Näin kävi mm. tilityshinnassa. Nyt omavaraisuusaste on hyvä, 42,4 %, ja kestää välttämättömiin investointeihin liittyvän velanoton. Kovin suuri ei Arlan liikkumavara ole.

Painopisteen täytyy olla kustannustehokkuuden haussa, koska kysynnän voimakas kasvu ei ole näköpiirissä. Markkinaosuuksien valtaaminen taas rasittaa yleensä katetasoja. Hintakilpailu on kovaa myös Ruotsissa.

Arlan ärhäkkä kilpailija
Skånemejerier lähtee liiketoimintasuunnitelmassaan toisella painotuksella kuin Arla: omistajille aikaansaatu arvonlisä mainitaan ensimmäiseksi. Jotta se olisi mahdollista, pienestä meijeristä on kehitettävä aktiivinen eurooppalainen elintarvikeyritys. Kannattavat markkina-asemat, ympäristötietoisuus, vahvat tuotemerkit ja innovatiivinen yhteistyöhakuisuus määrittelevät Skånemejerierin liikeidean sisältöä.

Päämääränä on itsenäinen asema ja tilityskyky, joka on parempi kuin markkinajohtajalla. Tuoretavarat, juustot, raaka-aineet ja teollisuus ovat Skånemejeririn liiketoiminta-alueet.

Yritys on saavuttanut monia tavoitteitaan. Sen tuotekehitys on aikaansaanut monia funktionaalisia elintarvikkeita.

Skånemejerier on ensimmäisenä Ruotsissa ottanut käyttöön ympäristöbonuksen maidontuottajille, jotka haluavat tehostaa ympäristönsuojelutyötään. Mukana oleville tuottajille maksetaan kolme äyriä lisähintaa.

Tuotekehitystyön ja kattavan laatutyön lisäksi skoonelaiset panostavat strategisiin alliansseihin. Kumppaneita ovat mm. suomalainen osuusmeijeri Milka, Hanse Milch Saksassa ja tanskalainen Klöver Maelk. Allianssien puitteissa harjoitetaan vientistrategiaa palvelevaa tutkimusyhteistyötä.Jos tämä osataan, kannattavuus kohenee.

Skånemejerier vastaanotti viime vuonna 419 miljoonaa kiloa maitoa (-0,8%), mikä on vajaa 13 % Ruotsin koko maitomäärästä. Maidontuottajia sillä oli 1535. Liikevaihto on aleneva, mutta kannattavuus on kohentunut. Likviditeetti on erinomaisella tasolla, vakavaraisuus on tyydyttävä. Konserni investoi viime vuonna 48 miljoonalla markalla.

Kokonaisuutena ei meijeriliiketoiminta Skoonessakaan ruusuiselta näytä. Pohjoisessa jyrää Arla ja etelässä tanskalaiset Klöver Maelk ja MD Foods. (Koko artikkeli taulukoineen OT-lehdessä 7-8/98).