Osuuskuntaa on menestyksellä käytetty oppilaitoksissa yrittäjyyden konkreettisena opiskeluympäristönä. Oppilaitos- tai harjoitteluosuuskunnista on kirjoitettu aiemminkin usein Osuustoiminta-lehdessä (esim. OT 1/02, 2/02, 3/04 ja 6-7/05). Oppilaitososuuskunnan perustamista harkittaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä muutamia perusasioita, jotta toiminnalle taataan menestymisen edellytykset ja ikäviltä yllätyksiltä vältytään. Osuuskunta on oikea yritys Vaikka kyseessä on oppilaitoksen sisällä toteutettu yrittäjyyden yhteinen "harjoittelu", osuuskunta on silti oikea kaupparekisteriin merkitty yritys. Kyseessä ei siis ole mikään virtuaaliyritys tai harjoitusyritys. Tämä tarkoittaa sitä, että osuuskunnan toimintaa säätelevät osuuskuntalain lisäksi kaikki muutkin yritystoimintaa säätelevät lait. Toiminnasta aiheutuu myös taloudellinen riski ja taloudellista vastuuta. Hallituksen jäsenten vastuu kannattaa erityisesti kerrata. Muistakaa selventää opiskelijoille, että kyseessä sittenkin on oikea yrittäminen, vaikkakin vielä ilman varsinaisia tuloksentekopaineita. Osuuskunnan perustamista suunnitellessa kannattaa panostaa siihen, että opiskelijoille on tarjolla riittävästi tietoa sekä yrittäjyydestä yleensä että osuustoiminnasta erityisesti. Liikeidean kirkastamiseen kannattaa pyrkiä ja kannustaa opiskelijoita liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Opiskelijoiden kanssa on hyvä käydä läpi, millaisia rutiineja (esim. taloushallinto, kirjanpito, markkinointi) yrityksen jokapäiväinen toiminta vaatii. Kannattaa erityisesti pohtia, kuka näiden eri rutiineiden hoitamisesta vastaa. Kun yksi osaa hyvin yhden asian ja toinen toinen, niin osuuskunnassa tämä osaaminen luontevasti yhdistyy. Ei saa vääristää alan kilpailua Koska osuuskunta on oikea yritys, tulee opiskelijoille tähdentää myös tuotteen tai palvelun hinnoittelun periaatteita. On ihan ymmärrettävää, jos palvelun hintaa jonkin verran kompensoi se, että työ tehdään oppilastyönä, jolloin ei vielä edellytetä täyttä ammattitaitoa. Hinnan ero normaaliin markkinahintaan paikkakunnalla ei kuitenkaan saa olla perusteettoman suuri. Muistakaa, että työtä tehdessä osuuskunnan jäsenillä on osuuskuntaan työsuhde. Oikea hinnoittelu on tärkeää myös siksi, että osuuskunnan jäsenelle (myös opiskelijalle) on maksettava tehdystä työstä minimipalkka tai alan työehtosopimuksessa määritelty palkka (laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998, Työsopimuslaki 55/01). Ei siis voi olla tilannetta, jossa osuuskunnan jäsen tekee palkansaajan statuksella työtä, mutta ei saakaan siitä palkkaa. On myös hyvä muistaa, että esim. lomaretket yms. ovat verottajan palkanluontoiseksi tuloksi katsomaa, josta syntyvät työnantaja- ja verovelvoitteet. Alaikäisiä ei hallitukseen Muistakaa, että alaikäinen ei voi olla osuuskunnan perustaja eikä hallituksen jäsen, mutta alaikäinen voi kyllä liittyä toimivaan osuuskuntaan jäseneksi. Oppilaitososuuskuntia on perustettu myös sellaisiin toisen asteen oppilaitoksiin, joissa osa opiskelijoista on vielä alaikäisiä. Osuuskunnan perustajana alaikäinen ei voi olla ollenkaan (OKL 2:1). Toimivaan osuuskuntaan liittyminen vaatii alaikäisellä edunvalvojan suostumusta sekä maistraatilta edunvalvojan hakemaa lupaa osuuskunnan osuuksien hankkimiseen (laki holhoustoimesta 442/1999). Hallituksen jäsenenä vajaavaltainen ei voi olla ollenkaan (OKL 5:5).
Lisätietoa netistä: www.pellervo.fi |
|
| Sivun alkuun | |