Pelkästään toiminnan lopettaminen ei johda osuuskunnan purkamiseen. Mikään osuuskunta ei voi välittömästi lakkauttaa olemassaoloaan tekemällä päätöksen toiminnan lakkauttamisesta. Ennen kuin osuuskunta voidaan katsoa purkautuneeksi, sen pesä on selvitettävä.

Selvitystila on välttämätön välivaihe osuuskunnan purkautumisessa.

Hyvin usein osuuskunta jää jäsenien yhteisellä päätöksellä elelemään hiljaiseloa purkamattomana. Silloinkin osuuskunta tekee elinkeinotoiminnan lopettamisilmoituksen vero- ja muille tarpeellisille viranomaisille ja jää "pöytälaatikkoon".

Kun osuuskunnasta ei kymmeneen vuoteen ole tullut ilmoitusta kaupparekisteriin; viranomainen poistaa osuuskunnan kaupparekisteristä laissa säädetyn tiedustelumenettelyn jälkeen. Tällä tavoin osuuskunta purkautuu ilman selvitystilamenettelyä.

Hiljaiselo ja jäsenmäärä

Jos työosuuskunnassa mietitään pöytälaatikkofirmaa "laiskan miehen" vaihtoehtona, on kuitenkin muistettava, että jäsenten määrä ei hiljaiselon aikanakaan laske alle laissa säädettyjen rajojen.

Jos jäsenmäärä laskee alle seitsemän, jäljelle jääneet jäsenet katsotaan yritystoimintaa harjoittaviksi henkilöiksi. Työttömyysturvalain 5 a §:n mukaan yritystoiminnan katsotaan jatkuvan, kunnes toiminta on ollut yhtäjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Neljän kuukauden jälkeen on pyydettävä uutta käsittelyä ja esitettävä todisteet, ettei liiketoimintaa ole ollut. Jos ehdot täyttyvät, jäsentä ei pidetä enää yrittäjänä.

Jos osuuskunnan jäsenmäärä laskee alle viiden tai yhteisöenemmistöisessä osuuskunnassa alle kolmen eikä osuuskuntaan ole kuuden kuukauden kuluessa liittynyt riittävää määrää uusia jäseniä, osuuskunta on asetettava pakkoselvitystilaan.

Pakkopurku on edessä myös silloin, kun osuuskunnan on sääntöjen mukaan lopetettava toimintansa.

Jos pakkoselvitystilaedellytykset ovat olemassa, osuuskunnan kokouksen on päätettävä selvitystilasta. Jäsenet, jotka myötävaikuttavat osuuskunnan toiminnan jatkamiseen tietoisina selvitystilavelvollisuudesta, vastaavat yhteisvastuullisesti osuuskunnan uusista sitoumuksista. Jos jäsenmäärä kasvaa myöhemmin, henkilökohtainen vastuu koskee vain selvitystilavelvollisuuden aikana syntyneitä velvoitteita.

Pakkoselvitystilanteet ovat erittäin harvinaisia; tiettävästi säännöksiä ei ole sovellettu kertaakaan.

Vapaaehtoinen selvitystila

Vapaaehtoinen selvitystila on osuuskunnassa mahdollinen milloin tahansa. Osuuskunnan toiminta voidaan lopettaa ja osuuskunta purkaa koska tahansa, jos osuuskunnan puitteissa ei enää haluta jatkaa yhteistoimintaa.

Selvitys käsittää kaikki ne toimet, jotka ovat tarpeen osuuskunnan toiminnan lopettamiseksi, velan maksamiseksi ja säästyneen omaisuuden käyttämiseksi tai jakamiseksi jäsenille. Näitä toimia varten tulee osuuskunnalle nimetä selvitysmies tai useampia selvitysmiehiä.

Sitten kun selvitysmiehet ovat työnsä tehneet ja esittäneet osuuskunnan kokoukselle lopputilin, katsotaan osuuskunta purkautuneeksi ja siitä tehdään merkintä kaupparekisteriin.

Päätöksen osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan tekevät osuuskunnan jäsenet osuuskunnan kokouksessa.

Kokouksia pitää olla kaksi samaan tapaan kuin sääntöjä muutettaessa, ja jälkimmäisessä kokouksessa on saavutettava 2/3 enemmistö äänestykseen osallistuneiden äänistä.

Yhdessä kokouksessa voidaan asia päättää vain siinä tapauksessa, että kaikki osuuskunnan jäsenet yhtyvät ehdotukseen. Hyväksyntä voidaan ilmoittaa myös kirjallisesti ennen kokousta esimerkiksi kokouskutsuun liitetyllä ilmoituksella.

Pakollinen selvitystila

Tuomioistuin voi määrätä pakkoselvitystilan osuuskunnan jäsenen tai hallituksen jäsenen hakemuksesta, jos osuuskunnan kokous ei ole tehnyt päätöstä selvitystilasta. Jollei osuuskunnalla ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, voi esimerkiksi osuuskunnan jäsen, hallituksen jäsen, hallinnon hoitaja (toimitusjohtaja), rekisteriviranomainen tai velkoja hakea tuomioistuimelta osuuskunnan asettamista selvitystilaan. Hakuoikeus on rekisteriviranomaisella myös silloin, kun osuuskunta ei ole toimittanut kaupparekisteriin tilinpäätöstietoja yhdeltäkään viimeksi kuluneelta kolmelta tilikaudelta.

Uusi osuuskuntalaki

Valmisteilla olleessa osuuskuntalain muutoksessa ei ole vielä laadittu selvitystilasäännöksiä, koska ne on tarkoitus laatia samankaltaisiksi osakeyhtiön purkamista koskevien säännösten kanssa.

