Selkeä kannustinjärjestelmä on paras

Palkkaukseen liittyvät erilaiset kannustinjärjestelmät - esimerkiksi optiot, kannustinlisät, bonukset ja henkilöstörahastot - puhuttavat myös osuustoimintayrityksissä. Osuustoiminta-lehti kartoitti tilanteen ja päätyi suosittamaan mahdollisimman selkeitä kannustinjärjestelmiä.

Pisimmällä kannustinjärjestelmien toteutuksessa ollaan palvelualoilla: Osuuspankkiryhmässä, Lähivakuutuksessa ja Hankkija-Maataloudessa. Niissä on järjestelmistä kokemusta jo vuosikymmenen alkupuolelta lähtien. Myös Paikallisosuuspankeissa ja kotieläinjalostusosuuskunnissa on kannustimia käytössä rajoitetummin.

Metsäliiton teollisuudessa on kannustinpalkkausta toteutettu yhtiöittäin jonkin verran eri tavoin, mutta käytäntöjä aiotaan yhtenäistää. Yhtenäistäminen helpottaa henkilöstön siirtymistä metsäliittolaisesta yrityksestä toiseen. Toisaalta toiminnan laajeneminen ulkomaille tuo hankaluuksia, koska järjestelmät pitää sovittaa myös kunkin maan käytäntöjen mukaan.

Elintarviketeollisuudessa asiassa ollaan varsin alkuvaiheessa. Paineita tulee etenkin pörssiyhtiöille. Kannustinjärjestelmät nostavat kaikinpuolin profiilia muiden joukossa. Muissa elintarvikeyrityksissä pärjätään vanhoin kannustamiskonstein tai ainakin ollaan odottavalla kannalla.

Bonukset kannustavat parhaiten

Kaikki joko yksilöä tai koko henkilökuntaa koskevat harkinnanvaraiset edut, jotka ovat jollain lailla sidoksissa yrityksen tuloksentekoon, ovat kannustimia. Kannustinjärjestelmä on yrityksessä virallisesti vahvistettu ohjelma, jonka toimivuutta seurataan ja sitä muutetaan tarpeen mukaan, kertoo CAG -yhtiön toimitusjohtaja Heimo Hakamo. CAG mm. suunnittelee kannustinjärjestelmiä yrityksille.

- Viime aikoina optiot ovat nousseet kovasti esille. Niitä on kuitenkin käytössä vain runsaassa 70 yrityksessä, joptka ovat pörssiyhtiöitä. Muita kannustimia, kuten yksilön työpanokseen tai koko yrityksen tulokseen sidottuja, käytetään sen sijaan yleisesti. Optioista ”vouhottaminen” on vääristänyt keskustelua. Useinmiten optiot ovat olleet kannustimina merkityksettömiä, sanoo Hakamo.

Hakamo pitää tuloksentekoon sidottuja bonuksia parempana kannustinjärjestelynä kuin henkilöstörahaston tyyppisiä järjestelyjä, jotka eivät oikein motivoi. - Niistä tuleva palkkio on vähän kuin veikkausvoitto, jota on odotettu, mutta jonka tarkoitusta ei jäädä juuri miettimään.

Hakamon mukaan kannustinjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava yrityskohtaisesti räätälöitynä. - Pääsääntö kuitenkin on, että sen pitää olla riittävän selkeä ja ennakoitavissa oleva.

Joulunumeroon Osuustoiminta-lehden päätoimittajuuden päättävä Lauri Kontro kommentoi kannustinpalkkauksen merkitystä osuustoimintayrityksille:

- Periaatteessa bonukset ja ja hieman syrjään joutuneet henkilöstörahastot sopivat hyvin myös osuustoimintayrityksille. Myös optioita voidaan käyttää silloin, kun ryhmään kuuluu pörssissä olevia yhtiöitä. Niitä on pakko miettiä erityisesti avoimilla toimialoilla. Näiden yhtiöiden on kyettävä kilpailuun avainhenkilöistä.

| Sivun alkuun |