Euroopan unionin komissio on julkaissut tiedonannon osuustoiminnasta 23.2.2004. Siihen liittyy myös kahdentoista kohdan toimenpideohjelma osuustoiminnan edistämiseksi Euroopassa seuraavien viiden vuoden aikana.

Suomalaisten osuus asiakirjan valmistelussa on ollut keskeinen. Se on valmisteltu komissaari Erkki Liikasen alaisessa organisaatiossa, jossa pohjapaperin työsti erikoistutkija Pekka Pättiniemi. Lopputuloksena näyttääkin olevan varsin harkittu ja kokonaisvaltainen asiakirja, jonka pohjalta osuustoimintaa lähdetään edelleen kehittämään.

Toistakymmentä vuotta valmisteltu hanke sai viime vaiheessa vauhtia erityisesti EU:n itälaajenemisesta. Komissio näkee osuustoiminnan hyvänä keinona saada näihin maihin vielä puuttuvia palveluita.

Toisaalta tiedetään, että osuustoiminnan asema ja maine sosialismin jäljiltä on uusissa jäsenmaissa hyvin vaikea. Mutta osuustoiminnalla nähdään olevan myönteinen mahdollisuus näiden yhteiskuntien kehitystä tasapainottavana tekijänä, mitä EU haluaa painottaa. Tämä on Suomen historiassakin 1900-luvun alusta lähtien toteutunut.

Joustava ja kustannustehokas osuustoimintamalli

EU-komissio katsoo, että osuustoiminta sopii myös helpottamaan vanhojen jäsenmaiden kasvavia palvelujen järjestämistarpeita joustavana ja kustannustehokkaana organisointitapana. Pohja tälle työlle on EU-tulokasmaiden kehitykseen verrattuna selvästi lupaavampi. Siinä pystytään etenemään käytännössä myös nopealla aikataululla.

Asiakirjan vauhdittajana oli myös se, että osuustoimintaa koskettavia erillisiä Euroopan tason hankkeita on ollut vireillä, päällimmäisenä Eurooppa-osuuskunta-asetus. Sen merkitys on mahdollistaa monikansallisten osuuskuntien perustaminen. Kun asetus on kuitenkin viipynyt pitkään, niin useimmat kansainvälisesti toimivista suomalaisista osuustoimintayrityksistä ovat jo omat linjaratkaisunsa ehtineet tekemään, esim. perustamaan tai hankkimaan tytäryhtiön toisesta maasta.

Tiedonannossa eri kysymykset pyritään kokoamaan yhdeksi kokonaisuudeksi, ajankohtaiseksi osuustoimintapaketiksi.

Tulossa vähitellen poliittisten päättäjien pöydälle

Tiedonannon tarkoituksena on levittää tietoutta osuustoiminnasta unionin instituutioissa. Tavoitteena on myös auttaa jäsenmaiden osuustoimintajärjestöjä omassa toiminnassaan, jolla voidaan vaikuttaa jäsenmaiden viranomaisiin ja päättäjiin.

Tiedonanto sisältää myös harkitun toimenpideohjelman vuosille 2004-2008, joka jäsentää komission omaa työtä. Komissio toisin sanoen sitoutuu toimiin osuustoiminnan edistämiseksi ja toivoo myös jäsenmaiden hallituksilta samanlaista sitoutumista.

EU-komissio nostaa esiin myös muutamia ongelmia. Esimerkiksi johtamiskoulutus painottuu nykyisin yksipuolisesti osakeyhtiömalliin. Osuustoiminnallista johtamiskoulustakin on, mutta se on hajanaista.

Toinen ongelma on osuustoiminnan saaminen mukaan yritysten neuvontapalveluihin. Myös osuustoiminnallisen tilastotiedon keruussa ja analysoinnissa havaittiin erittäin suuria puutteita.

Komissio vaatii jäsenmaita myös huolehtimaan siitä, että yritysrahoitusta koskevat hankkeet ovat myös osuuskuntien käytössä. Lisäksi osuustoiminnan käynnistämille projekteille asiakirja antaa uutta pohjaa rahoituskanavien löytämiseksi.