Osakeyhtiölain muuttamista koskevasta esityksestä on hallitus jo päättänyt ja esitys on eduskunnassa käsiteltävänä. Myös osakeyhtiö on voitu asettaa selvitystilaan, jos se on laiminlyönyt tilinpäätöstietojen toimittamisen kaupparekisteriin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tällaisissa tapauksissa yhtiö purettaisiin poistamalla se kaupparekisteristä.

Uusien säännösten mukaan osakeyhtiö, jolla ei ole selvitysmenettelyn edellyttämiä varoja tai jonka varallisuusasemasta ei saada riittävää tietoa, voitaisiin selvitystilan sijasta poistaa kaupparekisteristä. Muutenkin selvitystilamenettelyä ehdotetaan helpotettavaksi.

Selvitystilamenettelystä on yksityiskohtaiset säännökset osuuskuntalaissa. Menettely on varsin byrokraattinen, mikäli se joudutaan käymään läpi kokonaisuudessaan.

Pikainen purku

Uusosuuskuntien kohdalla yleensä käytetään osuuskuntalain sallimaa "pikapurkamismenettelyä", joka lyhentää ja yksinkertaistaa menettelyä.

Pikapurkua voidaan käyttää hyväksi, jos osuuskunnan varat ovat vähäiset. Selvitystilamenettelyn kustannukset eivät nimittäin ole aivan pieniä julkisine haasteineen, realisointikuluineen, selvitysmiesten ja tilintarkastajan palkkioineen. Jos esimerkiksi varoja on jäljellä vain 10 000 - 20 000 markkaa tai vähemmän, kannattaa harkita pikapurkamista.

Menettelyssä osuuskunnan purkamispäätös tehdään samalla tavoin kuin tavallisessakin purkamisessa. Päätös osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan tehdään siis yleensä kahdessa osuuskunnan kokouksessa ja toisessa kokouksessa 2/3 enemmistöllä.

Selvitysmiehet valittava erikseen

Selvitystila aiheuttaa hallituksen toimivaltuuden lakkaamisen. Selvityshallinto ei ilman muuta siirry hallituksen hoidettavaksi, vaan osuuskuntakokouksen on aina erikseen valittava yksi tai useampia selvitysmiehiä huolehtimaan selvityksen suorittamisesta. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että hallituksen jäsenet valitaan selvitysmiehiksi. Samoin on valittava selvitystilan tilintarkastaja, jollaisena voi toimia osuuskunnan varsinainen tilintarkastajakin. Osuuskunnan selvitystilaan asettamisesta, selvitysmiehestä ja tilintarkastajasta on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.

Osuuskunnan toimintaa ei selvitystilan alkamisen jälkeen saa jatkaa muutoin kuin pesän tarkoituksenmukaiseksi selvittämiseksi. Näin ollen selvitysmiehet eivät osuuskunnan edustajina saa sitoa osuuskuntaa muuhun kuin siihen, mikä on sopusoinnussa selvitystilan kanssa. Esimerkiksi selvitysmiehen on allekirjoittaessaan osuuskunnan toiminimen, lisättävä toiminimeen sana "selvitystilassa".

Hakemus alioikeudelle

Selvitysmies tekee osuuskunnan purkamista koskevan hakemuksen osuuskunnan kotipaikan alioikeudelle.

Hakemuksessa pyydetään, että osuuskunta katsottaisiin puretuksi, koska selvitystilaan joutuneella osuuskunnalla ei ole varoja tai ne eivät riitä selvityskustannusten peittämiseen. Perustelu vaatii taloudellisen selvityksen, kuten esimerkiksi tilintarkastajan todistuksen osuuskunnan taloudellisesta tilasta tai tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksineen.

Jos alioikeus katsoo, että hakemukseen voidaan suostua, se ilmoittaa kaupparekisteriin, että osuuskunta on purettu.

Tässä menettelyssä rahaa tulisi riittää ainakin mahdollisiin kokouskuluihin, kaupparekisteriin tehtävään muutosilmoitukseen, talousselvityksen laatimista koskeviin kustannuksiin ja alioikeuden päätökseen.

Konkurssiin haku

Jos selvitystilan aikana havaitaan, että osuuskunnan varat eivät vastaa velkoja, osuuskunta on heti haettava konkurssiin. Selvitystila on eri asia kuin konkurssi. Osuuskunnan asettaminen selvitystilaan ei merkitse sitä, että osuuskunnan asioita olisi hoidettu huonosti tai että osuuskunta olisi ylivelkaantunut.

Osuuskunnan hallituksen on luovutettava osuuskunnan omaisuus konkurssiin, jos osuuskunnan on pakko lakkauttaa maksujen suorittaminen tai sen velat ovat varoja suuremmat.

Konkurssissa kyse on jatkuvasta kykenemättömyydestä suorittaa maksuja, ei siitä, että on ollut pakko jättää jokin maksu eräpäivän yli. Myöskään taseen osoittama vajaus ei sinänsä tarkoita ylivelkaisuutta, vaan laskelmassa on verrattava toisiinsa varsinaisia velkoja ja varojen todellista vaihtoarvoa.

Konkurssin raukeaminen

Jos osuuskunnalla on paljon velkaa eikä varoja ollenkaan, konkurssi todennäköisesti raukeaa. Lain säätämää konkurssimenettelyä ei voida viedä läpi ja osuuskunta jää elämään hiljaiseloa velkaisena ja maksukyvyttömänä. Ulosottomies muistaa tietyin väliajoin. Työosuuskunnissa tulee näissäkin tilanteissa muistaa työttömyysturvalain vaatimukset, mikäli jäsenet haluavat erota osuuskunnasta.

Osuuskunnassa, jossa on olemassa lisämaksuvelvollisuus, konkurssi voidaan välttää lisämaksuja perimällä.

Merja Söderström