Menestytään yhdessä - tasavertaisesti

Pellervo-Seuran edellinen viime vuoteen päättynyt strategia keskittyi järjestön toiminnan vakauttamiseen. Järjestö, sen suhteet sidosryhmiin ja talous haluttiin saattaa vakaalle pohjalle. Tässä työssä onnistuttiin hyvin. Pellervon roolista ja tarpeellisuudesta ei kuulu enää samanlaista spekulointia kuin viime vuosikymmenellä.

Pellervon uudessa strategiassa vuosille 2006 - 2011 painopistettä on siirretty osuustoiminnan kohtaamiin sisällöllisiin kysymyksiin ja Pellervon osuuteen niiden ratkaisemisessa. Seuran toiminnassa korostuu realismin lisäksi innostavuus.

Samaa maata jäsentensä kanssa

Kulunut hokema on, että muutoksen vauhti vain kiihtyy. Kuluneisuudestaan huolimatta hokema on totta. Markkinatalouden ja kansainvälisen vaihdannan piiriin on viime vuosina siirtynyt satoja miljoonia ihmisiä. Taloudellisen kasvun ja kehityksen painopiste on siirtynyt ennen muuta Aasiaan. Pohjois-Amerikkakin pärjää taloudellisesti Eurooppaa paremmin. 

Talouden globalisaatio ja maailmankaupan vapautuminen asettavat kansantalouksille ja yrityksille entistä kovempia haasteita. Niin Suomen kuin suomalaisten yritysten - mukaan lukien osuustoiminta - on pysyttävä kiristyvässä kilpailussa mukana, jotta meidän kaikkien hyvinvointi voidaan turvata.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että maataloudessakin on tulossa suurempi muutos kuin mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana EU-jäsenyydessä on koettu. Maatalousosuustoiminnalle kyky reagoida muutoksiin toimintaympäristössä on elinehto.

Maailman muutos korostaa osuustoiminnan merkitystä Suomen selviytymisessä. Osuustoiminta on vapaa omistajaspekulaatioista, tosin vain niin kauan, kuin se seisoo omilla jaloillaan. Kaikki muistavat vuorineuvos Simo Palokankaan sanat kymmenisen vuotta sitten MTK:n valtuuskunnassa. Hän sanoi tylysti, että osuuskunnan tuottajajäsenet vain luulevat omistavansa hänen johtamansa lihatalon, mutta tosiasiassa sen omistavat pankit. Tilanne onneksi korjaantui! 

Osuustoiminta on myös määritelmän mukaan sidottu samaan maahan jäsentensä kanssa. Kansainvälistyä voi, mutta omistajia ei pääse pakoon.

Pellervon kolme kärkitavoitetta

Pellervo-Seura asetti itselleen kolme kärkitavoitetta vuosiksi 2006 - 2011:

1. edistää kilpailukykyisten toimintaedellytysten kehittymistä osuustoiminnalle,

2. luoda edellytyksiä osuustoiminnallisten yritysten hallintohenkilöiden ammatilliselle ja tiedolliselle kehittämiselle ja

3. edistää osuustoiminta-aatetta, käyttäjäomistajuuteen perustuvan osuustoiminnan antamaa strategista kilpailuetua ja osuuskunnan käyttöä eri toimialojen yritysmuotona.

Ensimmäinen kärkitehtävä on selvästi edunvalvonnallinen. Osuustoiminta jää yritysmuotona helposti osakeyhtiömaailmaan verrattuna lapsipuolen asemaan huolimatta siitä, että osuustoimintayritykset ovat vaikkapa pankki- ja vähittäiskauppasektoreilla johtopaikoilla. Yhteisö-, vero-, kirjanpito- ja kilpailulainsäädännössä on otettava osuuskuntien ja osuustoimintamallin tarpeet huomioon. Tarpeet kansainväliseen edunvalvontaan lisääntyvät, kun esimerkiksi aikaa myöten siirrytään useamman EU-maan alueella toimiviin osuuskuntiin.

Osuuskuntien hallintohenkilöiden tulee olla tiedollisesti ja taidollisesti vähintään samalla tasolla yksityisten yritysten kanssa. Pellervon yhtenä tehtävänä on luoda parempia edellytyksiä hallintohenkilöiden johtamisvalmiuksien kehittämiselle ja omistajaohjauskulttuurin kehittymiselle. Pellervo lähtee siitä, että hallintohenkilöillä on kaikilla tasoilla kouluttautumisvelvoite.

Pellervolla on roolinsa yhteisten aatteellisten juurien ylläpitämisessä ja kehittämisessä osuuskuntien jäsenten keskuudessa. Osuustoiminnalla on globalisoituvassa maailmassa oma sosiaalinen tilauksensa. 

Vaikkei Pellervo voi puuttua yksittäisten jäsenosuuskuntien tekemisiin, on sillä selkeä tehtävä korostaa henkilöjäsenten asemaa ja oikeuksia osuuskunnissa. Tässä mielessä on tärkeää, että seura antaa osuuskuntien jäsenistölle tietoa siitä, miten osuuskuntien taloudellinen tila ja arvo kehittyvät ja miten osuuskunnan ja jäsenen välinen oikeudellinen ja toiminnallinen suhde määrittyy. Erityisen tärkeää on, että Pellervo-Seura pystyy tällaista tietoa antamaan silloin, kun osuuskunnan toiminta ja talous eivät ole kestävällä pohjalla. Esimerkkejä tällaisista tilanteista löytyy niin nykyajasta kuin menneiltäkin vuosilta.

Pellervo-Seuralla on suuri vastuu osuustoiminnan kasvojen ja kontaktien hoidosta päättäjiin, tiedotusvälineisiin, korkeakouluihin ja suureen yleisöön päin. Osuustoiminta on myös siinä mielessä yhteisten asioiden hoitoa ja edistämistä, että sen kokemusten ja osaamisen pitää olla koko yhteiskunnan käytössä. Erityisen haastava tehtävä on panoksen antaminen elinkeinojen kehittämiseen ja uuden yritystoiminnan, mukaan lukien pienosuustoiminnan, luomiseen.

Esa Härmälä

Agronomi, MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä 
toimii Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtajana.
Hän osallistui myös Pellervon strategian vuosiksi 
2006 - 2011 uudistaneen työryhmän työhön vuonna 2005.

| Sivun alkuun |