Kuinka varautua luottotappioihin?

Kysymys: 
Paikkakunnalle juuri muuttanut graafikko haluaisi tehdä töitä yrityksille osuuskuntamme kautta. Kannattaisiko hänen ottaa itselleen toiminimi ja laskuttaa kauttamme, vai kannattaisiko meidän ottaa aputoiminimi hänen toimintaansa varten? 
Graafikolla on jo tilaajayrityksiä, jotka haluavat maksaa vain yhden laskun. Tekijän siis pitää olla yrittäjä tai hoitaa kulunsa jotain muuta kuin yritysten kautta. Kyseessä ovat tuhansien eurojen kertalaskutukset. Mitä tulisi ottaa tällaisia sopimuksia tehtäessä huomioon? 
Hallitusta huolestuttaa mm. se, että kuka on lopulta maksumies, jos ison tilauksen kauttamme tältä graafikolta tilannut yritys tekee konkurssin, eikä maksa laskuaan. Joudummeko me maksamaan tehdyn työn, vaikka emme saisi rahojamme pois?

”Osuuskuntalainen”


Vastaus:
Tekijän kannalta on iso kysymys, pistääkö pystyyn toiminimi vai olla osuuskunnan palkansaajana. En puutu tässä siihen, vaan katson, mitä osuuskunnan kannalta ainakin pitää ottaa huomioon.

Lähtökohta näyttää oikein hyvältä, jos tulijalla on valmis asiakaskunta ja töitä tiedossa. Ihan oikein olette ajatelleet, että luottotappioista voi tulla ongelmia. Tätä on pohdittu muissakin osuuskunnissa. Eräässä tehtiin jäsenten välinen sopimus, jonka mukaan jokainen osuuskuntalainen vastaa itse omien asiakkaidensa luottotappioista. Eli jos asiakas ei maksa, ei tekijä saa palkkaa. 

Ongelma on se, että tuollainen sopimus ei ehkä pidä oikeudessa, jos työntekijäasemassa oleva osuuskunnan jäsen lähtee sopimuksesta huolimatta perimään palkkasaataviaan.

Periaatteessa ja lain mukaan luottotappioriski kuuluu työnantajalle, ja työntekijä on aina oikeutettu saamaan palkkansa. Tätä ei ole tietääkseni kokeiltu missään tuomioistuimessa. 

Toisaalta voidaan väittää myös, että työsopimuslakia ei edes sovelleta tuollaisiin itsenäisesti toimiviin osuuskuntalaisiin, koska lain 1 §:n vaatimus johdon ja valvonnan alaisuudesta ei toteudu. Ei siis juridisesti ole työsuhdetta, eikä siten työsopimuslain tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia. 
Korvaus työstä olisikin työntekijälle työkorvausta, ei palkkaa, ja tekijä olisi itsenäisen ammatinharjoittajan asemassa. Siitä taas seuraisi, että hänen pitäisi hoitaa mm. alv- ja ennakonpidätysrekisteröinnit eli ruveta yrittäjäksi, ainakin jos toimintaa ja laskutusta on runsaanlaisesti.

Ehdotan, että joka tapauksessa sovitaan graafikon ja osuuskunnan välillä, että palkanmaksu riippuu asiakkaan maksuista. Palkka maksetaan tekijälle sitten, kun maksu asiakkaalta on tullut osuuskunnan tilille. 

Samalla huolehditaan siitä, että riski ei kasva liikaa. Ensin katsotaan, että asiakkaan asiat ja luottotiedot ovat kunnossa. 

Laskutus 
sopivissa erissä

Maksuohjelmat sovitaan niin, että asiakas maksaa isoja töitä erissä sitä mukaa, kun työ etenee, eli avoin piikki ei kasva kovin suureksi. Vaikka yksi keikka voi olla tuhansia euroja, ei jätetä kaikkea yhden lopussa lähetettävän laskun varaan, vaan laskutetaan sopivissa välietapeissa, ja vaikka keskeytetään työ, jos maksua ei näy.

Asiakkaan kanssa tehdään hyvät kirjalliset sopimukset, joilla voidaan tarvittaessa hakea oikeudesta saatavia.

Osuuskunnan ja työntekijän välillä pitää myös laatia sellainen työsopimus, jonka perusteella osuuskunnalla on oikeus puuttua työntekijän tekemisiin ja työn suorittamiseen eli valvoa osuuskunnan etua sekä johtaa työtä työsopimuslain tarkoittamalla tavalla. 

Pelisäännöt 
kirjoitettava selviksi

Kannattaa myös muistaa, että pätkätyössä palkka on maksettava aina pätkän päättyessä, jollei työsopimuksessa toisin sovita. Työsuhteesta seuraa, että jos asiakas menee konkurssiin tai muuten ei maksa, ja työntekijä ei noudata tehtyä moraalista sopimusta, on osuuskunta viime kädessä vastuussa maksamattomista palkoista.

Osuuskunnan on syytä huolehtia siitä, että sen työntekijät eivät voi liian itsenäisesti sitoa osuuskuntaa merkittäviin riskeihin, eli pelisäännöt on kirjoitettava myös näiltä osin selviksi. Tarvitaan selvät toimintatavat ja luottamukselliset suhteet osuuskunnassa, hyvä riskinhallintajärjestelmä ja normaalia huolellisuutta toiminnassa. 

Hyviä keikkoja ei kannata jättää tekemättä vain mahdollisen, mutta epätodennäköisen tappion takia.

Jukka Pötry
yritysneuvoja, lakimies
Lahden Seudun Yrityskeskus Oy

| Sivun alkuun |