- Finnveran rahoitus ei riipu yritysmuodosta, vastaa Finnveran uusi toimitusjohtaja Pauli Heikkilä uusosuustoiminnan edustajien esittämään arvosteluun. Hän haluaa rohkaista myös pieniä osuuskuntia hakemaan rahoitusta ja kehittämään toimintaansa.

 

KRITIIKKIÄ KENTÄLTÄ. Kritiikkiä Finnveran toimintaa kohtaan kertyi mm. Uusi osuustoiminta -liitteen toimitusneuvoston kautta. Kuva on 9.1.2006 pidetystä kokouksesta, vasemmalta Niina Immonen, Jukka Pötry, Yrjö Kotisalo, Juhani Lehto ja Pekka Pättiniemi. Kuva Mauno-Markus Karjalainen LUPAUS TASAPUOLISUUDESTA. Pauli Heikkilä aloitti Finnveran toimitusjohtajana viime vuonna. Hän lupaa tasapuolista suhtautumista myös pienosuuskuntien hakemuksiin.

"Finnveran rahoituspäätökset eivät riipu hakijan valitsemasta yritysmuodosta. Meillä on asiakkaina niin osuuskuntia, kommandiittiyhtiöitä, toiminimiä kuin osakeyhtiöitäkin," sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnveran tehtävänä on parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vientitakuin. Asiakkaita on 27 500 ja kotimaisia vastuita 2,2 miljardia euroa.

Osuuskuntien sanotaan lähtevän suhteellisen harvoin Finnveran asiakkaiksi. Jotkut eivät yrityksistään huolimatta ole edes päässeet. Muutamat osuuskuntien perustajat ovat tunteneet joutuneeksi syrjityksi yritysmuotonsa vuoksi hakiessaan rahoitusta Finnveralta. Heidän on annettu ymmärtää, ettei osuustoiminta Finnveran mielestä muka ole ”oikeaa yritystoimintaa”.

"Me edellytämme yritysmuodosta riippumatta, että kyse on todellisesta yrittämisestä. On ollut tapauksia, että ihmiset ovat yrityksen nimissä halunneet työllistää itsensä ja olettaneet Finnveran rahoittavan sen. Näitä tapauksia on tullut sekä osuuskuntien että osakeyhtiöiden hakemusten yhteydessä," sanoo Heikkilä.

"Pääsääntöisestihän me emme voi toimia aivan ilman vakuuksia. Emme vaadi turvaavaa vakuutta kuten pankit, mutta vaadimme kuitenkin riskiä rajoittavaa vakuutta." 

On tapahtunut, että osuuskunnalle on tullut Finnveralta kielteinen päätös, mutta yritysmuotoa vaihdettuaan se on saanut hakemuksensa läpi.
"Joissain tapauksissa, kun osuuskunta on perustettu lähinnä jäsentensä työllistämiseksi, siltä puuttuu yrittäjähenkilö. Kukaan ei ole ollut valmis antamaan esimerkiksi henkilökohtaisia vakuuksia osuuskunnan puolesta. Tällöin meidän on pakko sanoa ei."

"Joissain tapauksissa osuuskunnan idea on myöhemmin jalostunut niin, että joku henkilö tai henkilöt ovat ottaneet selkeän yrittäjävastuun ja samalla katsoneet osakeyhtiön perustamisen siinä tilanteessa kannattavammaksi," Heikkilä kertoo.

"Vakuusasioissahan osuuskunta poikkeaa osakeyhtiöstä siinä, että yrityskiinnitykset ovat käytännössä paljon vaikeampia. Osuuskunnissa siis tulee helpommin eteen tilanne, jossa tarvitaan henkilökohtaista sitoutumista, esimerkiksi rajoitettuja takauksia. Jos osakkailla ei ole niihin valmiutta, meillä ei olisi mitään vakuuksia siinä rahoituspaketissa. Omaa asuntoa emme kuitenkaan lähtökohtaisesti vaadi vakuudeksi", Heikkilä selventää.

Heikkilän mukaan yrittäjiksi aikovilla on edelleen usein se väärä käsitys, että Finnveran rahoitus on automaattinen oikeus alkavalle yritykselle. Kuitenkin omistaja eli valtio edellyttää Finnveran olevan itsekannattava osakeyhtiö.
Finnveran on myös sanottu perustelevan kielteiset päätöksensä puutteellisesti, joskus jopa asiattomasti.

Finnvera tekee vuosittain runsaat 10 000 myönteistä päätöstä. Kielteisiä päätöksiä on useita tuhansia. Pauli Heikkilä tietää hyvin, että kielteinen päätös on usein herkkä asia. Hän toteaa myös, että Finnverassakaan ei aina osata ilmaista asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Heikkilä lupaa, että Finnveran tarkoitus on jatkuvasti parantaa henkilökunnan osaamista "asiakkaan kohtaamistilanteissa".

"Oleellista on käydä yrittäjän kanssa läpi liiketoimintasuunnitelmaa, tavoitteita ja mahdollisuuksia. Keskeisenä kriteerinä tuelle ovat terveen liiketoiminnan edellytykset. Siinä meidän käsityksemme voivat joskus poiketa yrityksen näkökulmasta."

"Toiseksi meidän on arvioitava henkilöitä, sitä tiimiä, jolla yritystä ollaan käynnistämässä. Jokainen rahoittaja tietää, että yrityksen menestyminen on viime kädessä henkilökysymys. Tämä on tietysti kielteistä päätöstä perusteltaessa kaikkein vaikeinta. Kertoa, että teillä on nyt koossa joukko, joka ei voi tässä onnistua." 

"Kolmas kohta on sitten edellä mainittu kokonaisrahoitus ja siihen liittyvä vakuussuunnittelu. Tässä on usein esimerkiksi pankki mukana. Mehän emme yleensä ole ainoa rahoittaja." 

On myös epäilty, että Finnvera vierastaa osuuskuntien voitonjakotapaa tai epäilee automaattisesti, etteivät ne harjoittaisi ”oikeaa liiketoimintaa”.
"Osuuskuntien tavoitteet ovat usein erilaisia kuin esimerkiksi osakeyhtiöiden, mutta sillä ei meille ole merkitystä. Aatteelliset osuuskunnat ovat asia erikseen", sanoo Heikkilä.

"Meille ei esimerkiksi ole merkitystä, jaetaanko voitto jäsenille vai sitoutuneelle pääomalle. Mehän olemme vieraan pääoman ehtoinen rahoittaja."

"Mutta tietysti yrityksen täytyy tähdätä voittoon. Sehän kuuluu terveen liiketoiminnan edellytyksiin. Yritysmuodosta riippumatta edellytetään, että yritys onnistuessaan pystyy maksamaan lainansa takaisin."

"Tietysti on tapauksia, että yrittäjä itse uskoo onnistumiseensa, mutta rahoittajat joutuvat toteamaan, että he eivät ole saaneet riittäviä perusteluja. Moni tarina on sitten sellainen, että yrittäjä kielteisen päätöksen saatuaan tekee jotain lisää. Yrittäjä voi tarkentaa liiketoimintasuunnitelmaa, hakea tiimiin uusia osaavia tekijöitä, hakea muualta rahoitusta tai ratkaista vakuusongelman."
"Me pyrimme omalta osaltamme varmistamaan, ettei yritys itsekään menetä rahojaan. Se on kaikkien etu", Pauli Heikkilä sanoo.

Pekka Alarotu