Yritys- ja pääomaverotuksen 
uudistaminen ja osuuskunnat

ääministeri Matti Vanhasen hallitus päätti alentaa yhteisöverokannan 26 prosenttiin. Alennuspäätös on tervetullut ja se on selkeä toteuttaa. Verouudistuspakettiin sisältyy osuuskuntien kannalta tarkasteltuna kuitenkin kaksi merkittävää asiakokonaisuutta, jotka eivät ole yhtä selkeitä:

Ensiksi ketjuverotukseen liittyvä kannanotto "yhteisöjen saamien osinkotulojen ketjuverotus poistetaan kuitenkin niin, että mahdollisuudet kiertää yksityishenkilöiden osinkotuloihin kohdistuvaa verotusta osakeyhtiöomistusta käyttämällä estetään" ja toiseksi osuuskuntien voitonjakoon liittyvä kannanotto. Jälkimmäinen kuuluu näin: "osuuskuntien voitonjaon verotusta valmistellaan erikseen pitäen lähtökohtana tavanomaisten osuuskuntien voitonjaon säilyttämistä yhdenkertaisen verotuksen piirissä."

annanotossa puhutaan vain yhteisön saamista osinkotuloista. 
Yhteisöt voivat saada myös osuuspääoman korkotuloja, joiden ketjuverotus myös tulee poistaa.

suuskunnat ovat lähtökohtaisesti pienten toimijoiden taloudellista yhteistoimintaa. Tässä tarkoituksessa jäsenet ovat perustaneet mm. maito-, liha-, metsä-, kauppa- ja pankkiosuuskuntia. Näiden osuuskuntien omarahoitus perustuu jäsenten osuuspääomiin.

Kannattavan ja elinkelpoisen liiketoiminnan varmistamiseksi muutamat osuuskunnat ovat joko yksin tai yhdessä saman toimialan osuuskuntien kanssa yhtiöittäneet liiketoimintaansa investointien vaatiman pääoman hankkimiseksi. Suurimpia pääomia edellyttäneissä tapauksissa osuuskunnan tytär- tai osakkuusyhtiö on listattu pörssiin. Tällaisissa osuuskunta-osakeyhtiö -ketjuissa merkittävin jalostusarvon lisäys syntyy jalostustoimintaa harjoittavassa yhtiössä, jonka tulos maksetaan osuuskuntaomistajille osinkojen muodossa. Tällaista tällä hetkellä olemassa olevan osuuskunnan osakeomistusta ei voi missään tapauksessa tulkita yksityishenkilöiden osinkotuloihin kohdistuvan verotuksen kiertämiseksi.

Ketjuverotuksen poistamisen tulee koskea osuuskuntien omistamiltaan yhtiöiltä ja osuuskunnilta saamia osinkoja ja osuuspääoman korkoja omistusosuuden määrästä riippumatta.

uomalainen osuustoimintaliike käynnistyi 1900-luvun alussa. Silloin saivat alkunsa osuuskaupat, osuuspankit sekä maanviljelijöiden tuottamiensa maataloustuotteiden jalostamiseksi ja markkinoimiseksi perustamat osuuskunnat. Metsänomistajien osuustoiminta Metsäliiton muodossa on sekin yli 70-vuotiasta. Kaikkein vanhinta on keskinäinen vahinkovakuutustoiminta, joka käynnistyi ensimmäisissä palovakuutusyhdistyksissä jo 1700-luvulla.

Näillä toimialoilla useita vuosikymmeniä toimineet osuuskunnat ovat merkittävä osa suomalaista elinkeinoelämää ja varmasti hallituksen kannanotossa tarkoitettuja tavanomaisia osuuskuntia. Osuuskunnat eivät ole pääomayhteisöjä, joista haetaan pääoman tuottoa. Ne ovat useimmiten luonnollisten henkilöiden tai maatalous- ja muiden yrittäjien taloudenpitonsa ja elinkeinonsa tukemiseksi perustamia yrityksiä. Muutamat niistä ovat myös ns. toisen asteen osuuskuntia, joiden avulla paikalliset ja alueelliset osuuskunnat hakevat valtakunnallista palvelumallia ja skaalaetua.

Osuuskuntia ei ole perustettu pääoman tuoton tai verosta välttymisen tavoittelemiseksi. Näin ollen on selvää, että osuuskuntien voitonjakoa ei voida verottaa kuten pörssiyhtiöiden osinkoja, vaan tuoton verotuksen tulee tapahtua kuten listaamattomissa yrityksissä.

ämän vuoden 2004 ensimmäisen Osuustoiminta-lehden välityksellä pyydän samalla saada lausua lämpimät kiitokset Pellervon jäsenyrityksille, hallinnolle ja muille sidosryhmille sekä Osuustoiminta-lehden lukijoille päättyneestä vuodesta ja toivottaa työntäyteistä ja menestyksellistä jo alkanutta vuotta 2004!

Veikko Hämäläinen
toimitusjohtaja, Pellervo-Seura
veikko.hamalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |