Yksityisillä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan lain määritelmän mukaan yksityishenkilön tai yhteisön, esim. osuuskunnan, tuottamia lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuollon palveluja. Toimintaa on harjoitettava yritysmäisesti eli korvausta vastaan.

Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja antavan yksityisen palveluntuottajan on haettava lääninhallitukselta lupa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti lääninhallitukselle.

Yksityisen palveluntuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan.

Lupa vai ilmoitus?

Lupaa vaaditaan silloin, kun palveluja tarjotaan asiakkaan oman kodin ulkopuolella, erikseen sitä varten perustetussa toimintayksikössä. Jos siis kotipalvelua annetaan ainoastaan asiakkaan kotona, vaikka se olisikin ympärivuorokautista, lupaa ei tarvita vaan kyse on ilmoituksenvaraisesta toiminnasta.

Jos toimintayksikössä annetaan sekä ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja että terveydenhuollon palveluja, on saatava kaksi lupaa. Terveydenhuollon palvelut ovat nimittäin eri asia kuin sosiaalipalvelut. Niitä ovat esimerkiksi lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä osuuskuntienkin toimialaan usein kuuluva kotisairaanhoito.

Milloin kysymys on kotisairaanhoidosta ja milloin kotipalvelusta, ratkaistaan tapauskohtaisesti ja ratkaisun yleensä tekee palvelun tuottaja itse.

Kyse on kotipalvelusta, jos kotisairaanhoito on sellaista, että omainen tai muu hoitaja ilman sairaanhoitokokemusta pystyy sen suorittamaan eikä tarvita jatkuvaa injektiolääkitystä.

Lupa- ja ilmoitusmenettely tähtää asiakkaan aseman turvaamiseen ja palvelujen laadun varmistamiseen. Erityisesti halutaan pitää silmällä vanhusten, kehitysvammaisten ja alaikäisten asiakkaiden asemaa. Lupamenettelyn kautta lääninhallitukset voivat varmistaa, että toimintaedellytykset eli esimerkiksi henkilökunnan määrä ja koulutustaso sekä toimitilat ja välineet ovat asianmukaisia.

Yhteistyötä viranomaisten kanssa

Kun osuuskunta on päättänyt tuottaa sosiaalipalveluja ja toiminta-idea on kirkkaana mielessä, lähdetään liikkeelle kunnan sosiaalitoimen viranomaisista; pienemmissä kunnissa otetaan yhteys sosiaalisihteeriin, isommissa kunnissa kustakin toimintalohkosta, esimerkiksi vanhustyöstä vastaavaan henkilöön sosiaalikeskuksessa.

Näiden kanssa selvitetään, onko kunnalla tarvetta tällaiseen toimintaan, ja miten se istuu kunnan palvelurakenteeseen. Samoin aloitetaan neuvottelut kunnan maksusitoumuksista. Yrittäjän ja viranomaisten yhteistyö ja vuorovaikutus alkavat siis jo varhaisessa vaiheessa ja yhteistyön tulisi pysyä tiiviinä koko toiminnan ajan.

Toimitilan vaatimukset

Toimintatilojen hankintavaiheessa ollaan yhteydessä rakennusvalvontaviranomaisiin ja paloviranomaisiin ja selvitetään poikkeusluvan tarve tai mahdollinen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos - esim. silloin, kun muutetaan omakotitalo hoitokodiksi ja sovitetaan paloturvajärjestelmä palvelemaan rakennuksen uutta käyttötarkoitusta.

Mikäli ollaan hankkimassa tai jopa rakentamassa uutta rakennusta hoitokodiksi, olisi hyvä ottaa lääninhallitus mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Lääninhallitus ja yrittäjä voivat sitten yhdessä käydä läpi toimintayksikön rakennuspiirustuksia ja suunnitella tuleva rakennus sopivaksi siellä annettavalle hoidolle.

Myös terveydensuojeluviranomaiset, paloviranomaiset ja mahdollisesti rakennusvalvontaviranomainen tarkastavat toimintatilat.

Kansaneläkelaitokseen on otettava yhteyttä jo tässä vaiheessa, eli ennen kuin lupahakemus on lähtenytkään lääninhallitukseen. Sieltä selvitetään Kelan maksamat etuudet laitoshoito- ja avohoitopaikoista.

Lupa yksityiseen sosiaalipalveluun

Kaikilla yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavilla yksiköillä pitää olla palvelutoiminnasta vastaava henkilö, minkä lisäksi muukin henkilöstö on oltava toiminnan edellyttämää. Palvelujen vastuuhenkilöllä tulee pääsääntöisesti olla vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto ja riittävä työkokemus alan tehtävissä. Kokemusta on oltava ennemmin vuosissa laskettuna kuin kuukausissa.

Vastuuhenkilö vastaa muun muassa siitä, että yksikössä on riittävästi henkilökuntaa. Henkilöstön määrään vaikuttavat annettavat palvelut, asiakasryhmä sekä asiakkaiden tarpeet ja kunto.