Niin pienet kuin suuret osuuskunnat mukana

Tiedonannossa on huomioitu kaikenkokoisen osuustoiminnan tarpeita - monikansallisesti toimivat suurosuuskunnat, isot kansalliset tai alueelliset osuuskunnat, liiketalouden pelisäännöin toimivat pienosuuskunnat ja ns. yhteisö- eli sosiaalitalouden pienimuotoinen toiminta.

Seuraavassa julkaisemme epävirallisen lyhennelmän suomeksi tästä EU:n komission osuustoiminta-tiedonannosta. Virallista suomennosta tästä huomattavasti pidemmästä alkuperäisestä asiakirjasta ei ole vielä (30.3.2004) saatavilla.

Antti Mustonen
Mauno-Markus Karjalainen

Osuustoimintayrittäjyyden
edistäminen Euroopassa

(On the promotion of co-operative societies in Europe)

1. ESITTELY

1.1. Taustaa

- Vuoden 1998 tietojen mukaan laskettuna laajentuvassa EU:ssa on yli 140 miljoonaa osuuskuntien jäsenyyttä ja 300 000 osuuskuntaa, joissa on 2,3 miljoonaa työpaikkaa.

- Huomattavat markkinaosuudet myös aloilla, joissa vahvoja yksityisiä yrityksiä.

- Osuustoiminta on laajenemassa uusille aloille.

- Äänioikeudet noudattavat Euroopassa yleensä mies ja ääni -periaatetta, mutta eivät enää ihan aina. On kehitetty myös äänimäärän porrastusta.

1.2. Kommunikaation tavoitteet

Taustaa:

- Euroopan Osuuskunta-asetus 6/2003

- Osuuskuntien potentiaali ei ole täysin hyödynnetty ja niiden imagoa pitäisi parantaa

- Asetus velvoittaa jäsenmaita toimenpiteisiin

- Yhä tärkeämpi ja positiivinen rooli osuuskunnilla työkaluina yhteisön tavoitteiden toteuttamisessa ja osuuskunnat yhä enemmän mukaan yhteisön ohjelmiin ja politiikkaan.

- Uusi kiinnostus osuuskuntien asioihin globaalisti, mm. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositus.

- Vuonna 2002 käytiin laaja keskustelukierros, joissa mm. ehdokasmaat olivat hyvin aktiivisia.

Kommunikaation päätavoitteet:

1. Osuustoiminnan promotointi eli edistäminen ja markkinointi sen suuremmaksi hyödyntämiseksi

2. Osuustoiminnan lainsäädännön edelleen kehittäminen

3. Osuuskuntien yhä parempi sopivuus yhteisön tavoitteiden kanssa

2. OSUUSTOIMINTAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN
JA YMMÄRRYKSEN PARANTAMINEN SITÄ KOHTAAN

2.1. Osuustoiminnallisen yrittäjyyden painottaminen

2.1.1. Toimet, joilla varmistetaan osuuskuntien merkityksen ymmärtäminen taloudessa

- Osuuskunnat voisivat olla keino, jolla pk-yritysten taloudellista voimaa markkinoilla parannetaan. Niiden avulla ne voivat muodostaa yhteistoimintaa ja jakaa riskejä säilyttäen itsenäisyytensä.

- Osuuskunnilla luodaan korkean tason palveluita palvelusektorilla.

- Osuuskunta-muoto auttaa rakentamaan tietopohjaista yhteiskuntaa, tarjoaa mm. kouluttautumis- ja harjaantumisväylän jäsenilleen.

Näitä tavoitteita varten on kehitettävä parempaa osuustoiminnan ymmärrystä.

Toimenpide 1.

Komissio tulee tutkimaan mahdollisuuksia tukea osuuskuntien organisaatioiden ja jäsenvaltioiden aloitteita koskien mm. tapahtumia ja kirjallisia aineistoja. Kyseessä siis osuustoiminnan yleinen promootio eli edistäminen.

Toimenpide 2.

Komissio tulee tutkimaan mahdollisuutta organisoida osuustoimintatiedon ja -kokemusten vaihtoa samoin kuin hyvien liiketoimintakokemusten tunnistamista. Tutkitaan myös kansallisten toimien benchmarking-systeemin eli vertailun toteuttamista.

