Hallituksen jäsen ei yleensä joudu maksamaan yrityksen velkoja 

Joutuuko hallituksen jäsen todella omalla omaisuudellaan vastaamaan hallituksen päätöksistä? Mikä on osuuskunnan rivijäsenen vastuu?

”Ot-yrittäjä”


Osuuskuntalain pääperiaate on, että osuuskunnan jäsen - ei myöskään hallituksen jäsen - ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osuuskunnan veloista. Tavallisia velkoja ei siis lähtökohtaisesti voida periä jäseneltä. Liiketoimintaan liittyy riskejä, ja joskus riski toteutuu niin, että velat jäävät maksamatta. Jos tappiolliseen toimintaan ei liity moitittavaa huolimattomuutta tai peräti rikollista menettelyä, ei osuuskunnan jäsentä tai hallituksen jäsentä voida velvoittaa maksamaan osuuskunnan velkoja.
Tämä on siis pääsääntö. Käytännössä kaikkia tapauksia harkitaan erikseen. 

Tahallisuus tai 
huolimattomuus

Osuuskuntalain mukaan hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on osuuskuntalakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle (OKL 20:1 §). 
Osuuskunnan jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla lain tai sääntöjen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta on aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle (OKL 20:2 §).
Lisäksi ainakin hallituksen jäsen voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vahingosta, jonka hän on samalla tavoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnan ulkopuoliselle taholle esim. sopimusrikkomuksen perusteella tai lain rikkomisen vuoksi.
Vahingonkorvaus edellyttää siis aina, että vahinko on aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta, rivijäsenen kohdalla vaaditaan vielä astetta vakavampaa törkeää huolimattomuutta. Vahingonkärsijä ei voi automaattisesti periä korvausta hallituksen jäseneltä, vaan hänen pitää - jos asiasta ei vapaaehtoisesti sovita - nostaa kanne tuomioistuimessa. Oikeuskäsittelyssä pitää näyttää, että asiassa on syyllistytty vähintäänkin huolimattomuuteen. 

Terveen järjen mukainen 
huolellisuusvelvoite

Hallituksella on toimissaan huolellisuusvelvoite: päätöksiä tehtäessä on otettava selkoa asiaa koskevista laeista, sopimuksista ja muista toimintaa ohjaavista normeista, nyrkkisäännön mukaan "terveellä järjellä, kuten huolellinen ihminen". Päätöksenteon hetkellä saatavissa olleiden tietojen perusteella tehty päätös saattaa myöhemmin osoittautua liiketaloudellisesti virheeksi, mutta se ei aiheuta vahingonkorvausvastuuta, jos päätös tehtiin terveen ymmärryksen mukaan parhaalla tavalla. 
Korvausvastuu voi seurata, jos hallitus tietää tekevänsä väärän päätöksen tai päättää jättää verot ja velat maksamatta, vaikka rahaa siihen olisi, tai ei valvo, että toimitusjohtaja hoitaa verot maksuun. Korvausvastuu seuraa myös, jos hallituksen tai osuuskunnan kokouksessa tehdään päätös, joka tuottaa jollekin jäsenelle oikeudetonta etua osuuskunnan tai toisen jäsenen kustannuksella. 
Oikeuskäytännössä on määrätty vahingonkorvauksia velkojille aiheutuneista vahingoista, kun hallitus on viivytellyt konkurssihakemuksen teossa, vaikka sen lailliset edellytykset ovat täyttyneet. 
Korvausvastuu on monisyinen asia, eikä sitä voida tässä määritellä kattavasti. Jokainen tapaus ratkaistaan erikseen. Asiaa ei osuuskunnissa kannata hirveästi murehtia, kunhan toimitaan kaikessa huolellisesti ja lakien mukaan, ja kysytään neuvoa jos ei tiedetä.

Jukka Pötry
jukka.potry@lsyrityskeskus.fi

| Sivun alkuun |