Lupaa yksityiseen sosiaalipalveluun haetaan omalla lomakkeella, jota saa lääninhallituksista ja kunnan sosiaalitoimesta. Hakemukseen on liitettävä jäljennös osuuskunnan säännöistä, kaupparekisteriote, toimintasuunnitelma, tiedot annettavista palveluista sekä asiakaspaikkojen ja henkilökunnan lukumäärästä samoin kuin selvitys sosiaalipalvelujen vastuuhenkilön ja muun henkilökunnan koulutuksesta ja työkokemuksesta. Mukaan on liitettävä myös toiminnassa käytettävien tilojen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma, tiedot toiminnassa käytettävistä välineistä sekä palo- ja pelastussuunnitelma sekä sijaintikunnan lausunto. Lausuntonsa kunta antaa yrityksen toimintaedellytyksistä eli niistä asioista, joista palvelun tuottaja on koko prosessin etenemisajan neuvotellut kunnan kanssa.

Sitten, kun lupahakemus kaikkine liitteineen on lääninhallituksessa, lääninhallitus suorittaa tarkastuksen paikan päällä yhdessä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Vasta tarkastuksen jälkeen lääninhallitus antaa asiassa päätöksen eli luvan palvelun tuottajalle. Päätöksen lunastus maksaa 900 mk.

Lupa on voimassa toistaiseksi. Joskus lääninhallitus asettaa luvalle ehtoja tai antaa luvan määräaikaisena. Ehdoiksi on asetettu muun muassa henkilökunnan lisäämistä, yövalvonnan tehostamista sekä toimitilojen korjaamista asianmukaisemmiksi ja väljemmiksi.

Toiminnan valvonta kuuluu lääninhallitukselle ja kunnassa sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valvonta tarkoittaa käytännössä yhteistyötä viranomaisten kanssa, ohjausta ja neuvontaa. Lääninhallitus voi käyttää valvonnassaan myös pakkokeinoja, esimerkiksi toiminnan keskeytystä. Lisäksi palvelun tuottajan tulee toimittaa vuosittain toimintakertomus toiminnastaan lääninhallitukselle.

Ilmoituksenvarainen toiminta

Ilmoituksenvarainen toiminta tarvitsee nimensä mukaisesti vain ilmoituksen sille kunnalle, jossa sosiaalipalveluja harjoitetaan.

Aloittamisvaiheessa menettely noudattelee lupamenettelyn suuntaviivoja, joskin luvanvaraiseen toimintaan vaadittavia tarkastuksia ei toimiteta. Palvelun tuottaja toimii alkuvaiheessa ja jatkuvasti toiminnan aikana tiiviissä yhteistyössä kunnan sosiaalisihteerin tai sosiaalikeskuksen kyseisestä palvelusta vastaavan henkilön kanssa. Valvonta kuuluu myös kunnalle. Se voi toimittaa kohteessa tarkastuksia, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi.

Ilmoitus tehdään lomakkeella, jota saa kunnasta. Ilmoitukseen on liitettävä palotarkastusta ja terveydensuojeluviranomaisen tarkastusta koskevien ilmoitusten lisäksi toimintasuunnitelma, josta ilmenee toimiala, annettavat palvelut samoin kuin asiakaspaikkojen ja henkilökunnan lukumäärä. Niin ikään on liitettävä selvitys palvelujen vastuuhenkilön ja muun henkilökunnan koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Ongelmia ja suosituksia

Lupaviranomaisen kannalta suurimpia ongelmia ovat aiheuttaneet henkilöstön riittävyys toiminnan laajuuteen nähden. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja usein lääninhallitus edellyttää joko henkilökunnan lisäämistä tai asiakaspaikkojen vähentämistä. Usein myös toimitilojen koko ja tarkoituksenmukaisuus ovat tuoneet ongelmia.

Toiminta-ajatus on joskus ollut haparoiva, vaikka sen tulisi jo alkuvaiheessa olla mahdollisimman selkeä. Silloin on kaikkien osapuolten, myös yrittäjän itsensä helpompi arvioida, riittävätkö henkilöstö ja tilat. Lisäksi palvelujen laadun seurantaan on kiinnitettävä huomiota.

Henkilöstöasioissa ja työsuojeluasioissa on ollut ongelmia. Hoitotyössä kouluttamattoman tilapäistyövoiman käyttö ei ole suositeltavaa. Vastuuhenkilön koulutukseen ja työkokemukseen on asetettu eniten vaatimuksia. Käytännössä hänen pitää myös olla työssä toimintayksikössä; minkäänlainen kaukojohtaminen ei käy.

Yksityisen yrittäjän palvelut perustuvat joko viranomaisen tekemään päätökseen tai yrittäjän ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Kaikille asiakkaille tulisi tehdä palvelu- ja hoitosuunnitelma.

Yksityisen terveyshuollon lupa

Terveydenhuollon palvelujen tuottajalla tulee olla lääninhallituksen lupa palvelujen antamiseen. Lupa annetaan, jos toimintaa varten on olemassa asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta.