2.1.2. Uudet jäsenmaat ja tietous osuuskuntien roolista

Näissä maissa on laajasti puutetta informaatiosta, joka koskee osuuskuntien mahdollisuuksia. Etenkin entisissä keskusjohtoisen sosialismin maissa osuustoiminta yhdistetään tähän aikakauteen. Osuustoiminnan mahdollisuutta näiden yhteiskuntien kehitystä tasapainottavana välineenä tule painottaa.

2.1.3. Tilastotiedon parantaminen

Tiedon levittämisen esteenä osuustoiminnasta on ollut huono tilastotietous etenkin määrällisessä tietoudessa ja kehitystrendeissä.

Toimenpide 3.

Komissio tutkii mahdollisuuksia kehittää uusia tekniikoita osuustoimintaa koskevan tiedon keruussa ja analysoinnissa ja luovuttaa näitä tietoja eri jäsenmaiden käyttöön.

2.2. Toimenpiteet osuustoiminnan edistämiseksi

2.2.1. Koulutus ja harjaantuminen

Johtamiskoulutus painottuu yksipuolisesti osakeyhtiömalliin. Osuustoiminnallista johtamiskoulustakin on, mutta se on hajanaista.

Toimenpide 4.

Komissio tulee varmistamaan, että erilaiset opinto-ohjelmat tulevat helpottamaan osuuskuntien toimintaan osallistumista ja erityisesti innovatiivisten alojen monikansallisia projekteja sekä asiantuntijaverkkoja.

2.2.2. Liiketoiminnan tukipalvelut

Osuustoiminnallisen liiketoiminnan erityisluonne vaatii sille räätälöityjä liiketoiminnan tukipalveluja. Ensisijaista olisi osuustoimintaan erikoistunut tukipalvelu, mutta jos niillä alueilla, joilla ei ole riittävästi kysyntää erityispalveluille, palveluiden pitäisi olla osana muita palveluita. Esim. kauppakamareilla ja työnantajajärjestöillä pitäisi olla tietoa osuustoiminta- eli ot-yritysten tarpeista ottaakseen ne huomioon omissa palveluissaan. Komissio kehottaa jäsenmaita ja osuustoimintajärjestöjä varmistamaan tuen ja neuvontapalveluiden hankkimisen ot- eli osuustoimintayrityksille.

Toimenpide 5.

Komissio tutkii mahdollisuutta auttaa hyvien kokemusten löytämistä ja levittämistä osuuskuntien liiketoiminnan tukipalveluissa. Se hyödyntäisi aikaisempia vastaavia kokemuksiaan pk- ja mikroyritysten parissa.

2.2.3. Rahoituksen saanti

Osuuskunnilla ei ole ollenkaan tai on vain rajoitettu pääsy pääomamarkkinoille ja ne ovat siten riippuvaisia jäsenrahoituksesta tai ot-sektorin sisältä saatavasta luototuksesta. Syynä on enimmäkseen sekä rahoituslaitosten että rahoitusalan viranomaisten tiedonpuute ot-yrityksistä. Komissio toivookin edistävänsä hyvien kokemusten vaihtoa osuuskuntien rahoittamisessa. Sen mielestä on myös tärkeä tutkia, kuinka mm. kirjanpitokäytännöt ottavat huomioon osuustoiminnalliset erityispiirteet.

Komissio vaatii jäsenmaita myös huolehtimaan siitä, että yritysrahoitusta koskevat hankkeet ovat myös osuuskuntien käytössä.

Toimenpide 6.

Komissio aikoo tutkia, voisiko Euroopan Investointirahaston rahoitusinstrumentteihin luoda erityisen referenssin osuuskuntien erityistarpeisiin. Investointirahasto vastaa nykyään osaltaan erityisesti pk-yritysten monivuotisesta ohjelmasta. Komissio pitää huolta myös siitä, että osuuskunnat ovat oikeutettuja muihin yhteisön ohjelmiin ja saavat tietoja niistä.

2.2.4. Työskentely osuuskuntia edustavien organisaatioiden kanssa

Osuuskunnat ovat hyvin edustettuja Euroopan tasolla järjestöjensä ja niiden yhteistyöverkoston kautta.

