Jatkuvuuksia ja epäjatkuvuuksia

lisiko kukaan vielä pari vuotta sitten uskonut, että osuuspääoma ei ehkä kaikissa tapauksissa tule olemaan osuustoiminnallisen yrityksen taseessa oman pääoman erä vaan velkaa tai että osuustoimintamuotoista yritystoimintaa ei veroista päätettäessä pidetäkään yrittäjyytenä siinä kuin osakeyhtiömuotoista toimintaa. Muutama vuosi sitten näytti, että osuustoiminnan toimintaympäristö olisi kulkemassa aiempaa vakaampaan suuntaan. Tunnelmaa tuki uusi osuuskuntalaki ja sen valmistelu. 

Nyt optimismiin on tullut varovaisuutta; mitä vain voi ilmeisesti tapahtua. Heti perään nousee huolestunut kysymys, mitähän meillä on edessä. Näyttää siltä, että kansainvälistyvässä taloudessa sijoittajavetoinen pörssitalous vetää asiantuntijoiden huomion. Muu on sivusuuntaa; niistä huolehditaan, jos on aikaa ja voimia. Näin ei ollut ennen. 

Entisessä Suomessa asiat tulivat kansallisesti vireille. Ne ratkaistiin järjestelmän muotojärjestyksessä. Oli käsitys siitä, minkä viraston toimialaan kukin asia kuului. Nyt asiat saattavat tulla maailmalla vireille ja siellä ne myös tosiasiallisesti saatetaan ratkaista. Välttämättä ei edes saada selville, kenen intresseistä ja aloitteesta asiaa lähdettiin ajamaan. Asia saattaa olla jo tosiasiassa päätetty ennen kuin se rantautuu Suomeen ja sen virastoihin. 


ansainvälisen taloudellisten tunnuslukujen tulkintaan erikoistuneen IFRIC-komitean toiminnassa on kyse siitä, että Lontoossa toimiva elin - joka ei ole demokraattisessa kontrollissa tai parlamentaarisessa vastuussa - on antanut määräyksen kansainvälisen kirjanpitostandardin tulkinnasta, jossa pörssikytkennässä olevissa osuuskunnissa pääoma ei enää ole oman pääoman erä - vaan velkaa. Asia käsitellään nyt EU:ssa. Siitä tullee velvoittava normi. Vaikka EU päättäisikin, että ohjetta ei sovelleta, sillä ei välttämättä ole merkitystä. Kun IFRIC on päättänyt, että osuuspääoma on vieraaseen velkaan rinnastettavaa pääomaa (ellei osuuskunnalla ole ehdotonta oikeutta olla sitä palauttamatta), sitä on noudattava. Lainsäädäntö ei edellytä, mutta sijoittajat ja analyytikot kyllä.

Yritys- ja pääomaverouudistuksen muuttamisen paine tuli EU:sta. Osuuskuntia ja niiden omistajia koskeva verotus tuli ratkaistuksi osana lakipakettia. Lopputulosta ihmetellään vieläkin.

Kansainväliset normit ja virtaukset saattavat olla harmittoman oloisia, mutta Suomeen rantautuessaan ne voivat osoittautua tsunamiksi. Yllättävää vaikutusta voi lisätä kansantalouksien rakenne-erot.


utkan pitää pyöriä ja hälytysjärjestelmän toimivuus on syytä varmistaa. Viranomaisten tulee seurata asioita myös osuustoiminnan kannalta. Myös osuuskuntien tarpeisiin on suhtauduttava vakavasti. Osuustoiminta on yksi Suomen kilpailuetu. Laajat kansalaispiirit tunnustavat sen merkityksen kansakunnan rakentajana. Ot-yritykset ovat monen paikkakunnan liike-elämän runko kauppoineen, rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin, ruokaketjuineen ja teollisuuksineen. On terveellistä katsoa oman paikkakunnan keskustaa sillä silmällä. 

Ulkomaisista seminaareista ja oppikirjallisuudesta ei osuustoiminnasta usein paljoa löydy; sillä ei aina kansantalouksissa ole samaa merkitystä kuin Suomelle. Jos hakee oppia ulkomailta oman kansakunnan menestyksen tekijöiksi, saattaa käydä niin, ettei tule huomanneeksi kotoisia vahvuuksia. Pahimmassa tapauksessa omat vahvuudet tulevat vahingossa uhratuiksi, kun kilpaillaan muiden pelisäännöillä. Omaa etua on syytä varjella. Oikea itsekkyys ei ole keneltäkään pois. Kukaan ei meidän asiaamme aja, jollemme tee sitä itse.
 
Ot-järjestöjen on yhdessä yritysten kanssa oltava selvillä siitä, mitä maailmalla liikkuu. On syytä varmistaa, että laajat yritystoimintaa koskevat hankkeet joutuvat myös osuustoimintalobbareiden työn kohteeksi. On syytä kysyä, ovatko vaikuttamisen keinot kunnossa: oikeat ihmiset oikeissa paikoissa, kulkeeko tieto, onko mandaattia vaikuttaa ja riittävätkö rahat kustannuksiin.

Osuustoiminnan Eurooppa-järjestöistä ns. toimialajärjestöt toimivat tehokkaasti. Sen sijaan osuustoiminnan eurooppalaisissa yleisjärjestöissä, niiden rakenteessa ja yhteistyössä on kehittämisen varaa. Vaikka henkilöitä ei ole montaa, heidän yhteistyöllään saadaan asioita aikaan. Parempia tuloksia haetaan parhaillaan mm. ICA Euroopan hallituksen työllä.


ässä lehdessä katsotaan kymmenen vuoden päähän. Kiikaroimme mihin maailma on muuttumassa, ja miten me siihen ehkä voimme vaikuttaa ja varautua. Eteenpäin on katsottava, vaikka se on vaikea laji. 

Jollain pohjaolettamuksilla tulevasta päätökset aina tehdään. Jos teemme investoinnin, jonka ajattelemme hyödyttävän meitä 15 vuotta, meillä on tarpeen olla jonkinlainen hahmotelma maailman kehityksestä tuona aikana. Yleensä uskomme nykyisten ilmiöiden jatkuvuuteen. Mutta kun maailma muuttuu ja tulee uusia ilmiöitä, niiden havaitseminen, arvottaminen ja todesta ottaminen voi viedä vuosia. Päätöksiä on saatettu tehdä silloin jo monta vuotta vanhan maailman säännöillä. Sellainen käy kilpailukyvyn, kannattavuuden ja jäsentyytyväisyyden päälle.

Pellervon Päivässä 2005 jatketaan osuustoiminnan kilpailukyky- ja toimintaympäristö-teemojen kanssa. Tervetuloa mukaan!

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |