Osuustoiminta tarvitsee oppituolin

suustoimintaopin opetus maassamme on lapsen kengissä. Tilanne on valitettava, onhan Suomi muutoin yksi johtavia osuustoimintamaita maailmassa. Näin ainakin on lupa päätellä, kun katsotaan osuuskuntajäsenyyden suosiota kansan keskuudessa. Yli puolet suomalaisista on jonkun osuuskunnan jäseniä, mikä on yksi korkeimpia lukuja maailmassa.

Osuustoimintaa tutkitaan tieteenä tänä päivänä oikeastaan vain Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutissa. Instituutti toimii sosiaalipolitiikan laitoksen osana valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja sillä on toimintaa Helsingissä ja Mikkelissä. Osuustoimintaopilla ei kuitenkaan ole enää vuosiin ollut omaa professuuria, mikä osaltaan kertoo tieteenalan nauttimasta arvostuksesta. Myöskään osuustoimintainstituutin resurssit eivät ole olleet kunnossa. Laitos on hankkinut suurimman osan toimintavaroistaan ulkoa yliopiston tukiessa toimintaa varsin säästeliäästi.

suustoimintatutkimus on maailmalla kuitenkin kehittyvä tieteenhaara osana taloustieteitä. Yhdysvalloissa, Kanadassa, Hollannissa ja Saksassa, esimerkiksi, on osuustoimintatutkimuksen asema kokonaan toinen kuin Suomessa. Maailmalta löytyy esimerkkejä huippuyliopistoista, joissa osuustoiminta on tärkeä tutkimusalue.

Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutin asemaa on selvittänyt yliopiston rehtorin asettama työryhmä, joka on päätynyt esittämään instituutin aseman selkiyttämistä ja voimavarojen turvaamista yhteisvoimin. Yhteistyöhön ovatkin osoittaneet kiinnostuksensa sekä Helsingin kauppakorkeakoulu että Tampereen yliopisto.

Yhtenä osana esitystä on kansainvälisen osuustoimintaopin professuurin perustaminen, mikä olisi tärkeä edellytys tutkimuksen ja opetuksen tason nostamiselle nykyisestään. Ongelmana on kuitenkin tämänkin viran rahoitus. Yliopisto, joka jätti täyttämättä sille aikoinaan lahjoitetun professuurin ei kovin helposti ole perustamassa uusia professuureja taloustieteisiin.

suustoimintayrityksillä on selkeä intressi myötävaikuttaa osuustoimintatutkimuksen kehittämiseen maassamme. Osuustoiminnallisen yritysmallin kehittäminen edellyttää entistälaajempaa kansainvälistä vuorovaikutusta, tieteellistä työtä ja opetusresursseja. On tärkeää, että alan osaaminen, jota meillä on eri yliopistoissa, saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön osuustoiminnan hyväksi.

On toivottavaa, että osuustoimintatutkimusta koskevat ratkaisut saadaan myönteiseen päätökseen mahdollisimman pian. Osuustoimintainstituutin tulevaisuutta selvittäneen työryhmän ajatukset korkeakoulujen välisen verkoston perustamisesta ovat hyvin perusteltuja. Nyt tarvitaan sekä yliopistojen että osuustoimintajärjestöjen, samoin kuin osuustoiminnallisten yritysten yhteistä tahtoa, jotta asia menisi eteenpäin.

| Sivun alkuun |