Muuramen lukion nuoret yrittäjänalut pääsevät todellisten liiketoimien makuun omassa Kisälli-osuuskunnassaan. Harjoitusosuuskunnat eivät kuitenkaan ole kovin tavallisia peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammattioppilaitoksissa niitä suositaan enemmän.

Kisälli-osuuskunta pyörittää monenlaista toimintaa. Siellä tehdään video-, valokuva- ja grafiikkatuotteita sekä verkkoratkaisuja, mutta muitakaan töitä ei halveksita. Viime aikojen urakoita ovat olleet kunnan liikuntatoimen esite, Metso Paper Oy:n kunnossapitoyksikön markkinointiin tarkoitettu Power Point -esitys videoklippeineen sekä lumien putsaaminen Autotalon katolta.

- Halusimme kehittää yrittäjyyskasvatusta ja huomasimme, että kansainvälisyys kiinnostaa. Miksi siis emme tekisi osuuskuntaa, jonka avulla nuoret voivat itse kerätä matkarahoja, muistelee rehtori Pekka Risku.

Vajaat kolme vuotta toimineen Kisällin toiminnanjohtajana on matemaattisen aineiden opettaja Jukka Rahkonen, jolla on omaakin kokemusta yrittäjyydestä tv-tuotantoyhtiössä. Hän kertoo, että Kisälliä pyörittävät yrittäjyyskurssien oppilaat. Ensimmäinen kurssi linjasi toimialan ja yleiset säännöksen, ja toinen kurssi teki hinnaston ja tuotteistamisen.

Osuuskunta saa tilauksia kunnalta, yrityksiltä ja järjestöiltä. - Olemme markkinoineet aktiivisesti. Monet vanhemmat tietävät Kisällistä ja antavat yrityksistään töitä, Risku kertoo.

Kisällin toimiva johto koostuu opiskelijoista, joilla on omat roolinsa: toimitusjohtaja, markkinointipäällikkö jne. Oppilaat saavat työstään kurssisuorituksia ja rahaa.

Jyväskylän liepeillä sijaitseva Muuramen lukio painottaa muutenkin yrittäjyyttä. Tavoitteena on, että lukiolaisista 10 - 15 % valitsisi vapaaehtoisia yrittäjyyskursseja, joita on kuusi. Niistä suurin osa on nivottu Kisälliin. Markkinoinnin kurssilla esim. tehdään esitteitä osuuskunnalle.

Osuustoiminta
näkyy vaihtelevasti

Miten paljon osuustoiminta näkyy yrittäjyyskasvatuksessa? Sitä on vaikea arvioida, sillä jokainen koulu soveltaa yrittäjyyttä omalla tavallaan.

Koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä arvioi, että yleissivistävässä koulutuksessa osuustoiminnan osuus vaihtelee suuresti. Useimmiten se lienee esillä silloin, kun vertaillaan eri yritysmuotoja.
- Perusopetuksessa opettajien yrittäjyystiedot ovat varsin eritasoisia, mikä vaikuttaa myös osuustoiminnan opetukseen.

Oppimateriaalin perusteella osuustoiminnan osuutta on myös hankala arvioida, koska erityistä yrittäjyyskasvatuksen oppikirjaa ei ole. Opettajat käyttävät monenlaisia muita talousalan julkaisuja, nettiä, lehtileikkeitä jne.

- Yrittäjyyskasvatusta onkin parempi toteuttaa käytännön harjoitusten avulla, eikä vain lukea siitä teoriatietoja, Lamppu summaa. Hän kuitenkin lisää, että Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan kustantajiin niin, että ne ottavat yrittäjyyden yhdeksi näkökulmaksi eri aineiden oppikirjoihin.

Luonteva tapa kasvaa yrittäjyyteen on harjoitusosuuskunnan perustaminen. Rehtori Pekka Risku kuitenkin arvioi, että lukiossa niitä ei juuri ole. Itse hän tietää vain muutaman.

Ammatillisella puolella suositaan harjoitusyrityksiä enemmän. Niistä suuri osa on osuuskuntia. Sen sijaan ammattikorkeakouluissa ei osuustoiminta ole niin näkyvää. - Monesti opettajat keskittyvät esittelemään osakeyhtiöitä, vaikka tilastojen mukaan aloitteleville yrittäjille pitäisi puhua enemmän muista yritysmuodoista, Veli-Matti Lamppu arvioi.

Tarja Repo