Erkki Vähämaan avaus Pellervon valtuuskunnan johdossa:
KOKO OSUUSTOIMINNAN
pitäisi mahtua samaan Pellervo-Seuraan

OSUUSTOIMINNAN SAARNAMIEHEKSI. Pellervon valtuuskunnan uusi puheenjohtaja Erkki Vähämaa pitämässä kiitospuhettaan valtuuskunnan kokouksessa 11.12.2006. Hän puhuu osuustoiminnan ja sen järjestötyön moniarvoisuuden puolesta. - Moniarvoisuutta on nykymaailmassa hyväksyttävä entistä enemmän. Kuva Mauno-Markus Karjalainen

Erkki Vähämaa (s. 1944) ei ole syntyperäinen kainuulainen, mutta lähes puoli vuosisataa sitten hänen perheensä Kajaaniin muutti. Opiskeluaikaa Oulussa venyttivät ylioppilaskunnan tehtävät, kuten monella aikalaisella. Sitten kotikaupunki otti poikaansa niskasta kiinni.
- Olin tehnyt harjoitustyönä Kajaanin yleiskaavan ja olin työssä Helsingissä arkkitehtitoimistossa. Sinne tuli tieto vapautuneesta Kajaanin kaupunginarkkitehdin paikasta. Sanottiin, että jos puolessa vuodessa valmistut, vakinainen paikka on sinun, Vähämaa muistelee.
Lopputyö valmistui ajoissa. Sen jälkeen Vähämaa toimi lähes pari vuosikymmentä kaupunginarkkitehtina ja apulaiskaupunginjohtajana. Sotkamon kunnanjohtajana meni kahdeksan vuotta. Vuodesta 2002 Erkki Vähämaan työpaikkana on ollut Kajaanin kaupunginjohtajan huone.

Viisautta kertyi
ot-veteraaneilta

- Osuustoimintaan tulin mukaan osuuspankin kautta, ensin Kainuun Osuuspankin johtokuntaan ja sitten OKO:n hallintoneuvostoon. Toinen osuustoiminnan jalka on ollut Kainuun Puhelinosuuskunnassa, jossa kaupunki on merkittävä tekijä. Osuuskauppa Maakunnassa olen rivijäsenenä.
- Osuuspankin kautta, kuuntelemalla sydämeltään osuustoiminnalle antautuneita herrasmiehiä, aloin lähestyä osuustoimintaa myös filosofisena kysymyksenä. Että kysymys ei ole vain bisneksestä vaan myös historiallisesta jatkumosta. Henkilöistä tärkein on ollut Pellervon valtuuskunnassakin toiminut maanviljelijä Juhani Rimpiläinen Kajaanin Paltaniemeltä.
- Oma vaikutuksensa oli tietysti myös enollani, ministeri J. E. Niemellä. Työuransa alussa hän oli Pellervo-Seuran sihteerinä ja myöhemmin johti pitkään Aura-yhtiöitä. Viimeisiä tapaamisiamme muistan nykyisen Tapiolan pääkonttorin tiloissa. Tuollaisen vanhemman ja viisaamman kanssa keskustellessa nuori mies sai tietysti oikein pellervolaisen jysäyksen.
Keskinäisen vakuutusyhtiö Tapiolan pysyttely mielenosoituksellisen etäällä Pellervosta harmittaa ilmiselvästi Vähämaata. Se kuultaa kirkkaasti läpi tässäkin haastattelussa.

