Nuoret ja naiset 
mukaan osuustoimintaan

Yksi hyvin keskeinen haaste vuosina 2005 - 2015 piilee siinä, miten osataan rakentaa eteenpäin vievää osuustoiminnan henkeä. Liikkeen sisäisessä dynamiikassa etenkin jäsentyytyväisyyden kehittyminen on oleellista. Osuustoiminnan hengestä tai eetoksesta puhuminen ei ole mitään vanhanaikaista, jos se vain osataan tehdä modernilla tavalla ihmisiä puhutellen.

Pellervon Päivässä 1990 pohdittiin monin ryhmätöin osuustoiminnan tulevaisuuden skenarioita. Eräs niistä oli osuustoiminnan polut ja valtatiet, joka aika pitkälle 1990-luvulla toteutui. Kuvassa vasemmalla Tapani Köppä ja oikealla Toivo Yläjärvi. Kuva Tapani Lepistö /PJP

Nouseva nuoriso tulee avainasemaan. Tilanne kehittyisi pahaksi, jos kävisikin niin, etteivät osuustoiminnan edustamat periaatteet ja arvot - tiivistetysti luonnehdittuina kohtuullisuus, yhteistyö ja toisten huomioonottaminen - enää olisikaan heille mitenkään merkityksellisiä. Se olisi iso askel kohti nykyistäkin kovempaa ja itsekkäämpää yhteiskuntaa. 

Järki ja tunne ovat molemmat yhtä tärkeitä. 

- Heart Office on yhtä tärkeä kuin Head Office, totesi myös yritysfuturologi Tarja Meristö Åbo Akademista Rautaruukin Inline-lehdessä 1/05. Tarvitaan siis sydänten voittamista omalle puolelle. 

Tarja Meristö on ottanut tehtäväkseen tuoda uutta ajateltavaa toimialojen ulkopuolelta. Yritysjohto ja omistajahallinto pystyvät sitten tulkitsemaan näitä asioita alan ja yrityksen perspektiivistä.

Keskusteluyhteyksiä yli sukupolvien

Eräs riskitekijä tuottajaosuustoiminnalle saattaa olla eläinten kohtelu ja ylipäänsä suhtautuminen eläimiin. Toistaiseksi suomalainen yhteiskunta on ollut ymmärtäväinen kotieläintuotannolle. Kyllä sika tappamaan joudutaan, jos kinkkua syödä halutaan. 

Suomesta löytynyt ensimmäinen - ja onneksi ainoaksi jäänyt, mutta kalliiksi tullut - BSE-tapaus ehkä antoi varoittavan heikon signaalin. Se vaikutti naudanlihan menekkiin etenkin nuorissa kuluttajaryhmissä. Kun tulevat polvet etääntyvät yhä kauemmaksi maaseudusta, niin joskus saatamme kohdata jopa hyvinkin aggressiivisen eläinsuojeluliikkeen. Siitäkin maailmalta löytyy jo esimerkkejä.

Osuustoimintayritysten kannattaa muutenkin tutkia ja seurata tarkkaan nuorison arvojen muutosta. Ja etenkin pyrkiä etsimään enemmän aitoja keskusteluyhteyksiä. Nuorison arvoista löytyy monta muutakin mielenkiintoista haastetta kuin eläinsuojelu.

Tehotuottajat ja monimuotoyrittäjät

- Maatalous ja elintarvikeala kytkeytyvät kymmenen vuoden sisällä yhä enemmän toisiinsa, visioi nuori tutkija Terhi Latvala PTT:stä. Tuottajien määrä vähenee, mutta he ovat yhä tiiviimmin kytköksissä jalostajien kanssa sopimustuotannon yleistyessä. Osa tuottajista erikoistuu hyvin pitkälle, jolloin muut työt ulkoistetaan tai teetetään urakoitsijoilla. Maatilojen tuotantomäärät kaksin-tai kolminkertaistuvat. Osa tuottajista sen sijaan monialaistaa toimintaansa ja maatalouden ohella tarjotaan mm. matkailu-, ruoka- ja hoivapalveluja ja muuta pienyritystoimintaa.

