Vuosi 1986, nro 4

 Kirjoittanut Jukka Jääskeläinen

Vaikka kaupan puolla kangertaakin, yhtymänä EKA on ollut koko ajan pinnalla, sanoo pääjohtaja Eero Rantala. EKA on siirtymässä nyt saneerauksesta toimintojen kehittämiseen, mistä Valintatalon osto on hyvä esimerkki.

Pääjohtaja Eero Rantala heittää pöydälle konserniluvut ja näyttää omien pääomien sekä varausten kasvulukua viime vuodelta: 207 miljoonaa.

"Jos katsotaan koko yhtymää: Kansaa, Hakaa ja E-osuuskunta Ekaa, meillä ei ole ollut erityisiä vaikeuksia pysyä pinnalla. Nettovarallisuutemme on kasvanut koko ajan.

- E-osuuskunta Ekan osaltakin ollaan täysin aikataulussa. Fuusiopäätösta tehtäessä hallinoneuvosto asetti aikatauluksi, että kolmantena täytenä toimintavuotena toimintatulos nousee positiiviseksi. Tämän vuoden puolivuotistiedot kertovat että tavoitteessa on pysytty. Ensi vuoden tavoite on, että tuloksella katetaan poistot."

Rantala on hallitusten puheenjohtaja E-osuuskunta Eka:ssa, Hakassa ja Kansassa. Yhtymään kuuluu kaikkiaan toistasataa liikeyritystä ja parisensataa kiinteistöyhtiötä. Alaisia Rantalalla on 26 000, taseiden loppusumma nousee 15 miljardiin. EKA-yhtymä on Suomen kolmanneksi suurin yritys.

Uskomaton urakka

Entisen OTK:n pääkonttorin ylimmässä kerroksessa on yhtymän pääjohtajan toimisto. Valiosta Ekaan Suunnittelu renkaan johtoon siirtynyt Matti K. Mäkinen on suunnitellut tilojen saneerauksen 30-luvun funkkistyylin säilyttäen. Remontti etenee kerros kerrokselta alaspäin. jotain samaa on Rantalassa ja koko E-liikkeen saneerauksessa. Pelkistämistä, pyrkimistä tyylistä kiinni pitämiseen, mutta silti modernia. Etenemistä ylhäältä alas.

Rantala on johtanut yhtä yritysmaailmamme vaativinta urakkaa, edistysmielisen osuuskauppaliikkeen vetämistä kuiville luutuneesta vanhoillisuudestaan.

"Alunalkaen näimme, ettei näin jättiläismäistä prosessia voi toteuttaa muuten kuin avoimella rehellisyydellä. Osuustoiminnallinen päätöksenteko ei muodostanut sellaista ongelmaa kuin julkisuudessa on arveltu. Suurimmat ja periaatteellisesti vaikeimmat ratkaisut voitiin tehdä varsin yksimielisesti. Päätöksenteko toimii kuin rasvattu jos asiat on perustellusti valmistelu.' "

"Mutta fuusiohan ei mitään ratkaissut. Tämä oli päivänselvä asia koko ajan. Sillä vain luotiin edellytykset liiketoimintojen saneeraukselle. Kun sitten lähdettiin yhdistämään tukkuja vähittäiskauppaa ja saneeraamaan tuhatta myymälää ympäri maan, natinaa, on tietysti syntynyt."

Osuustoimintaan luonnollisena osana kuuluva avoimuus ja avoin kritiikki ovat olleet edistämässä hyvään lopputulokseen pääsemistä. Ne vain on otettava huomioon, korostaa Rantala.

Täysin uusi
kultturi ja rakenne

Ekan puoli miljoonaa jäsentä ovat joutuneet totuttelemaan siihen, ettei ole vanhoja osuusliikkeitä, on vain erilaisia ketjuja, toimialoja ja myymälätyyppejä, jotka soveltavat valtakunnallisia periaatteita paikallisiin kilpailutilanteisiin.

"Tämä on tyystiin toisenlainen yritys kuin vanha OTK tai muut kaupan ryhmät. Rakenne tuo meille kokonaan uudet perusfilosofiat. Tukkukauppa on ikäänkuin poistunut. Hankinta toimii ketjuja varten. Siinä on ollut opettelemista.

