 |
Arvonlisäveron alaraja
ja verotuskäytäntö
Kysymyksiä pien-
osuuskuntien pulmista
Mikä on arvonlisäverosta vapaata yritystoimintaa silloin, kun aloittelevan osuuskunnan liikevaihto on pientä? Onko raja 8.500 €/vuosi? Jos raja on jatkossakin näin matala, niin eipä sillä oikein elä ainakaan Etelä-Suomen kustannustasolla. Mutta se saattaisi toimia sivutoimisena ja/tai nuorille, opiskelun ohella tms.
Jos palveluja tuotettaisiin lähinnä yksityisille, jotka arvonlisäveroa eivät voi vähentää, niin olisiko sitten jonkinlainen kilpailuetu, kun lasku olisikin esim. 100 € 122 €:n sijaan? Joku saattaisi pelätä, että se vääristäisi kilpailua, mutta taitaa olla melko marginaalista...
Mahdollisia ongelmia tulee, kun liikevaihto kasvaa ja mahdollisesti ylittää vuosirajan, jos ei ole osattu ennustaa tulosta ja ylimääräistä rahaa koko vuoden taannehtivaan ALV:n maksuun. Ja vaikka rahaa olisikin, niin se on nettotuloksesta pois. - Tuskinpa jälkeenpäin voi laskuttaa ALV:ja asiakkailtaan?
Tämä rajan ylittyessä tapahtuva "taannehtiva mätky" huolestuttaa eniten. Tuntuisi oleellisesti oikeudenmukaisemmalta, että huomatessaan esim. lokakuussa, että raja ylittyy kuukauden päästä, niin voisi hakea ALV-velvolliseksi ja maksaa ALV:t siitä eteenpäin eli ylittävältä osalta.
Aloittavalle pienyritykselle tämä olisi yksi pieni asia niistä monista, joka auttaisi. Uutta yritystoimintaa kuitenkin halutaan... Onko Teillä lisää tietoa tästä aiheesta? Muitakin esimerkkejä? Onko pienyritystoimintaan kaiken kaikkiaan tulossa muutoksia toimintaedellytyksien parantamiseksi?
Joitain yrityksiä tuetaan esim. starttirahalla (ikään kuin se työttömän liikeidea olisi ainoa hyvä ja työllistävä?) tai muilla tukimuodoilla. Olisiko parempi tukirahojen antamisen sijasta antaa pienelle yritykselle itse hankkia tulosta vähentämällä tulorahoituksen verotusta?
Pienille ja aloittaville yrityksille pitäisi antaa paremmat toimintaedellytykset saada yritys tuottavaksi. Pienellä yrityksellä on joka tapauksessa kasapäin muitakin "kynnyksiä" ja kustannuksia voitettavanaan ennen kuin "pää on pinnalla".
Vielä lopuksi totean, että mielestäni on ihan oikein, että tuottava yritys maksaa veroja yhteiskunnalle ja osallistuu osaltaan mm. palvelujen rahoittamiseen jne.
Parahin Terveisin,
Arttu Harjula
Vastaus:
Liukuva vero-
prosentti käytössä
Arvonlisäverollisen liikevaihdon alaraja on tämän vuoden alusta voimassa olleen lainsäädännön mukaan tavallaan joustava. Alaraja on todellakin tuo 8.500 euroa. Mutta arvonlisäverolain mukaan lopullinen veroprosentti suurenee liukuvasti liikevaihdon ylittäessä alarajan, niin että täysi 22 %:n vero tulee vasta, jos liikevaihto on 22.500 euroa vuonna 2005.
Jos liikevaihto ylittää 8.500 euroa, pitää laskuun lisätä täysi 22 % arvonlisäveroa. Se pitää normaalimenettelyn mukaan kuukausittain tilittää verottajalle, mutta tilikauden jälkeen osan verosta voi hakea takaisin. Alle 8.500 euron liikevaihdolla ei veroa tarvitse hinnan päälle lisätä, eikä myöskään tarvitse olla huolissaan rajan mahdollisesta ylittymisestä.
