Vesiosuuskuntien
osuus- ja
liittymismaksut puhuttavat edelleen
 |
Kysyjä tarttuu periaatteelliseen kysymykseen. Hän tuntuu ennakkoluulottomasti pohtineen vesiosuuskunnan oman pääoman hankintaa.
Perinteisesti vesiosuuskunnissa osuusmaksut ovat olleet pienet tai pienehköt. Suurin osa jäseneltä jäsenyyden alkaessa tai uutta liittymää rakennettaessa peritystä rahasta on peritty liittymismaksuina.
Suurimpana syynä tähän menettelyyn lienee se, että kun jäsenten liittymät saattavat olla hyvinkin erilaisia, liittymismaksu on joustavampi väline kuin osuusmaksu. Liittymismaksun suuruudesta, sen määräytymisperusteista, maksuajasta ja -tavasta päättää osuuskunnan kokous. Mikäli säännöissä on niin määrätty, kokous voi jopa valtuuttaa hallituksen päättämään näistä. Esimerkiksi vesiosuuskuntien mallisääntöihin on tällainen mahdollisuus sisällytetty.
Toisin kuin osuusmaksun korottaminen tai alentaminen, liittymismaksun suuruuden tai määräytymisperusteen alentaminen ei edellytä sääntömuutosta. Näin ollen liittymismaksua on helppo muuttaa.
Niissä tapauksissa, joissa osuuskunnan verkkoon liittyjinä on myös ei-jäseniä, liittymismaksua voidaan käyttää samanlaisena sekä jäsenille että ei-jäsenille.
Periaatteellista estettä sille, että vesiosuuskunnat perisivät nykyistä enemmän osuusmaksuja ja vastaavasti vähemmän liittymismaksuja, ei ole. Osuusmaksun määräytymisperusteen kirjoittaminen sääntöihin siten, että se soveltuisi kaikkiin tapauksiin, ei ole aivan yksinkertaista.
Kysyjä on tärkeällä asialla ottaessaan esiin ongelman liittymismaksujen arvonlisäverollisuudesta. Korkeimman hallinto-oikeuden 11.02.2004 antaman ratkaisun ja ennen kaikkea verohallituksen siihen perustuen antaman ohjeen johdosta sellaisista liittymismaksuista, joita sääntöjen mukaan ei palauteta, on suoritettava arvonlisäveroa.
Ennakkoratkaisun
hakeminen?
Palautuskelvottomien liittymismaksujen arvonlisäverollisuudesta Pellervo-Seuran eläkkeellä oleva entinen lakiasiainjohtaja Olavi Leppänen on kirjoittanut OT-lehden numerossa 2/04 perusteellisen artikkelin. Katso myös OT 3/04: arvonlisävero on vältettävissä osuuskunnan sääntöjä muuttamalla, jos liittymismaksut päätetään sen säännöissä palautuskelpoisiksi. Jos viimeksi mainittua käytetään, niin palautuskelpoisuus täytyisi määritellä turvallisesti pitkällä aikavälillä tapahtuvaksi, jotta osuuskunnat eivät missään yllättävässä tilanteessa joutuisi maksuvaikeuksiin.
Kyseinen Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu oli äänestyksen 4 - 3 tulos. Kaiken lisäksi ratkaisussa oli kysymys kaupungin omistaman sähkölaitoksen perimistä liittymismaksuista. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälainen ratkaisu tulisi, mikäli joku vesi- tai sähköosuuskunta hakisi verottajalta ennakkotietoa arvonlisäverolain soveltamisesta sen perimiin liittymismaksuihin.
Saataisiinko melko laajalti epäoikeudenmukaiseksi ja vaikutuksiltaan huonoksi erityisesti haja-asutusalueilla koettu päätös näin korjatuksi?
Perustamiskokouksessa
läsnäolo ei välttämätöntä
Pohjois-Suomen Osuuskunta yritysmuodoksi -hankkeesta Tarja Pahnila kysyy, onko perustamiskokouksessa pakko olla itse läsnä, vai voiko olla mukana valtakirjalla ja saada nimensä perustajaluetteloon tällä tavalla.
Perustamiskokouksen pitäminen ei ole ollenkaan välttämätöntä. Itse asiassa perustamiskokous, mikäli sellainen järjestetään, on epävirallinen tilaisuus, jonka yhteydessä osuuskunnan perustajat allekirjoittavat perustamiskirjan. Allekirjoittamiselle ei ole laissa asetettu mitään yhtäaikaisuusvaatimusta. On mahdollista, että joku tai jotkut perustajat allekirjoittavat perustamiskirjan eri aikaan kuin muut osuuskunnan perustajat.
Uuden osuuskuntalain perusteluissa ei mainita mitään perustamiskirjan allekirjoittamisesta toisen puolesta valtuutettuna. Vuoden 1954 osuuskuntalain selitysteoksen (Hakulinen-Rapola) mukaan perustamiskirjan allekirjoittaminen valtakirjan nojalla oli mahdollista. Sama pätee myös nyt voimassa olevan osuuskuntalain suhteen.
Osuuskunnan
purkamista helpotettiin
Lähetetystä kysymyksestä ei ilmene, onko kysytty osuuskunta merkitty kaupparekisteriin. Oletan, että niin on.
Osuuskunnan purkaminen selvitysmenettelyn kautta julkisine haasteineen tuntemattomille velkojille on melko monimutkainen toimenpide. Tästä syystä uudessa osuuskuntalaissa onkin säädetty hyvin vähän varoja omaaville osuuskunnille yksinkertaistettu purkamismenettely. Silloin, jos osuuskunnan varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen, rekisteriviranomainen (kaupparekisteri) voi poistaa osuuskunnan rekisteristä.
Tällaisessa tapauksessa - ja jos osuuskunnan varat ovat enintään 8.000 euroa eikä osuuskunnalla ole tunnettuja velkoja - varat voidaan jakaa jäsenille. Varat voidaan kuitenkin jakaa vasta sen jälkeen kun osuuskunnan rekisteristä poistamisesta on kulunut viisi vuotta.
Ystävällisin terveisin
Kari Lehto
varatuomari
kari.lehto@pellervo.fi
Pellervon Lakipalvelu
Puh. (09) 4767 5515
| Sivun alkuun |