2.3. Yrityspolitiikan erityisalueet joissa osuuskunnat esittävät tärkeää roolia

2.3.1. Työosuuskuntien rooli yritysten omistusten siirtymisissä

Suuri osa yrittäjistä on lopettamassa yritystoimintaa tulevina vuosina ja työosuuskunta voisi olla merkittävä muoto yritysten toiminnan jatkumisessa ja siihen liittyvissä järjestelyissä.

2.3.2. Sosiaaliset yritykset ja uudet osuustoiminnalliset yritysmuodot

Jotkut jäsenvaltiot ovat tehneet lakijärjestelyjä helpottaakseen sosiaalialan tarpeisiin keskittyvien osuuskuntien muodostamista.

Toimenpide 7.

Komissio tutkii sosiaalialan osuuskuntien kysymyksiä ja raportoi asiasta muille yhteisön instituutioille.

3. KUINKA LUODAAN SOPIVA SÄÄDÖSYMPÄRISTÖ

3.1. Euroopan osuustoiminta-asetuksen toimeenpano

Asetuksen voimaantulo mahdollistaa osuuskuntien toiminnan yhtenä oikeushenkilönä ja erityisillä säännöksillä EU-alueella. Asetusta on jäsenmaiden sovellettava viimeistään 18. 8. 2006. Komissio aikoo valmistella tiedotuskampanjan asetuksesta.

Toimenpide 8.

Komissio aikoo kutsua kokoon kokousten sarjan jäsenmaiden asianomaisten viranomaisten kanssa keskustellakseen kaikista toimenpiteistä, joita kansallisella tasolla tarvitaan asetuksen toimeenpanossa, tai mitkä asiat jäävät kansallisen lain piiriin.

3.2. Kansallisten lakien koherenssi eli yhtenäisyys keskenään

3.2.1. Kansalliset oikeussäännöt, jotka koskevat Eurooppa-osuuskuntaa

EU-maiden osuustoimintalainsäädännössä on keskinäisiä eroja, jotka saattaa tulla esteitä osuuskunta-asetuksen käytännön toimeenpanoon eli Eurooppa-osuuskuntien muodostamiseen ja toimintaan. Komissio pyrkii yhteistyössä osuustoiminnan edunvalvonnan ja kansallisten viranomaisten kanssa jo ennalta hahmottamaan, mistä eroista voi koitua ongelmia asetuksen tehokkaalle soveltamisella ja ehdottaa näihin ratkaisuja. Tämä toiminta mahdollistaa epäsuoran muutosarvioinnin kansallisten lakien osalta.

3.2.2. Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja komission palveluiden kesken

Osuustoimintalainsäädäntöä voidaan parantaa myös helpottamalla kontakteja kansallisten lainsäätäjien välille ja edistämällä yhteistä analyysiä hyvästä käytännön toteutuksesta.

Toimenpide 9.

Komissio tulee työskentelemään aktiivisesti viranomaisten ja osuustoiminnan etujärjestöjen kanssa, erityisesti uusissa jäsenmaissa, varmistaakseen parannuksia osuustoimintalainsäädännössä. Se myös vaatii jäsenmaita informoimaan toisiaan ja komissiota valmistellessaan uutta lainsäädäntöä ja ennen sen käyttöönottoa.

3.2.3. Mallilainsäädännön valmistelu

Komissio ei aio tehdä ehdotuksia kansallisen osuustoimintalainsäädännön harmonisoimiseksi. Osuustoiminnan etujärjestöt ovat lausuneet, ettei kansallinen lainsäädäntö muodosta merkittävää rajoitusta osuuskuntien toiminnalle omissa maissaan.

Toimenpide 10.

Komissio toivoo aloitteita osuustoiminnan kansallisilta järjestöiltä ja Eurooppa-etujärjestöiltä mallilakien muodostamisesta ja on valmis auttamaan niiden valmistelussa.

