Demokratian oppikoulu
Suomalainen toimiva demokratia täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Ensimmäinen eduskunta aloitti uraauurtaneen työnsä juuri keväällä 1907. Se oli ensimmäistä kertaa valittu yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella, jonka olivat saaneet tasa-arvoisesti niin naiset kuin miehet.
Suomalainen nouseva osuustoimintaliike vaikutti siinä vaiheessa hyvin merkittävästi laaja-alaisen yhteiskunnallisen kehitystyön käynnistymiseen maassamme. Monet keskeiset osuustoimintavaikuttajat tulivat maalisvaaleissa 1907 valituiksi myös ensimmäisen eduskunnan jäseniksi.
Olihan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta harjoiteltu osuuskunnissa hyvällä menestyksellä jo monta vuotta sitä ennen. Suomen kansa oli käynyt demokratian oppikoulua osuustoimintaliikkeessä. Jo vuonna 1901 silloiset säätyvaltiopäivät olivat hyväksyneet Suomen ensimmäisen osuustoimintalain.
Nyt 100 vuotta myöhemmin me suomalaiset voimme nauttia tehdyn pitkäjänteisen työn tuloksista. Kannattaa kuitenkin muistaa, mihin se kaikki perustuu ja mitkä olivat kansan lähtökohdat ja tarpeet silloin. Siihen on sitten hyvä peilata tämän päivän tilannetta.
Myös nyt maalisvaaleissa 2007 on tarjolla monia osuustoiminnassa hyvää kokemusta hankkineita kansalaisia eri puolueista. Osuustoimintaväen kannattaa tarjolla olevilta ehdokkailta itseltäänkin kysyä asioita myös suomalaisen osuustoiminnan kannalta.
Osuustoiminnan kehitysedellytyksistä on syytä pitää jatkuvasti hyvää huolta. Eikä sitä ainakaan saa jättää missään tapauksessa lapsipuolen asemaan asioista päätettäessä.
Muistakaa siis kaikki käydä äänestämässä viimeistään sunnuntaina 18.3.2007!
Artikkeli eduskuntavaaleista ja ensimmäisestä eduskunnasta 1907 sekä osuustoiminnan silloisesta kehitysvaiheesta julkaistaan tässä numerossa. Vuonna 1907 perustettuja ja tänä vuonna 100 vuotta täyttäviä osuuskuntia löytyi vain kuusi, sillä kyseisenä vuotena perustettiin paljon, mutta pieniä osuuskuntia aikaisemmin perustettujen verkostoa täydentämään. Kuutta lukuunottamatta osuuskunnat lienevät etupäässä fuusioitumisten myötä lakanneet olemasta.
Mauno-Markus Karjalainen
|