Osuustoiminta-lehden ensimmäinen vuosi 1909:
Lamassa oltiin silloinkin
100 vuotta sitten elettiin talouselämän kannalta huonoja aikoja kuten nytkin. Taloudellinen tilanne heikkeni. Erona oli se, että työttömyys oli silloin jo valmiiksi korkealla.
Pellervo-Seura toimi Hannes Gebhardin johdolla jo uusien osuuskuntien perustamisintoa hilliten. Etusijalle asetettiin osuuskuntien pärjääminen ja kehittyminen, ei enää niiden perustaminen.
Vuonna 1909 työllisyystilanne paheni edelleen, ja monet työnantajat kiristivät työehtoja. Erityisesti suurissa paperitehtaissa työehtoja huononnettiin selvästi työpäivän muuttuessa 8-tuntisesta 12-tuntiseen. Myös metalliteollisuuden alalla palkkaus heikkeni.
Toinen sortokausi alkoi
Poliittisessa ympäristössä alkoi toinen sortokausi eli uudet venäläistämistoimenpiteet. Suunta sai alkunsa jo kesäkuussa 1908 keisarin hyväksyttyä ehdotuksen kaikkien tärkeimpien lainsäädäntö- ja hallintoasioiden siirtämisestä ministerineuvoston käsiteltäviksi ennen hallitsijalle esittämistä. Tällöin Suomen itsehallinto menetti suoran yhteytensä keisariin.
Vuonna 1909 keisari hajotti Suomen eduskunnan kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran puhemies P. E. Svinhufvudin sopimattoman arvostelupuheen takia ja toistamiseen eduskunnan kieltäydyttyä maksamasta ns. sotilasmiljoonia eli korvausta siitä, ettei Suomesta jouduttu asevelvollisiksi Venäjän armeijaan. Hajotuksia seuranneissa eduskuntavaaleissa puolueiden väliset voimasuhteet pysyivät likimain samoina.
Kokemuksista otettiin oppia
Myös osuustoiminnassa lama näkyi. Jo edellisinä vuosina oli huomattu, että monet liian pienet osuuskunnat eivät voineet saavuttaa kannattavuutta toimintaansa. Huono taloussuhdanne vielä heikensi edellytyksiä.
Osuustoimintaliikkeessä katsottiin silloinkin pidemmälle, ja aloitettiin panostus nuoressa osuustoiminnassa ilmenneiden puutteiden parantamiseksi. Osuuskassojen Keskuslainarahasto ja Osuuskauppojen Keskusosuuskunta työskentelivät tahoillaan osuuskuntien vahvistamiseksi.
Työnjaossa Pellervo-Seura ryhtyi kohentamaan erityisesti osuusmeijereiden tilannetta. Meijeritalouden tutkimukseen palkattiin kaksi uutta konsulenttia. Meijereihin lähetettiin kiertokirje, jossa osoitettiin tilastojen tukemina epäkohdat ja ehdotettiin keinoja niiden poistamiseksi.
Gebhardkin jännitti
Seuran vuosikertomuksessa vuodelta 1909 todetaan, että koko jäsenkentän osuuskuntien vakavaraisuus ja talous ylipäänsä oli saatu entistä tarkempaan tilastointiin. Osuuskuntien perustamista myös neuvottiin entistä kriittisemmällä otteella mm. uudistetuissa julkaisuissa.
Todettiin myös, että uudistetun neuvonnan tukena aloittivat vuonna 1909, Pellervo-Seuran 10-vuotisjuhlavuonna, uusina toimijoina Suomen Osuustoimintalehti ja Osuustoimintaopisto.
Osuustoimintalehden ensimmäistä vuotta luotsannut Hannes Gebhard kertoo vuoden viimeisessä numerossa jännittäneensä, ottavatko osuuskuntien toimihenkilöt lehden omakseen, pitäisivätkö sitä hyödyllisenä käytännön työlleen. Heidän taholtaan oli kuitenkin vuoden mittaan monesti todettu lehden tarpeellisuus, ja sitä kertoi myös tilaajamäärän kasvu yli 1 200 tilaukseen.
| Sivun alkuun |