HILJENTYVIEN MAAKUNTIEN PUOLESTA. Pekka Arponen uskoo, että työvoiman vuokrausta harjoittaville osuuskunnille on tilausta haja-asutusalueilla.

Viime laman jälkeen maahan on syntynyt satoja uusosuuskuntia, jotka tuovat jäsenilleen leipää ja särvintä. Etelä-Savossa perustamisinto on ollut selvästi pienempää kuin monessa muussa maakunnassa, mutta nyt uusi osuuskuntien neuvontahanke tarjoaa piristysruiskeen yhteisyrittäjyydestä kiinnostuneille.

Hankkeen päätarkoitus on saattaa alkuun uusia, erityisesti työttömien perustamia osuuskuntia. Sen lisäksi halutaan tukea jo olemassa olevia nuoria osuuskuntia sekä edistää harjoitusosuuskuntien perustamista oppilaitoksissa.
Etelä-Savon neuvontahanketta valmistelee projektipäällikkö Pekka Arponen, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Mikkelissä. Hän arvioi, että erityisesti työvoiman vuokraus on sellainen voimakkaasti kasvava toimiala, josta löytyy saumaa myös työosuuskunnille.

– Alalla toimii paljon yksityisiä yrityksiä, osa kansainvälisiäkin. Suurten työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten kiinnostus ei kuitenkaan ulotu syrjäseuduille, joissa osuuskunnille on sosiaalista tilausta. Ne voivat suuntautua mille alalle tahansa, kuten rakentamiseen, toimistoalalle tai hyvinvointipalveluihin.

Vuokrausyritysten kautta voi löytyä ostajia myös ikääntyvien työntekijöiden ammattitaidolle. Heidänhän voi olla vaikea työllistyä normaaliin palkkatyöhön. Uuden yrityksen menestyminen ei ole kuitenkaan taattua maakunnassa, joka kärsii väestötappiosta.

– Markkinat eivät kasva, mutta toisaalta osuuskuntia on täällä aika vähän. Ratkaisevaa on kuitenkin se, kuinka osuuskunnan jäsenet itse jaksavat töitä itselleen etsiä, sillä pelkkä osuuskuntaan kuuluminen tuottaa harvoin tulosta. Mahdollisuuksia kuitenkin on, uskoo Arponen, jolla itsellään on myönteisiä kokemuksia osuustoiminnasta. Hän on perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja Etelä-Savon suurimmassa osuuskunnassa Origossa. Tämä savonlinnalainen monialaosuuskunta on kerännyt vuodesta 1994 lähtien riveihinsä lähes sata jäsentä.

Neuvontapiste Mikkeliin

Vuosille 2006–2007 ajoitettu neuvontahanke sai TE-keskukselta 140 000 euron rahoituksen, jolla palkataan yksi päätoiminen työntekijä. Jos hanke onnistuu, myös jatkoa sopii toivoa.

Lähiaikoina varoilla perustetaan osuustoiminnan neuvontapiste Mikkeliin, mahdollisesti Ruralia-instituutin tiloihin. Mutta koska toimialueena on koko maakunta, neuvontapisteen lisäksi tarvitaan yleistä valistustyötä myös Mikkelin ulkopuolella.

Avainkysymys osuuskuntien perustamisessa on löytää vähintään kolme ihmistä, jotka ovat valmiita perustamaan yhteisyrityksen. Hanke suuntaakin tiedottamista erityisesti työvoimatoimistoihin ja aikuiskoulutuskeskuksiin, joissa tällaisia ihmisiä liikkuu.

– Ryhmien perustamisen lisäksi otetaan yhteyttä olemassa oleviin osuuskuntiin, joiden kehitys- ja verkostoitumistarpeita selvitetään. Jotkut voivat olla kiinnostuneita jäsenmääränsä kasvattamisesta, jolloin neuvontahankkeen asiakkaita voidaan ohjata niihin. Aina ole pakko pystyttää uutta osuuskuntaa.
Arponen muistuttaa, että muutkin kuin työttömät voivat perustaa osuuskunnan. Esimerkiksi pienyrittäjät voivat hyötyä yhteismarkkinoinnista.

Neuvontaprojekti liittyy Mikkelissä pyörivään SENET-hankkeeseen, joka etsii uusia yhteisötalouden toimintamalleja hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi. SENET keskittyy hoiva-aloille, kun taas neuvontahanke paneutuu uusien osuuskuntien perustamiseen ja tukemiseen kaikilla aloilla.

Tarja Repo