Vuosi 1987, nro 3

 Kirjoittanut Niilo Mäki

Muutos pitää tuntea

Jotta osuuskunta voisi menestyä, on hallintohenkilöiden entistä tarkemmin kyettävä huomaamaan yrityksen toimintaympäristön muutokset, sanoo Niilo Mäki, kortesjärveläinen maanviljelijä ja osuustoiminnan vastuunkantaja.

Talouselämän nopean rakennemuutoksen takia hallintohenkilöiden on seurattava osuuskuntien toimintaan vaikuttavia tekijöitä nykyistä laajemmin ja hankittava tietoa, jonka avulla voidaan ennakoida tulevat tilanteet, sanoo Valion hallintoneuvostossa toimiva sekä Maitojalosteen hallituksen ja Länsi-Suomen meijeriliiton johtokunnan puheenjohtajan nuijaa heiluttava Mäki.

"Osuuskunnissa ei voida ajatella niin, että kun vain tehdään kuten on ennen tehty, toimitaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti", hän painottaa.

Mäen mielestä osuuskuntien vastuuhenkilöiden on paneuduttava miettimään, ovatko osuuskuntien rakenne ja toiminnot ajan oloja vastaavat.

"Organisaation kehittyminen ja menestyminen on viime kädessä hallinnon vastuulla", Mäki muistuttaa.

Asenne vai tieto

Asenteellinen suhtautuminen ei Mäen mielestä ole osuustoiminnassa pelkästään kielteinen ilmiö. Myönteinen se on esim. silloin, kun perusasenne osuustoimintaa kohtaan on positiivinen.

"Ei kuitenkaan voi lähteä siitä, että jäsenet suhtautuvat myönteisesti osuuskuntaan pelkästään asenteen takia. Kyllä osuuskunnan pitää antaa näyttö siitä, että yhdessä toimien saadaan parempia taloudellisia tuloksia kuin erillään. "Jäsen saa tuntea, että hän joutuu osuuskunnan palveluja käyttäessään samalla maksamaan aateveroa", Mäki korostaa.

Kun päätetään osuuskunnan toimintaa ja taloutta koskevista asioista, on Mäen mukaan selkeiden taloudellisten tosiasioiden ja jäsenen käytännön tarpeiden oltava päätöksen perustana.

Hän erittelee hallintohenkilöiden ajattelutapaa ja sanoo muutosehdotuksiin suhtauduttavan varauksellisesti tai kielteisesti silloin, kun vaihtoehtoista toimintatapaa ei tunneta. Kun asioista saa perusteltua ja asiallista tietoa, asenteellinen suhtautuminen väistyy.

Aavistuslähdöllä etumatkaa

Osuuskuntien päätöksenteon koetinkivi on Mäen mukaan siinä, kuinka yhdistää juohevasti tehokkuus ja laaja osallistuminen, molemmat kun ovat hallinnossa välttämättömiä.

Ilman laajaa demokratiaa jäsenet eivät tunne osuuskuntaa omakseen, ja ilman tehokasta toimintaa ei osuuskunta voi kunnolla tyydyttää jäsentensä tarpeita.

Päätöksenteon nopeuden lisäämiseksi pitäisi Mäen mielestä entistä enemmän siirtyä välillisen demokratian suuntaan, niin että operoiva hallinto saisi enemmän päätösvaltaa. Sillä olisi kuitenkin laaja tiedottamisvelvollisuus laajemmalle hallintokunnalle ja jäsenille, koska näillä tulee säilyä mahdollisuus kontrolloida toimien tarkoituksenmukaisuutta.

Kyläpolitiikka suitsiin

Gebhard totesi aikoinaan, että paras mies tulee palkata liikkeenhoitajaksi. Mäen mielestä tätä periaatetta on osuuskunnissa onnistuttu seuraamaan näihin päiviin saakka.

Samaa pätevyysperiaatetta tulee noudattaa myös hallintohenkilöiden valinnassa.

"On hyvä, jos hallintohenkilöt jakautuvat tasaisesti osuuskunnan toiminta-alueelle. Mutta kun tiedonkulku on nopeutunut ja hallinnon päätökset vaikuttavat samalla tavalla koko osuuskunnan alueella, pitäisi hallintohenkilöt voida valita ensisijaisemmin henkilökohtaisten ominaisuuksien kuin asuinpaikan mukaan", Mäki katsoo.

Tutkimus tukemaan osuustoimintaa

Niilo Mäen mielestä osuuskuntien menestymiselle omassa toimintaympäristössään on sama vaatimus kuin koko kansantalouden menestymisellä: panostus tutkimukseen ja koulutukseen.

"Perus- ja soveltava tutkimus ovat tärkeitä, jotta alkutuotteista voidaan valmista ajan vaatimusten mukaisia laadukkaita ja edullisia tuotteita.

"Vastaavanlaista eri vaihtoehtojen tutkimus- ja selvitystyötä pitäisi keskusjärjestön tehdä siitä, miten osuustoimintaa yleisesti tulee kehittää, niin osuuskuntien rakenteiden kuin hallintojärjestelmien osalta."

"Tutkimustulosten avulla voitaisiin parantaa osuustoimintayritysten toimintaedellytyksiä, niin että ei jouduttaisi vain paikkaamaan aikaisemmin tehtyjä virheitä, vaan voitaisiin suunnata kaikki voimavarat eteenpäin", sanoo Mäki.

Olennainen esiin koulutuksen avulla

Maatalousyrittämisessä vallitsevat sama talouden pelisäännöt kuin muussakin yritystoiminnassa. Maatilan hoitamisessa saatu kokemustieto ei silti riitä, kun pitää ottaa vastuu osuuskunnan hallin nosta yhä vaikeutuvissa oloissa. Siksi osuustoimintajärjestön pitää tarjota koulutusmahdollisuuksia, sanoo Mäki.

Oman osuuskunnan tilaan, mahdollisuuksiin ja tavoitteisiin perehdyttävän koulutuksen lisäksi hallintohenkilöt tarvitsevat kattavaa tietoa osuustoiminnasta yleensä, erityistietoa yritystoiminnan eri osa-alueista ja tietoa toimintaympäristöstä sekä sen odotettavissa olevista muutoksista, katsoo Mäki.

"Kun koulutus tapahtuu ryhmissä, joissa on mukana eri osuuskuntien hallintoa ja toimihenkilöitä, voidaan keskustella siitä, millä tavalla asioita hoidetaan muissa osuuskunnissa.

"Koulutuksella voidaan myös vaikuttaa siihen, että eri puolilla maat olevat osuuskunnat toimivat saman suuntaisesti toistensa toimia tukien jäsenkunnan parhaaksi."

Mäki painottaa, että kouluttajien ei kuulu tehdä päätöksiä, ei edes päätösehdotuksia. He valmentavat hallinto henkilöitä tietoon perustuvaan itsenäiseen päätöksentekoon.

| Sivun alkuun |