3.2.4. ICA:n osuustoimintaperiaatteiden hyödyntäminen

Kansalliset lait huomioivat eroistaan huolimatta yleensä ICA:n eli Kansainvälisen Osuustoimintaliiton vuoden 1995 osuustoiminnan identiteetti-julkilausuman, jota YK on myöhemmin tukenut ja viimeksi ILO sisällyttänyt omaan suositukseensa. Kansallisten lainsäätäjien tulisi myös huomioida nämä periaatteet osuuskuntia koskevassa lainsäädännössään, mutta kuitenkin taata osuuskunnille joustavat toimintamahdollisuudet modernissa toimintaympäristössä. Suhteessa muihin yrityksiin osuuskunnat eivät tarvitse erityiskohtelua, vain lainsäädännön luoman tasa-arvoisemman kentän; niiden on annettava toimia ilman rajoituksia ja velvollisuuksia, jotka perustuvat kansallisiin toimintapolitiikkatavoitteisiin, ja jotka eivät kohdistu kuitenkaan muun muotoisiin yhtiöihin. Osuuskunnat kun kuitenkin kilpailevat markkinoilla näiden yhtiöiden kanssa.

3.2.5. Kuinka välttää menestyvien osuuskuntien ennenaikaiset purkamiset tai estää saalistusluonteinen varojen poisottaminen tai osuuskuntien muuttamiset osakeyhtiöiksi

Komission mielestä jäsenmaiden on varmistettava, että osuuskuntien varat purkamisessa tai konvertoinnissa jaetaan osuustoiminnallisten periaatteiden mukaan. Kuitenkin purkutapauksissa varojen jako jäsenille pitäisi perustelluissa tapauksissa olla mahdollista. Konvertoinnissa jäsenmaiden pitäisi suojata riittävästi osuuskunnan varojen käyttöä osuuskunnan jäsenten tahtoa ja osuuskunnan päämääriä kunnioittaen.

3.2.6. Sopiva verokohtelu ja muut edut

Eräät maat ovat halunneet osuuskunnille helpotusta verokohtelussa (esim. Belgia, Italia, Portugali). Komission mielestä erityinen verokohtelu voisi olla mahdollista, mutta se ei saisi johtaa epäreiluun kilpailuun. Ei myöskään saisi syntyä tilannetta, jossa osuuskuntia perustetaan velvoitteiden kiertämiseksi.

3.2.7. Kilpailusäännökset koskien osuuskuntia

Konsultaatiokierros paljasti hämmennystä ja huolta kilpailusäännösten soveltamisesta osuustoimintaan.

Komission mielestä pääperiaatteena on, että osuuskuntien, jotka suorittavat taloudellisia toimintoja, on liikeyrityksinä noudatettava yleisiä kilpailusääntöjä. Kuitenkin joitain näkökulmia niiden oikeushenkilön luonteen ja rakenteen perusteella voidaan ottaa huomioon tapaus tapaukselta -periaatteella.

Toisen asteen osuuskunta on aina liikeyritys. Kilpailusäännöt koskevat myös näiden osuuskuntien hallintoelinten päätöksiä. Komissio vaatii osuustoiminnan järjestöjä ja tukipalveluja tiedottamaan kilpailusäännöksistä, jotka voivat koskea osuuskuntia.

3.3. Katsaus lainsäädäntöön

Komissio antaa viiden vuoden sisällä Eurooppa-asetuksen voimaanpanosta raportin sen soveltamisesta.

Peruskysymys Eurooppa-osuuskunnista kuuluu: käytetäänkö instrumenttia hyväksi monikansallisten järjestelyjen ja yhteisyritysten luomiseen. Mikäli näin tapahtuu, se voi lisätä osuuskuntien kilpailukykyä.

Komissio uskoo, että jatkossa luodaan täsmällisemmät ja vahvemmat säännökset, joissa viittaukset kansalliseen lainsäädäntöön on minimoitu.

Toimenpide 11

Seurantatyössään komissio kiinnittää erityishuomiota säännöstön mahdollisuuksien mukaiseen yksinkertaistamiseen ehdottamalla yhteisen Eurooppa-tasoisen säännöstön käyttöönottoa missä se on mahdollista.

4. OSUUSTOIMINNAN PANOS YHTEISÖN TAVOITTEILLE

Osuuskunnat ovat erinomainen esimerkki yritysmuodosta, joka samanaikaisesti toteuttaa sekä yrittäjyyttä että sosiaalisia tavoitteita toisiaan vahvistavalla tavalla. On siksi olemassa selkeä tarve yhteisötasolla varmistaa, että osuuskuntien rooli otetaan kokonaisuudessaan huomioon relevanteissa yhteisön ohjelmissa.