Nyt kun suurin muutos on keskitetysti läpiviety, eikö EKAssa olisi jo vuorossa päätösvalln siirtäminen kentälle?

"Yksiköiden itsenäisen toiminnan pelivara on ajateltava jo kun uudet liikeideat luodaan. Ei päätösvaltaa luo voi erikseen siirtää." "Esimerkiksi Siwa-ketjun halpamyymälöissä on kaikissa sama 500 tuotteen valikoima. Yksi ihminen vastaa myymälästä. Se on täysin kloonattu malli. Suurella EKA-marketilla on puolestaan hyvin paljon päätösvaltaa. Päätösvallan siirto on jo todellisuutta, mutta se vaihtelee ketjusta riippuen."

"Yrityskulttuurin muutos meillä on ollut todella valtava. Vanhalta osuuskauppapohjalta sen käsittäminen ei toimi. Ei ole olemassa enää alueellista päätöksentekoa, on vain bisneskohtainen päätöksenteko.

Maatalouskauppa perinne

EKAa muodostettaessa maatalouskauppa nähtiin yhtenä toimialana, joka liiketoimena toimii omilla ehdoillaan ja pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin.

"Meillä on hyvinkin vahvoja maatalouskauppalueita. jäsenkunnassa on yllättävän paljon viljelijöitä, aikanaan meille tulleita, joille EKA on yksi vaihtoehto. Meillä on paljon muitakin kuin jäseniä asiakkainamme. 1 1

"Sen jälkeen kun siitä muodostettiin itsenäinen toimialansa, se on ollut ihan hyvä business."

Kaksi munapakkaamoa sekä Hämeenlinnan rehutehdas kuuluvat Rantalan mielestä alan palvelukokonaisuuteen, josta ei voi irroitella erillisiä paloja, vaikkakin kaikkiin liiketoimiin suhtaudutaankin kriittisesti.

"Konekaupassa ihemeteltiin, miksi lähdimme tuomaan Same-traktoreita maahan. Traktorit ovat osa kokonaisuutta. jos niitä ei ole, maatalouskaupan edellytyksistä puuttuu paljon."

Kaipaatteko takaisin teurastamoja?

"Ainahan niitä joku kaipaa, mutta ei yleisesti. Myynti TLK:lle oli järkevä toimialarationalisointi meidän kannaltamme.

"Yhteistyö pellervolaisten markkinointiosuuskuntien kanssa on pelannut erittäin hyvin - aivan erinomaisesti.,

Rantalan mielestä erityisen myönteiseksi on koettu resurssit ja koulutus, jotka esimerkiksi TLK pystyy tarjoamaan.

Kantava-rakenne nerokas

Verotukselliset syyt eivät olleet Kantava-rakenteen luomisen syynä, väittää Rantala.

"KoskaEkan toimialarakenne muodostui jo sinänsä monialaiseksi, katsottiin, ettei ole järkevää, että iso rakentaja Haka ja vakuuttaja Kansa olisivat tulleet Ekan suoriksi tytäryhtiöiksi. Väliin rakennettiin Kantava Oy, holding-yhtiö."

"SAK ja ammattiliitot olivat myös HAKAn ja Kansan omistajia, mutta omistusosuus oli erisuuruinen. Kantava-rakenteella omistus sovitettiin uuteen tilanteeseen ja samansuuruiseksi Hakassa ja Kansassa.

"Haluttiinmyös luoda edellytykset laajeta uusille toimialoille."

Väitteet pääomien ja ylijäämien sujuvasta liikumisesta konsernin sisällä yrityksestä toiseen ovat Rantalan mielestä perusteettomia kehitelmiä: "Yrityskulttuurieme eivät kuulu tulonsiirrot. Me emme niitä hyväksy. jokaisen yksikön on kannatettava ja kannettava omat höyhenensä.

"Konsernin sisällä ei ole ollut likviditeettiongelmia sitten kevään 1981. E-osuuskunta Eka on oikeastaan nyt ylilikviiditilanteessa. Tietysti kriittisinä vuosina tilinpäätöksiä on jouduttu rakentamaan siten että tappioita on pystytty kattamaan muilla tuotoilla, mutta tämähän ei olekaan likviditeettikysymys."