Kainuun vahvuutena
samanmieliset yhdessä

Vähämaan mukaan Kainuussa lähes kaikki vahvat toimijat ovat osuustoiminnallisia yrityksiä. Tämä näkyy esimerkiksi kulttuurin ja urheilun tukemisessa, minkä Vähämaa hyvin tuntee. Hänen kaudellaan rakennettiin Sotkamon Vuokattiin Suomen ensimmäinen hiihtoputki. Sitä on arveltu lajissaan ainoaksi, joka jotenkin kannattaa.
- Osuustoiminta on aatteellisena liikkeenä Kainuussa hyvin voimakas. Luulenpa että yhteistoimintakerhomme on maan parhaiten toimiva. Osuustoiminnan ihmiset osuuspankista, osuuskaupasta, puhelinosuuskunnasta ja osuusmeijeristä ovat kiinteästi yhdessä mukana. Ei siinä nähdä sellaista hajontaa kuin Pellervo-Seuran kohdalla tänä päivänä.
- Täällä osuustoiminnalla on historiastaan huolimatta modernin yritysmuodon maine. Siitä on osoituksena myös uusosuustoiminta sekä nuorten pariin viritetty yrittäjyyskasvatus, jossa osuustoiminta aina esiintyy. Nykyisin Kajaanin kaupungin teknologiakeskuksen yhteydessä toimiva Into-talo on saanut useita yrittäjyyskasvatustunnustuksia.

Hyvin menestyneillä
paljon annettavaa

- Etelämpänä pellervolaisessa liikkeessä nähdään helposti leimoja, että se painottuu enemmän tuottaja- kuin kuluttajapuolelle. Meillä se on enemmän yhtäköyttä-yhdistys. Kainuussa osuustoiminnassa yhtyy järki ja tunne. Ei unohdeta, että osuuskunta on liikeyritys samalla kun se on yhteisö.
Vähämaa korostaa pellervolaisuutta samanmielisten kumppanuutena, jota toisinaan voi olla vaikea rationaalisesti, järkiperäisesti perustella. Hyvin menestyneiden tulisi kuitenkin osata kysyä, mitä meillä olisi muille annettavaa. Ei se olisi omasta bisneksestä pois.
- SOK:n pääjohtaja Kari Neilimo oli syksyllä Kainuun yhteistoimintakerhossa kaikkien sikäläisten ot-yritysten edustajien kanssa pohtimassa osuustoiminnan menestyksen tekijöitä. Miten se ei ole mahdollista Helsingissä Pellervo-Seuran puitteissa, Vähämaa kysyy.
Kainuulaiset voivat tarvittaessa kertoa myös kokemuksia epäonnistumisesta, kun ei vedetty yhtä köyttä. Aito-Maito oli Vähämaan mukaan suuri seikkailu, jossa paloi paljon rahaa - ulospäin tyylikäs suunnitelma, josta puuttui ekonominen tehokkuus. Kajaanin meijeri loppui siihen. Sotkamon meijeri voi hyvin uuden luottamushenkilöpolven vetämänä, Sotkamon entinen kunnanjohtaja kehuu.

Vääristynyt kuva Pellervosta
keskusteltava nyt selväksi

Erkki Vähämaa on Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajaksi noustuaan joutunut miettimään liikkeen perimmäisiä kysymyksiä uudella tavalla. Kuva Pellervosta on ollut vahvasti tuottajaleimainen. Sen on nähty jopa olevan MTK:n kyljessä kiinni.
- Jos tällainen kuva on karkottanut esimerkiksi S-ryhmän ja Osuuspankkikeskuksen pois seuran piiristä, se kuva pitäisi hyvin äkkiä päästä oikaisemaan, Vähämaa sanoo.
- Olen huomannut, että Suomessa on voimakkaita johtajia, jotka eivät välttämättä mahdu samaan huoneeseen. Vaikka aate yhdistää, katsomuserot ja eturistiriidatkin ovat niin suuret, ettei näkemyksiä voi millään yhdistellä.
- Bisnes on bisnestä, aate on aatetta ja ystävyys on ystävyyttä. Mutta jos herrat eivät tule keskenään toimeen, se ei ole kansan tai asiakkaan vika. Jos on muita asioita, jotka kiusaavat tai haittaavat tai vääristävät kuvaa, näkisin ajan hyvin otolliseksi miettiä niitä uudestaan.
- Onko osuustoiminnan neuvottelukunta ainoa mahdollinen yhteinen elin? Pellervo-Seura on toiminut yli sata vuotta ja viimeksi tehty remontti modernisoi sen kovaan iskuun. Jos kaikki haluavat viedä osuustoiminnan aatetta eteenpäin, ei pitäisi antaa nimen häiritä.
- Uskon, että kaikilla on aatteen pohjalla samanlainen ymmärrys, että asiakasomistaja ja keskittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, joilla bisnestä viedään eteenpäin. Kaikki ymmärtävät, että globaalissa maailmassa pitää kilpailla ja olla innovatiivinen. En usko, että näiden toimintojen este on Pellervo-Seura, johon on kuuluttu tai kuulutaan. Kaikki ymmärtävät, ettei osuustoiminta ole mikään pelastusarmeija, vaan kovaa bisnestä.