4.1. Maatalouspolitiikka ja laajeneminen

Osuuskunnat ovat hyvin merkittäviä Euroopan maataloudessa. EAGGF-ohjelmalla on rahoitettu yhteiskäyttöperiaatteella toimivien palveluiden järjestämistä viljelijöille, mm. konerinkejä. Osuuskunnat ovat hyvin sopivia työkaluja tällaiseen tarkoitukseen, ja ne ovat oikeutettuja rahoitukseen.

Uusissa jäsenmaissa sanalla osuuskunta on negatiivinen sivumerkitys, mikä on ongelmallista osuustoiminnan kehittymiselle. Kun yksityistämisen yhteydessä on muodostettu pieniä tiloja ja jalostuslaitoksia, niillä ei ole mahdollisuuksia investoida uuteen teknologiaan, jolla vastata uusimpiin EU-vaatimuksiin mm. hygieniassa. Pienten tilojen osuuskuntien perustaminen voisi mahdollistaa kriittisen massan syntymisen investointeihin. Uusille maille ensin SAPARD ja myöhemmin liittymissopimus mahdollistaa erityistukia maatalouden tuottajaryhmille, mitkä voivat olla osuuskuntia.

Komissio uskoo, että tuottajaosuuskuntamuotoisuus voi olla hyvin merkittävä väline maataloussektorin kehityksessä uusissa maissa. Tärkeintä on saada osuuskuntien hallintoon nuoria ja hyvin koulutettuja viljelijöitä.

Markkinointi- ja hankintaosuuskunnat täyttäisivät aukkoa puuttuvista palveluista KIE-maiden maaseutualueilla. Myös sosiaalisissa palveluissa, joita aikaisemmin valtio ylläpiti, osuuskunnilla on mahdollisuuksia.

Toimenpide 12.

Komissio pyrkii erikseen varmistamaan, että osuuskuntien panos maatalouden kehitykselle uusissa jäsenmaissa hyödynnetään relevanteilla yhteisön ohjelmilla.

4.2. Maaseudun ja alueellinen kehittäminen

Osuustoiminnan vahvat paikallissiteet voi olla tehokas vastatekijä maaseudun tyhjentymiselle ja osuuskunnat voivat lisäksi auttaa sekä maaseudun että kaupunkien köyhien alueiden kehittymistä. Komissio kutsuu jäsenmaat ottamaan vakavaan harkintaan osuuskuntien hyödyllisen roolin, kun ne suunnittelevat tukitoimia taloudellisesti jälkeenjääville alueille.

4.3. Osuuskunnat luovat työpaikkoja sosiaalitalouden sektorilla

Osuuskunnan menestystä mitataan palveluilla jäsenille. Osuuskunnat voivat myös toimia jopa ilman voittoa, joten ne voivat luoda toimeentuloa ihmisille, joilla ei olisi mahdollisuuksia avoimilla työmarkkinoilla. Näin ne lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta. Sosiaalitalouden sektorin osuuskunnat on identifioitu julkistalouden viranomaisten parissa tehokkaaksi keinoksi aikaansaada tasapainoista ja solidaarista kasvua. Komissio aikoo varmistaa, että tällaisten osuuskuntien panos hyödynnetään jatkossakin yhteisön toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa, kuten EQUALin projekteissa nytkin tehdään.

5. JOHTOPÄÄTÖS

Komissio tunnustaa, että osuuskunnat ovat EU:n talouden kirjossa merkittävä tekijä. Ne ovat moderneja ja dynaamisia yrityksiä, joilla on suuria mahdollisuuksia. Komissio tulee siten tukemaan tehokasta osuustoiminnan edistämistä ja kehittämistä koko EU-alueella. Kuitenkin osuustoimintayritysten kehittyminen säilyy pääasiallisesti jäsenmaiden kompetenssissa. Sen vuoksi tämän tiedonannon päämäärien saavuttaminen vaatii aktiivisuutta myös jäsenmailta.

Tiedonannon toimenpiteet kattavat vuodet 2004-08. Periodin lopussa tavoitteiden saavuttamista tullaan arvioimaan ja tekemään tältä pohjalta päätöksiä jatkotoimista.

Lyhennelmä ja käännös: Antti Mustonen

Aiheesta lisää Osuustoiminta-lehdessä 2/04, joka ilmestyy 29.4.2004.