Luvan haku noudattelee samoja linjoja kuin sosiaalipalvelujen tuottajan lupahakemusprosessi. Molemmat hankkeet voivat olla vireillä samanaikaisestikin. Palvelujen antamiseen tarvittavat tilat ja laitteet on esitettävä terveyslautakunnan tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa sikäli, kun palveluja annetaan erillisessä vastaanottopisteessä tai esimerkiksi hoitokodissa. Jos palveluja annetaan asiakkaan kotona kotisairaanhoitona, erillistä tilojen käyttöönottotarkastusta ei tarvita. Lupahakemuslomakkeita saa lääninhallituksista.

Hakemukseen on liitettävä jäljennös osuuskunnan säännöistä, kaupparekisteriote tai jäljennös elinkeinoilmoituksesta; selvitys vastaavan johtajan kelpoisuudesta ja kotipaikasta; toiminnassa käytettävien huonetilojen pohjapiirustus ja käyttösuunnitelma; toimintasuunnitelma, josta ilmenee toimiala, mitä palveluja hakija aikoo antaa, käytettävän henkilökunnan määrä ja koulutus sekä toiminnan harjoittamisen kannalta oleellisimmat laitteet.

Laboratorion ja radiologisen toiminnan osalta annetaan selvitys asianmukaisen laadunvalvonnan järjestämisestä.

Lupahakemuksessa on ilmoitettava myös potilasasiamiehen yhteystiedot, koska jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä pitää olla potilasasiamies. Potilasasiamies avustaa ja antaa yrittäjälle neuvoja terveydenhuoltotyössä.

Aloittamisesta ilmoitus

Sitten, kun toiminta alkaa, yrittäjä tekee lääninhallitukselle myös aloittamisilmoituksen toiminnastaan. Aloittamisilmoitukseen liitetään tilojen tarkastuksesta annettu kertomus. Luvan lunastus maksaa 900 mk.

Lupa edellyttää terveydenhuoltopalveluista vastaavaa johtajaa, joka voi olla sairaanhoitajatasoinen tai lääkäritasoinen. Kotisairaanhoidossa vastaava johtaja on yleensä sairaanhoitaja. Henkilöistä, jotka voivat olla terveydenhuoltopalvelujen vastuuhenkilönä yrityksessä on olemassa STAKES:n yllä pitämä rekisteri. Tähän terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tehdään ilmoitukset Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen kautta. Osoite on Siltasaarenkatu 18 C , 00530 Helsinki, puh. (09) 396 7280.

Itsenäiset ammatinharjoittajat

Terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat kuten hierojat eivät kuitenkaan tarvitse yksityisen terveydenhuollon lupaa, jos asiakkaat ostavat palvelut suoraan ammatinharjoittajalta. Heidän on ainoastaan tehtävä toiminnastaan ilmoitus Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, TEO:lle.

Toiminnan valvonta kuuluu lääninhallitukselle, jolle palvelun tuottajan tulee vuosittain toimittaa toimintakertomus. Lääninhallituksella on myös oikeus tarkistaa yrittäjän tilat sekä antaa neuvoja ja ohjeita puutteellisuuksien korjaamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lääninhallitus voi velvoittaa yrittäjää noudattamaan antamaansa määräystä joko sakon uhalla tai uhata toiminnan keskeyttämisellä tai huoneiston tai sen osan taikka jonkin laitteen käyttökiellolla.

Osuuskuntien on otettava huomioon, onko terveydenhuoltopalvelua tarjoava jäsen yrittäjäasemassa vai työntekijäasemassa osuuskunnassa. Mikäli jäsen toimii yrittäjänä, eli itsenäisenä ammatinharjoittajana, pelkkä ilmoitus TEO:lle riittää. Jos jäsen haluaa olla osuuskunnan työntekijänä ja harjoittaa ammattiaan ainoastaan osuuskunnan kautta, osuuskunnasta tulee palvelun tuottaja, jolla on oltava luvanvaraiseen toimintaansa asianmukainen lupa.

Lisäneuvoja

Sekä yksityisten sosiaalipalveluiden että terveydenhuoltopalveluiden lupa- ja ilmoitusmenettelyihin liittyvää neuvontaa antavat lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot (palveluhakemistot löytyvät lääninhallitusten kotisivuilta www.intermin.fi) sekä kunnan sosiaalihuollosta vastaavat viranomaiset. Neuvontaa antaa myös TESO ry (Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät Suomessa ry), osoite Lenkkeilijänkatu 6, 33520 Tampere, puh/faksi (03) 211 0363.

Juuri ilmestynyt Minustako hoiva-alan yrittäjäksi? -opaskirja käsittelee hoivayrityksen perustamiseen ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Kirjan tekijöinä ovat Anja Karvonen ja Sanna Uusitalo Hyvetek-projektista Kokkolasta. Opasta voi tilata esim. TESO ry:n kautta hintaan 75 markkaa + alv.

Merja Söderström