Pellervo-Seura kuin
miinanpolkijakomppania

Osuuspankkikeskus ei siis nykyisin ole Pellervon jäsen. Sen sijaan useimmat yksittäiset osuuspankit ovat, kuten Vähämaan Kainuun Osuuspankki.
- Seuran historiassa on ilmeisesti ollut asioita, joista en ole perusteellisesti perillä, eikä minun toisaalta tarvitsekaan olla. Niillä kuitenkin saattaa olla vaikutusta siihen tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Tärkeintä on nyt, että seura on kunnossa ja ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, ja että johtopäätökset tehdään sen mukaan, Vähämaa sanoo.
- Pellervo-Seuran perustehtävä on huolehtia osuustoiminnan hyvästä maineesta, julkisuuskuvasta, kontaktista päättäjiin ja yleisestä edunvalvonnasta. Se vaikuttaa tehokkaimmin silloin, kun sen takana on riittävän laaja joukko osuustoiminnallisia yrityksiä. Jos nämä osuustoiminnalliset yritykset ovat vielä hyvin menestyviä, mahdollisuudet tulla kuulluksi ovat aivan eri luokkaa.
Vähämaa korostaa, että Pellervo huolehtii koko osuustoiminnan kuvasta ja maineesta. Yksittäisen yrityksen tai yritysryhmän maineesta huolehtii jokainen yritys itse. Moniarvoisuutta on nykymaailmassa hyväksyttävä entistä enemmän.
- Seura on eräällä tavalla miinanpolkijakomppania. Yritykset hankkivat oikeutuksensa perusbisneksen kautta. Pellervon tehtävänä on kulkea etujoukoissa, katsoa miten maailman muuttuu ja viestittää siitä päättäjille ja ympäristölle. Jokainen yritys hoitaa oman edunvalvontansa.

Jonkun haistettava
myös heikot signaalit

- Pellervo-Seuraa tarvitaan kertomaan osaltaan osuustoiminnallisille yrityksille, mitä globaalissa maailmassa tapahtuu, tai esimerkiksi mitä Suomen verotuksessa on tekeillä. Jos esimerkkinä käytetään edelleen osuuspankkeja, niin OPK:ssa tiedetään erittäin hyvin mitä pankkimaailmassa tapahtuu, mutta ei kovinkaan hyvin mitä muissa piireissä tapahtuu, Vähämaa täsmentää.
- Meillä Kainuussa on autoteollisuus tullut tutuksi tehtaiden testiryhmien kautta. Tiedämme, että autoja eivät todellisuudessa suunnittele insinöörit, vaan aivan muunlaisen koulutuksen saaneet ihmiset. Insinöörit kyllä sitten kasaavat auton, jonka toiset ovat heille suunnitelleet.
- Samalla tavalla OPK pystyy kasaamaan pankkimaailman mekanismit, mutta ei siellä välttämättä sen kummemmin tiedetä muun maailman trendeistä.
Suomalaisille opettavan karu kokemus tästä ilmiöstä oli pari vuotta sitten Nokian insinöörien yritys ruveta omin päin suunnittelemaan maailman nerokkaimpia matkapuhelimia. He vain unohtivat kuulostella, mitä asiakkaat mahdollisesti haluavat. Siinä rytäkässä Suomen lippulaiva menetti paitsi paljon rahaa myös asemansa Yhdysvaltain markkinoilla.
Vähämaa siis kaipaa yritysten puolesta Pellervo-Seuraa haistelemaan sitä, mitä futurologit, tulevaisuuden tutkijat kutsuvat ns. heikoiksi signaaleiksi.

Pekka Alarotu

Erkki Vähämaa aloitti räväkästi

| Sivun alkuun |