Lähimmät sisarlehdet Hollannissa ja Tanskassa
Tämän Osuustoiminta-lehden tekeminen on yksinäistä puuhaa, kun maailmalta ei enää oikein löydy vastaavia lehtiä. Lähimmät sisarlehdet ilmestyvät Hollannissa ja Tanskassa.
1980-luvulla sellainen sisarlehti oli Ruotsin LRF:n julkaisema Nya Perspektiv, mutta se hiipui jo 1989, kun lukijakunta ei riittänyt pitämään lehden taloutta pystyssä.
Ruotsi oli näin erikoistuneelle lehdelle aivan liian pieni maa, vaikka se kuuluu pohjoismaiden tavoin vahvoihin osuustoimintamaihin maailmassa. Suomi on osoittautunut kansainvälisissä vertailuissa maailman vahvimmaksi osuustoimintamaaksi, kun osuustoiminnan liiketaloudelliset mittarit suhteutetaan maan pieneen väkimäärään.
Nya Perspektiv joka tapauksessa oli kovatasoinen talouslehti, jonka kanssa OT-lehdellä oli 1980-luvulla paljon yhteistyötä artikkelivaihtoa myöten.
Hollantilainen sisarlehti
Lähin sisarlehti, Coöperatie, ilmestyy Hollannissa, mutta kieli muodostaa puolin ja toisin esteen yhteistyölle. Elokuun 2003 numerossaan Coöperatie esitteli "Hollannin Pellervon" eli NCR:n toimitusjohtaja, professori Gert van Dijkin näkemyksiä osuustoiminnasta 2000-luvulla. Van Dijk korostaa hollantilaisten nykyosuuskuntien joustavuutta ja kansainvälisyyttä. Osuustoiminnan asemaa muuttuneessa toimintaympäristössä hän kuvaa keynesiläisen talousopin avainlauseella: "Kun tosiasiat muuttuvat, minä muutan mielipiteeni"
Hollantilaislehdestä välittyy myös yhteys Yhdysvaltoihin, joka on myös vahvoja maita myös osuustoiminnassa. Samassa numerossa South Dakotan yliopiston professori William J. Nelson kertoo vieraskolumnissaan amerikkalaisyliopiston delegaation tutustumismatkasta hollantilaisiin, tanskalaisiin ja saksalaisiin osuuskuntiin. Lehdessä kerrotaan myös hollantilaisryhmän tutustumismatkasta Minnesotan ja Wisconsinin osuuskuntien liike-elämään.
Coöperatie valottaa eräässä jutussaan osuusmenettelykoodia MVO:ta, jolla yrityksiä kannustetaan yhteiskunnallisesti vastuulliseen yrittämiseen. MVO:ssa yritykset muotoilevat vastuunsa huomioiden kuluttajien ja yhteiskunnallisten organisaatioiden toivomukset. Lehden sivuilla käydään myös keskustelua osuustoiminnan strategiasta ja tiedonkulusta osuuskunnan jäsenten välillä.
Marraskuun 2003 Coöperatie pohtii osuuskuntien asemaa Cancúnin jälkeen. Lehti toteaa maailman kauppajärjestelmän törmänneen vaikeuksiin epäonnisen WTO-kokouksen seurauksena. Samassa jutussa käsitellään EU:n maatalouspolitiikan varautumista mahdolliseen WTO-lainsäädäntöön.
Hollannin esimerkki on osuustoimintajärjestöjä ajatellen verrannollinen Suomen kanssa. Molemmissa maissa osuustoimintajärjestöön kuuluvat tuottajaosuustoiminta ja palveluosuustoiminta, jota edustavat nimenomaan osuuspankit. Hollannissa se on Rabobank. Hollannissa toimii lisäksi puutarhatuotannossa paljon vahvoja osuuskuntia.
Kirjoituksessaan NCR-Rabobank -symposiumista hollantilaislehti pureutuu osuustoiminnan jäsenetuihin. Lehden mukaan rahallisen edun lisäksi tarvitaan kontaktien, tiedotuksen ja myönteisten kokemusten kautta tulevaa hyötyä. Samaisessa numerossa selostetaan Yhdysvalloista peräisin olevaa yrityskoodia, jolla pyritään parantamaan jäsenten luottamusta hallintoon. Osuustoiminnan mahdollisuuksiin syvennytään myös jutussa, jossa osuuskunnan muotoutumista liikeyrityksenä ruoditaan vaihe vaiheelta.
Tanskalainen Andelsbladet
Tanskalaista vain maatalousosuustoimintaan keskittyvää vireää Andelsbladia Pellervon toimiston voimin seuraamme. Jonkin verran yhteyksiä mm. kuvien välittämisessä on ollut Osuustoiminta-lehden kanssa.
Osuustoimintajärjestöjen järjestölehden asemassa olevia lehtiä toki maailmalla ilmestyy, mutta niiden kirjava ja lähinnä vain järjestöasioihin keskittyvä sisältö ei meidän lukijoillemme paljoa anna.
EU:n uusista jäsenmaista Puolassa toimii puolikymmentä Pellervo-Seuraa, osalla niistä vieläpä puoluepoliittinen tausta, mikä ei kovin lupaavalta tunnu.
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi
| Sivun alkuun |