Energiaosuuskunnat toimivat YRITTÄJYYSMALLILLA
Enon Energia Osuuskunta perustettiin vuonna 1999 Tuupovaaran 1996 perustetun energiaosuuskunnan jälkeen. Nyt niitä toimii Pohjois-Karjalassa jo seitsemän.
 HAKE KULKEE VALMIINA. Autoon rakennettu hakkuri möyhentää raivatut risukot valmiiksi hakkeeksi Enon Energia Osuuskunnan lämpölaitoksia varten. Hake kulkee nuppiin kytkettävässä perävaunussa paljon paremmin kuin risut.  Urpo Hassisella on käytännön vertailupohjaa myös perinteisen ja uuden osuustoiminnan yhtäläisyyksistä ja eroista. |
Osuuskunnalla ei ole palkattua henkilöstöä. Talous- ja henkilöstöhallinnon hoitaa Hassinen ja yrittäjinä toimivia ovat raaka-ainehankinnasta vastaava metsäpäällikkö Tuomo Turunen ja lämpölaitosten käyttöpäällikkö Tuomo Tanninen. Metsäkeskus laskuttaa osuuskuntaa Hassisen töistä ja samoin sopimusten perusteella muut omistaan. Organisaatio selkiytettiin vuoden 2007 alusta. Yrittäjyysmallia sovelletaan maakunnan muissakin energiaosuuskunnissa.
- Toimitusjohtajaa ei ole ainakaan toistaiseksi palkattu. Tasavertaisesti me päälliköt ollaan toimintaa vedetty, kukin omalla tontillaan. Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvosen asema korostuu tässä mallissa, hän sekä muu hallitus pitelevät kokonaisuuden naruja, sanoo Hassinen.
Hän kuvaa energiaosuuskuntia pienimuotoisiksi tuottajaosuuskunniksi, jotka on perustettu jäsentensä toimeentuloa turvaamaan kuten isommatkin tuottajaosuuskunnat.
- Lähdettiin liikkeelle 1990-luvulla siitä tilanteesta, että energiapuulla ei ollut Enossa juurikaan kysyntää. Vähitellen markkinat ovat syntyneet.
Isossa mitassa energiapuuta hyödyntävien yritysten kanssa energiaosuuskunnilla on sellainen roolinjako, että isot ostavat raaka-aineen valtaosin päätehakkuista, kun taas osuuskunnat ostavat tasaisemmin tavaraa ensisijaisesti jäsentensä riukumetsistä ja toiminnan laajentuessa myös ulkopuolisilta.
Aluelämpöä myydään
Jäsenet hyötyvät parempana raaka-ainehintana. Siihen osuuskunnat pystyvät, koska puu jalostetaan itse lämmöksi asti. Puhutaan paikallisesta aluelämmön tuotannosta.
Osuuskunnan hankintaverkoston yrittäjät voivat hoitaa energiapuuleimikon ohella järeämmänkin ainespuun metsästä pois. Kasvavat puustot pysyvät harvennuksilla tuottavina. Jäseniä osuuskunnalla on nyt 51.
Hassisen mielestä osuuskunta on yksi, joustava malli puuenergiayrittäjyydelle. Osuuskunta voi aloittaa menestyksellä nollilta, kun muilla aloittajilla tällä alalla usein on perustana jo jotain yritystoimintaa. Jäsenten omat metsävarat antavat turvaa ja uskottavuutta raaka-aineen hankintaan ja lämmöntuotantoon. Kuntien kiinteistöt ovat ainakin toiminnan alkuvaiheessa energiaosuuskunnille merkittävin asiakaspohja.
Enon kunta vauhditti osuuskunnan käyntiin lähtöä rakentamalla ensimmäisen lämpölaitoksen, jonka käyttötoiminta jäi osuuskunnan pyöritettäväksi. Myöhemmin osuuskunta on rakentanut itse kaksi jonkin verran suurempaa laitosta lämpöverkkoineen. Yhdessä ne lämmittävät merkittävää osaa kunnan, liike-elämän ja asuinkiinteistöistä kirkonkylässä ja Uimaharjussa. Laskennallisesti laitosten energiankäytöllä olisi lämmitetty viime vuonna Enossa noin 700 omakotitaloa. Lisäksi osuuskunta huolehtii lämmityksestä muutamassa kohteessa myös naapurikunnissa, ja tällä hetkellä sen hoidettavana on 9 biokattilaa yhteisteholtaan 9,5 MW.
Eno liittyi vuodenvaihteessa Joensuuhun. Nyt odotellaan kaupungin aikeita vanhimman lämpölaitoksen omistuksen suhteen.
Ilman tukea energiaosuuskuntia tuskin olisi saatu liikkeelle. Rahoitusta investointeihin on saatu TE-keskukselta. Lisäksi Metsäkeskuksen kehittämishankkeet sekä konsulttipalvelut ovat olleet apuna.
EU-tasolla sovitut tavoitteet uusiutuvan energian määrän osuuden lisäämiseksi antavat uskoa osuuskunnille ja mahdollistavat lukuisten uusien lämpöyritysten perustamisen ympäri maata, uskoo Hassinen.
Yhteistyökyky ratkaisee
Urpo Hassisella on 17 vuoden kokemus Enon Osuuspankin hallinnossa, ensin tilintarkastajana ja hallinnon tarkastajana sekä vuodesta 2002 hallituksen jäsenyydestä. Hänellä on siten vertailupohjaa perinteisen ja uuden osuustoiminnan yhtäläisyyksistä ja eroista.
- Osuuspankeilla menee Pohjois-Karjalassakin hyvin. Enossakin olemme yhä kasvattaneet jäsenmäärää, vaikka kunnan väkiluku on vähentynyt. Osa uusista jäsenistä tulee enolaiset juuret omaavista muualla asuvista, mutta internet on mahdollistanut myös sijaintipaikkakunnasta riippumattoman tarjonnan ja kilpailun.
Lamakehityksenkään Hassinen ei usko juuri horjuttavan maakunnan perinteistä osuustoimintaa, ja uudelle osuustoiminnalle se saattaa antaa jopa potkua 1990-luvun tapaan. Myös oman yrityksen perustaminen voi tulla vaihtoehdoksi työttömyyden osuessa omalle kohdalle, ja monesti yritykset kannattaa verkostoida toimimaan yhdessä osuuskuntamallia hyväksikäyttäen. Tosin osuustoiminta ei sovi kaikille:
- Liian egoistisen luonteen omaavat eivät pysy kauan mukana, sillä osuustoiminta vaatii hyvää yhteistyökykyä.
Teksti:
Antti Mustonen
| Sivun alkuun |