Jäsenen erottamisperusteet on yleensä mainittava säännöissä. Perusteina mainitaan muun muassa osuuskunnan etujen vastainen toiminta, sääntöjen rikkominen, osuuskunnan palveluiden käytön lopettaminen ja jäsenen konkurssi. Kun on kyse säännöissä mainitusta perusteesta, etukäteistä varoitusta taikka kuulemista ei tarvita. Toisekseen se, joka ei ole täyttänyt jäsenyysvelvollisuuttaan, voidaan erottaa. Tässä tapauksessa henkilölle on annettava varoitus ennen varsinaista päätöstä. Jäsenyydestä johtuva velvollisuus riippuu osuuskunnan luonteesta ja tarkoitusperistä, mutta esim. osuusmaksun suorittamatta jättäminen on selvästi jäsenvelvollisuuden laiminlyömistä. Näin ollen erottamisen tulisi pohjautua joko säännöissä mainittuihin perusteisiin tai selvitykseen jäsenyysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi perusteluissa voidaan viitata osuuskunnan yhteiseen kantaan; esimerkiksi että osuuskuntakokous on tehnyt asiasta yksimielisen päätöksen. Kyseessä on oltava nimenomaan jäsenyydestä johtuva velvollisuus, ei esimerkiksi hallituksen jäsenen tehtävien laiminlyönti. Hallituksen jäsenen osalta vastuuvapauskysymykset käsitellään tilinpäätöskokouksessa.

Ottava elin yleensä erottaa. Erottamisesta päättää yleensä se osuuskunnan elin, joka jäsenet ottaa. Säännöissä voidaan kuitenkin ratkaisu antaa muunkin elimen tehtäväksi: jäseneksi otosta voi päättää hallitus, erottamisesta osuuskunnan kokous. Päätöksestä on pöytäkirjaottein annettava tieto erotetulle. Jos jäsenen erottaminen on osuuskunnan muun elimen kuin osuuskunnan kokouksen asiana, on erotetulla oikeus saattaa asia osuuskunnan kokouksen tutkittavaksi. Tätä valitusoikeutta ei voida osuuskunnan säännöin poistaa. Saadakseen eroasian kokouksen tutkittavaksi, jäsenen on kirjallisesti ilmoitettava vaatimuksensa päätöksen tehneelle elimelle, yleensä hallitukselle. Määräaika on kolmekymmentä päivää siitä, kun tieto on erotetulle annettu. Erotettu saa vielä moittia osuuskunnan kokouksen päätöstä tuomioistuimessa. Tämä moiteoikeus on kuitenkin voitu sääntömääräyksellä poistaa kokonaan. Kun jäsen on erotettu osuuskunnasta, jäsenyyden lakkaaminen riippuu siitä, minkä elimen päätöksestä on kyse. Jos päätöksen on tehnyt osuuskunnan kokous, jäsenyys lakkaa heti. Jos taas hallitus on tehnyt päätöksen eikä päätöstä ole saatettu osuuskunnan kokouksen tutkittavaksi, jäsenen katsotaan eronneen sitten kun kuukausi erottamispäätöksen tiedoksiannosta on kulunut.

Lakiehdotus petraisi erotettavan asemaa. Uusi lakiehdotus parantaisi jäsenen asemaa siten, että erotettavalle jäsenelle olisi aina ilmoitettava erottamisaikeesta ja asiasta päättävästä toimielimestä vähintään kuukausi ennen päätöksen tekoa. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että vähäinen maksun tai muun jäsenvelvoitteen viivästys ei aiheuta erottamista. Jäsenelle annetaan nyt myös mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä. Toisaalta ilmoitus osuusmaksun tai muun jäsenvelvoitteen laiminlyönnistä voitaisiin sisällyttää jo maksumuistutukseen. Lakiehdotuksessa esitetään myös, että osuuskunnan kokouksen päätöksellä erotettu saisi moittia päätöstä tuomioistuimessa. Näin ollen erotetun moiteoikeutta ei voitaisi enää poistaa sääntömääräyksellä. Lakiehdotuksen mukaan päätöstä voi moittia myös välimiesmenettelyssä, jos säännöt niin määräävät. Välimieslauseketta tosin harvoin näkee uusosuuskuntien säännöissä ja joskus se voi olla jäsenelle kustannuksiltaan kohtuutonkin menettely.

Korvattavat edut laajenisivat. Jos tuomioistuin toteaa osuuskunnan kokouksen erottamispäätöksen pätemättömäksi, laittomasti erotetulla on oikeus saada korvaus menettämistään jäseneduista. Verrattuna voimassaolevaan lakiin korvattavien etujen piiri laajenisi. Nykyään aiheettomasti erotettu voi vaatia ainoastaan vahingonkorvausta osuuskunnan johtoon kuuluvilta henkilöiltä. Osuuskunnan on suoritettava erotetun osuusmaksulle korko, jonka osuuskunta on muille jäsenille maksanut erottamispäätöksen ja tuomioistuimen päätöksen välisenä aikana. Lisäksi osuuskunnan on saatettava erotettu samaan asemaan osuuskunnan jäsenten kanssa, ellei tämä ole voinut aiheettoman eron aikana käyttää osuuskunnan palveluksia hyväkseen. Vahingonkorvausta jäsen voi vaatia osuuskunnan johtoon kuuluvilta jäseniltä kuten ennenkin.

Merja Söderström