Veron laskemisen kaava näyttää hieman monimutkaiselta, mutta se on ainoa tarkka tapa esittää asia. Mitään liukuvaa veroprosenttiasteikkoa ei ole lakiin laitettu. Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto (kaavassa liikevaihto) ylittää 8.500 euroa, saa tilikaudelta tilitettävästä verosta (kaavassa vero) huojennuksen, jonka suuruus määräytyy seuraavasti:
Vero - (liikevaihto - 8.500) x vero
-----------------------------------
14.000
Tällä kaavalla laskettu huojennus vähennetään tilitettävästä verosta.
Jos liikevaihto on enintään 8.500 euroa, saa huojennuksena koko tilitetyn veron. Jos liikevaihto on yli 8.500 mutta alle 22.500, saa palautuksena osan verosta. Seuraavassa on hallituksen esityksessä oleva esimerkki.
Esimerkki laskutavasta
Tilikauden liikevaihto 18 000 €
Tilikaudelta tilitettävä vero 2 000 €
Huojennus = 2 000 - (18 000 - 8 500) x 2 000
------------------------------------------ = 643 €
14 000
Lopullinen vero 2 000 - 643 = 1 357 €
Huojennuksesta seuraa, että alarajan ylittyminen ei enää ole kuolemanvakava asia, vaikka yritys siihen saakka ei ole laskuissaan arvonlisäveroa perinytkään. 8.500 €:n alittavalta osalta liikevaihto jää verottomaksi, ja sen ylittävältä osalta veron ehtii laskuihin lisätä. Ei tule tarvetta periä veroja jälkikäteen asiakkailta, mikä ei kyllä onnistuisikaan.
Yritys voi siis ilmoittautua verovelvolliseksi, kun huomaa liikevaihdon olevan ylittämässä 8.500 euroa. Sen jälkeiseltä ajalta voidaan myös vähentää ostoissa olevat arvonlisäverot, mikä näkyy edellä olevan esimerkin tilitettävän veron määrässä.
Alkava yritys voi myös yliarvioida tulevan liikevaihtonsa ja ilmoittautua verovelvolliseksi alusta pitäen. Jos liikevaihto sitten optimismista huolimatta jääkin alle 8.500 euron, voidaan koko vero palauttaa, jolloin lopputulos on sama kuin jos veroa ei olisi ollenkaan peritty ja tilitetty. Takaisin saa tietysti vain sen veron, joka on ostovähennysten jälkeen valtiolle tilitetty.
Starttiraha
uudistuu
Tähän saakka vain työttömien käytettävissä olleeseen starttirahaan on tulossa merkittäviä muutoksia vuonna 2005. Tätä kirjoitettaessa muutos on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten varmoja tietoja yksityiskohdista ei ole käytettävissä, mutta lakiesityksen mukaan starttirahaa voidaan kahden seuraavan vuoden aikana kokeiluna myöntää muillekin yrityksen aloittaville, esimerkiksi työntekijästä yrittäjäksi siirtyville tai opintonsa päättäville.
Starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi luoda työpaikkoja ja sen saajapiirin laajentaminen on tervetullut ja kauan kaivattu uudistus. Osuuskunnille muutoksilla ei ole vaikutusta, jos niissä toimitaan työsuhteessa, mutta
yrittäjänä osuuskuntaan liittyviä muutos tietysti koskee.
Yritysten ja yrittäjien verotukseen on tulossa muutoksia ja ainakin vähän helpotusta yritys- ja pääomaveroasteeseen jo vuoden 2005 verotuksessa. Se koskee myös ylijäämää tuottavia osuuskuntia, mutta lienee oma jutunaiheensa.
Jukka Pötry
lakimies, Lahden Seudun Yrityskeskus Oy
jukka.potry@lsyrityskeskus.fi
| Sivun alkuun |