"Tulonsiirtojen sijasta olemme käyttäneet reiluja kauppoja. Ekan vapautuvaa käyttöomaisuutta on Haka ostanut jalostettavakseen ja myynyt ulos. jokainen tulosyksikkö Hakassa vastaa tonttiensa ja kiinteistöjensä jalostamisesta eikä Haka voi sisälleen rakentaa tästä seuraavaa subventioporrasta.

Pääomat on näin pidetty konsernin sisällä, mutta jaettu ne uudelleen tai käyttötarkoitusta on muutettu. Samoin vakuutusyhtiö Kansan tuoma rahoitus on ollut markkinahintaista."

SAK etu ja taakka

Elannon Ylermi Runko on arvostellut sitä, että Kantava-rakenteessa SAK:lle lahjoitettiin neljännes yrityksestä vastikkeetta ja saamatta vastapainoksi juuri mitään.

"Kantavan luomisessa ei tapahtunut oikeastaan mitään muuta kuin omistuksen tasaus Kansan ja Hakan osalta. jos jotain n "lahjoitettu", se on tapahtunut 1970-luvun puolivälissä kun SAK tuli Hakan ja Kansan osakkaiksi. Niissä ehdoissa on voinut olla sellaista joka jälkeenpäin vaikuttaa siltä että homma on mennyt halvalla. Mutta Runko on ollut mukana yritysten hallituksissa tekemässä näitä ratkaisuja."

"SAK-sidoksella on ollut erittäin myönteinen kokonaisvaikutus. Näen sen myös tulevaisuudessa erittäin merkittävänä. Vakuutustoiminnassa ay-liike on ollut merkittävä markkinoinnin kohderyhmä. Kun ay-liike kumminkin sijoittaa jäsenmaksutulojaan, omistus on mahdollistanut pääomien sijoittamisen muun muassa Hakaan tuottavalla tavalla lisäosuuksina. EKA ei olisi pystynyt sijoittamaan Hakaan riittävästi."

"Ammattiyhdistysliike ei ole käsitellyt EKAn saneerauksia pehmeämminen kuin muita. Mutta läheisyys on luonut keskusteluyhteyden."

"Ei sieltä mitään ilmaista rahaa ole tullut. Kyllä ne ovat suoria osake- tai lisäosuuspääomasijoituksia, joilta on vaadittu kilpailukykyistä tuottoa.

Osuuskuntalain uudistuksella kiire

"Osuuskuntalaki on vanhentunut ja sitä on muutettava siten, että se luo osuuskunnille tasavertaiset mahdollisuudet pääomahuoltoon osakeyhtiöiden kanssa. Se on selkeä tavoite. Tässä me olemme Pellervo-Seuran kanssa samaa mieltä."

"Jos poliittista tai byrokraattista valmiutta tällaisiin muutoksiin ei ole, siitä seuraa että osuuskuntamuotoa aletaan kiertää. Syntyy paineita luoda holding-osuuskuntia tai malleja, joissa muoto säilyy, muutta liiketoimet ja pääomahuolto tapahtuvat muuta kautta. Tästä Metsäliiton organisaatio on yksi esimerkki."

"Osuuskuntamallin suurin heikkous on riskipääoman keräämisessä. Kun Keskon pääjohtaja laajassa lehti-ilmoittelussa näytti Hakkilan varastoa että tähän minä panen ne osakepääoman korotuksen 200 miljoonaa, osuuskunnan toimitusjohtaja joutuisi keräämään miljoona uutta 200 markan jäsenmaksun maksajaa tai vastaavan määrän lisäosuuksia."

"Hurskastelusta ei tässä ole apua. Tasaveroiset edellytykset pääomahuoltoon on luotava. Erikseen on säädettävä sitten se, että päätöksenteko säilyy kansanvaltaisena.

"Lainsäädännön on annettava väljät puitteet. Sen sisällä jokaisen yrityksen on voitava valita itselleen sopivat ratkaisut. Asialla on kiire: jo ennen ensi vaaleja, painottaa Rantala.

| Sivun alkuun |