Terhi Latvala uskoo, että ihmiset haluavat kymmenen vuoden päästä tehdä yhä tietoisempia valintoja. Sähköinen kaupankäynti yleistyy. Erilaisten sertifikaattien merkitys elintarvikeketjussa kasvaa. Tietoisuus riskeistä kasvaa myös, ja samalla riskeihin kiinnitetään ketjuissa yhä enemmän huomiota. Jäljitettävyys on riskinhallinnassa jo nyt lähes arkipäivää. 

Heikoista signaaleista Latvala mainitsee sen, että maataloustuottajat tarvitsevat taloudellisia kannustimia, jotta säilyisi riittävä motivaatio tuottaa hyvälaatuisia tuotteita tehokkaasti. Maitosektorilla lehmien laiduntaminen on yksittäinen kysymys, johon olisi kiinnitettävä huomiota. Jo nyt on alkanut keskustelu isojen yksiköiden eläinten laiduntamisesta. Kuluttajien mielikuvissa lehmät laiduntavat aina vihreällä nurmella.

Miten osuustoiminnan brändi rakentuu?

Vaarana on myös liiallinen putkiajattelu. Kukin sektori juoksee entistä lujemmin vain omassa kapeasti toimialakohtaisessa putkessaan ehkä ymmärtämättä, mitä muualla yhteiskunnassa ja osuustoimintaliikkeessä jatkuvasti todella tapahtuu. Silloin osuustoiminnan luontaisia vahvuuksia ei ehkä osata käyttää riittävästi hyödyksi. 

Miten esimerkiksi jäsenetujärjestelmät kokonaisuutena kehittyvät? Myöskään hallinto ei ehkä riittävästi tuo näitä mahdollisuuksia riittävän konkreettisella tavalla yritysten päätöksentekoon.

Suomalaisen osuustoiminnan suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia piilee tässä. Kohtalonyhteys on tosiasiassa olemassa laajan yhteisen jäsenistön kautta, juuririhmastossa, joka on kaikille yhteinen. Osuustoiminnan brändi ei ole rakentunut ihan kuten pitäisi, yhteistyötä ei osata riittävästi. Satunnaiset tapahtumat saattavat lyödä leimansa osuustoimintaan.

Oma kysymyksensä on myös se, tarvitseeko suomalainen osuustoiminta eri sektoreilla tulevaisuudessa vielä uusia liittolaisia Suomen rajojen ulkopuolelta ja mistä niitä ehkä löytyisi. Siihen en saanut vastauksia. Suurimmat ot-yritykset joutuvat tätäkin hiljaa tykönänsä miettimään.

Visio kattavasta osuustoimintajärjestöstä vuonna 2015

Huomiota täytyisi panna myös siihen, että osuustoiminnan tukijärjestelmät eivät nykyisellään kaikilta osiltaan ole muutokseen vastaamiseksi riittävän vahvoja. Olisi tarvetta kattavasti panostaa enemmän koulutukseen, tutkimukseen ja tiedottamiseen. 

Tulevaisuuden visioni suomalaisen osuustoiminnan järjestörakenteesta vuonna 2015 olisi, että maassa silloin toimisi yksi kattava osuustoimintajärjestö, Osuustoiminnan Keskusliitto. Sellainen jäi syntymättä vielä vuodenvaihteessa 2002 - 03, vaikka Pellervo-Seura sitä yrittikin.

Osuustoiminnan Keskusliiton sisällä voisivat toimia käytännössä hyvinkin itsenäisesti sektorikohtaiset yksiköt tuottaja-, kuluttaja-, palvelu- ja pienosuustoiminnalle. 

Ratkaisu parantaisi erityisesti osuustoimintatyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta, uskottavuutta ja jäntevyyttä. Suomalaista ja kansainvälistä osuustoimintatyötä tehdään nykyisin vain muutaman ihmisen voimin lähinnä Pellervo-Seurassa. Ainakin sosiaalinen tilaus toiminnan vahvistamiselle olisi selvä.

Historia - nykyhetki - tulevaisuus >>

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |