Sääntömalleja kysytään säännöllisesti

Osuuskunnat tarvitsevat neuvontaa sekä perustamisvaiheessa että varsinaisen toiminnan jo käynnistyttyä. Perustamisvaiheen kysymykset liittyvät usein osuuskunnan sääntöjen laadintaan. Liian usein käy niin, että kärsimättömyys saa vallan ja säännöt hutaistaan vasemmalla kädellä.

Osuuskuntaa perustettaessa on laadittava osuuskunnan säännöt. Niiden laadinnassa on paljolti kysymys sopivan tasapainon löytämisestä minimivaihtoehdon ja yksityiskohtaisemman, osuuskunnan toimintaa tarkemmin kuvaavan vaihtoehdon välillä. Säännöissä on minimissään mainittava osuuskunnan toiminimi, osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta, osuuskunnan toimiala, osuuden nimellisarvo (osuusmaksu), sen suorittamisaika ja -tapa sekä osuuskunnan tilikausi. Minimisäännöt ovat harvoin riittävät, mutta liian yksityiskohtaisiakin sääntömääräyksiä on syytä välttää. Ne johtavat helposti sääntöjen muutostarpeeseen, josta puolestaan koituu osuuskunnalle kustannuksia.

Sääntöjä laadittaessa nousee helposti mieleen kysymys, löytyisikö jostakin malleja, jotka helpottaisivat omien sääntöjen laadintaa. Yleisiä sääntömalleja löytyy muun muassa Pellervon julkaisemasta Osuuskunnan perustajan oppaasta. Tiettyyn toimialaan liittyviä sääntömalleja on joitakin tarjolla. Esimerkiksi vesiosuuskunnille on laadittu omat mallisääntönsä. Hyvä keino on myös ottaa yhteyttä johonkin jo toimivaan saman alan osuuskuntaan ja kysellä heidän sääntöjään katsottavaksi. Toisen osuuskunnan sääntöjä ei kuitenkaan kannata suoraan kopioida, vaan säännöt on syytä laatia sellaisiksi, miltä oman toiminnan tulisi näyttää. Oli mallisääntöjä apuna tai ei, on sääntöjen laadintaan syytä kiinnittää suurta huomiota.

Juhani Lehto 

| Sivun alkuun |