Tulevaisuuden merkit historiassa

Ranskalaisilla on sanonta, jonka mukaan asioiden kiihtyvä muuttuminen pitää asiat yhä varmemmin ennallaan, "plus ça change, plus c'est la même chose". Liike-elämässä ihmiset ja nimet vaihtuvat, mutta peruselementit säilyvät. Sanonta on hyvin suosittu ja sillä on pitkä historia.

Kysyntä, tarjonta ja kilpailu muuttavat yhtiöiden nimiä, kokoa ja yhdistelmiä sekä markkinoita ja tuotteita. Siksi on kiinnostavaa katsoa, mitä todellisia muutoksia liike-elämässä tapahtuu, ja miten muutokset vaikuttavat osuustoimintaan tulevaisuudessa.

Yritystoiminnan pitää olla kannattavaa, jotta tulevaisuus on turvattu. Kilpailu ajaa alas katteita, joita toisaalta nostavat tuotantokustannusten alentaminen tai myyntivolyymin lisääminen. Yritysten pitää siis investoida tuottojen säilyttämiseksi. Jatkuvan kannattavuuden ylläpitäminen globaaleilla markkinoilla asettaa yritysjohdolle suuren haasteen. Tasaista tulosta ja kasvua näyttävillä yrityksillä on helpoin pääsy pääomamarkkinoille. Rahoitusmarkkinat inhoavat yllätyksiä. 

Rahoitusalalla 
kilpailu vääristynyt 

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat olleet suurten muutosten kourissa. Viimeisinä kymmenenä vuotena suuret kansainväliset pelurit ovat kasvaneet, ja fuusioiden takia niiden määrä on vähentynyt. Silti pienet kansalliset pankit menestyvät. 

Jotkut pankit ovat perustaneet ja hankkineet omia vakuutusyhtiöitä, kun mahdollisuudet ristiinmyyntiin ovat houkutelleet. Suomessa tästä on monia esimerkkejä: Nordea on yhdistelmä pohjoismaisia pankkeja; Okopankki ja Nordea ovat luoneet omat vakuutusyhtiöt; Sampo on Mandatumin, Postipankin ja If-vakuutusyhtiön yhdistämisen tulos ja Handelsbanken on ostanut osia säästöpankkiryhmästä. 

Suomen rahoitusmarkkinoita hallitsee pitkälti yksi pankki. Nordean markkinaosuus vaihtelee tuotteesta riippuen 40 - 60 prosentin välillä, mikä varmasti vääristää kilpailua. Arvostetussa, 1998 julkaistussa, Englannin pankkisektorin kilpailuselvityksessä päädytään siihen, että jo 10 prosentin markkinaosuus olisi liian korkea. Kilpailuviranomaiset eivät ole puuttuneet Nordean markkina-asemaan, kun Nordea syntyi pankkikriisin kuumimpina hetkinä. KOPin ja SYPin fuusio oli pelastusoperaatio, jossa kilpailuasiat ohitettiin.

Koko ei ratkaise, 
vaan asiakaslähtöisyys

Onneksi kilpailu ei koskaan nuku. Nordean markkinaosuus on pienentynyt. Tästä ovat hyötyneet molemmat osuuspankkiryhmät, Ålandsbanken, Tapiola Pankki ja muut uudet pankit sekä ruotsalaiset pankit. Pienemmät pankit ovat osoittaneet, ettei koko ratkaise edes silloin, kun yksi pankki hallitsee ylivoimaisesti. 

Asiakkaat arvostavat hyvää palvelua ja hintakilpailua tarjoavia pankkeja. Pienemmät pankit ja vakuutusyhtiöt ovat osoittaneet vahvaa ja tasaista tuloksentekokykyä sekä kasvumahdollisuuksia, kun ne ovat säilyttäneet asiakkaan keskipisteenä. Suuri osa pankkibisneksestä perustuu paikallisuuteen. Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja niihin vastaaminen on paras tapa hoitaa liiketoimintaa. On paljon vaikeampaa kilpailla kannattavasti pienistä ja keskisuurista yrityksistä kuin suuryrityksistä. 

Vaaralliset 
systemaattiset riskit

Vakuutustoiminta poikkeaa pankkitoiminnasta. Euroopassa pankki- ja vakuutustoiminnan yhdistäminen ei ole menestynyt. Paljon rahaa on tuhlattu, kun on tavoiteltu rahoitussupermarketteja. Kahden erilaisen bisneksen johtaminen ei yleensä onnistu, ja synergiakin näyttää rajoitetulta. 

Toinen merkittävä kehityssuunta on pankkien kaupankäynti omaan lukuun. Tämä on monimutkaisten matemaattisten laskelmien perustalta otettuja riskejä arvopapereissa ja johdannaisissa. Asiakkaat harvoin ovat tässä aktiivisia. Toiminta päinvastoin saattaa perustua tietoihin, jotka saadaan asiakkaiden puolesta tehdyistä kaupoista. 

Pankit luonnollisesti välttävät tekemästä laittomuuksia, mutta tuotot ajavat tätäkin bisnestä - ei suinkaan lojaliteetti asiakkaita kohtaan. Vain suuret pankit pystyvät operoimaan tällä alueella. Bisneksen luonne, diilerien palkat ja tarvittavat ohjelmistot ovat kalliita panostuksia. Toiminnan valvonta on haasteellista nopealiikkeisyytensä ja monimutkaisuutensa takia. 

Suurten pankkien keskinäinen riippuvuus johtaa siihen, että ongelmat leviävät kulovalkean lailla. Ongelmaa kutsutaan systemaattiseksi riskiksi. Veronmaksajat olkoot varuillaan! 

Suuret kiinteistöriskit ovat olleet usein pankkien vaikeuksien takana. Näiden lisäksi pitää ottaa huomioon myös niin sanottuihin hedge-rahastojen riskit sekä edellä mainittu kaupankäynti omaan lukuun. 

Näemme tulevaisuudessa pienempien pankkien ja vakuutusyhtiöiden jatkavan menestyksekkäästi toimintaansa, kun taas muutamat suuret pelaajat jatkavat kasvuaan ja niiden lukumäärä samalla vähenee. Jotkut saattavat myös vaarantaa olemassaolonsa spekuloimalla.

Nicholas Anderson

| Sivun alkuun |