OSUUSTOIMINTALIIKE koko
Suomen hyvinvoinnin rakentajana

Suomalaisen osuustoimintaliikkeen syvin tarkoitus on toimia kansan sekä aineellisena että henkisenä kohottajana. Suomen hyvinvoinnin kestävä rakentaminen on tärkein tehtävä. Siihen osuustoimintamalli myös tarjoaa parhaimmat välineet.

Tähän tapaan määritteli suomalaisen osuustoiminnan isänä tunnettu professori Hannes Gebhard osuustoimintaliikkeen tarkoituksen perustaessaan Suomen Osuustoimintalehden sata vuotta sitten. Henkinen kehitys tosin määriteltiin sen ajan kielikuvastoa käyttäen ”siveelliseksi varttumiseksi”.
Tehtävä on sittemmin todettu lukuisia kertoja lukuisissa eri tilanteissa ajattomaksi. Se on edelleen voimassa. Viime vuosikymmenet ovat tuoneet lehdelle uusina tehtävinä myös osuustoiminnan yhteiskuntavastuun seurannan ja pienosuustoiminnan virittämisen ja neuvonnan. Tosin reilu sata vuotta sitten koko suomalainen osuustoiminta oli alkujaan pien- eli uusosuustoimintaa.

Keskelle ”myrsky- ja häviökautta”

Osuustoiminta-lehti täytti 17.12.2008 sata vuotta. Säännöllisen ilmestymisensä se aloitti vuoden 1909 alusta. OT on nykyisin vanhin yritysjohdon ja hallinnon ammattilehti Suomessa.
Pellervo-Seuran johtokunta päätti pellervolaisten keskusliikkeiden tuella 17.12.1908 perustaa Suomen Osuustoimintalehden keskellä suomalaisen osuustoiminnan ensimmäistä ”myrsky- ja häviökautta”.
Suomessa elettiin silloin vielä Venäjän tsaarin Nikolai II:n vallan alla. Köyhyys pusersi kansaa joka suunnalta. Elettiin kansainvälistä pula-aikaa.
Vuosina 1908–10 osuustoiminnassa koetut vaikeudet kuitenkin selvitettiin muutamassa vuodessa. Esimerkiksi pieniä osuuskauppoja ja osuusmeijereitä ei enää sen jälkeen perustettu ihan joka kyläkulmalle. Sen jälkeen osuustoiminta lähti pitkään ja kestävään nousuun yhdistyen ja kasvaen.
Lehteä perustettaessa osuustoiminta ei ollut vielä ehtinyt näyttää paljoa todellisesta voimastaan erityisesti vähävaraisen kansan aineellisena ja henkisenä kohottajana. Se tapahtui vakuuttavammin vasta 1920–1930-luvuilla. Vahva kehitys auttoi Suomea kestämään yhtenäisenä myös sotavuosien raskaat koettelemukset ja ennen kaikkea säilyttämään tasavallan itsenäisyyden.

Kansalaissota koetteli raskaimmin

Suomi on sadan vuoden aikana kestänyt neljä sotaa ja useita pula-aikoja. Kaikista niistä myös Osuustoiminta-lehti on selviytynyt ilman suuria katkoksia.
Suurimmat vaikeudet lehti koki keväällä 1918 punaisten hallitsemassa Helsingissä, jolloin se poikkeuksellisesti oli muutamia kuukausia ilmestymättä. ”Kapinaliike puhkesi juuri parhaana tilauskautena”. Eivätkä kaikki tilaajat enää sen päätyttyä tilaustaan uudistaneet. Samalla levikki pääsi tippumaan peräti 735 vuosikertaa. Vasta vuonna 1922 päästiin uudelleen yli 2 000:n.
Luvut paljastavat, miten pieni lehti aina 1980-luvulle asti oli. Viime vuonna OT-lehden keskimääräinen painos nousi 6 650:een.
Happotesti vuoden 1996 lopussa
Poikkeuksena levikissä on lehden ilmaisjakelun aika kaksi vuotta ennen Suomen EU-jäsenyyttä ja kaksi vuotta sen toteutumisen jälkeen. Tällä operaatiolla vuosina 1993 - 96 haluttiin varmistaa osuustoiminnan kentän sopeutumista maailman perusteelliseen muuttumiseen, mikä sittemmin sai puhekielessä nimen EU-jäsenyys.
Silloin painos käväisi enimmillään 14 000 kappaleessa vuoden 1996 lopulla, jolloin Pellervon taloustilanne kuitenkin kiristyi ja ilmaisjakelusta oli pakko luopua. Pikaisella operaatiolla lehti onnistuttiin kuitenkin myymään osuustoiminnan kentälle ja lehti pelastui.

Pysähtyneisyyden pitkät vuosikymmenet

Sotien jälkeiset vuosikymmenet merkitsivät myös lehdelle pysähtyneisyyden ja paikoilleen jähmettymisen aikaa. Se koettiin maaseudulla turvalliseksi - ajoittain ehkä jopa onnelliseksi ajaksi - hyvin epävarmaan nykymenoon verrattuna.
Mutta myöhemmin 1980-luvulta lähtien maaseudun henkinen tilanne kuitenkin vähitellen alkoi osoittautua ikään kuin toimintakuntoisen kranaatin ympärille käpertymiseksi. Osuustoiminta oli uhkaavasti jäänyt kansantaloudessa alisuorittajaksi.
Tähän johtivat monet vahvat ja hyvin ymmärrettävät historialliset syyt. Elettiin Suomen suljetun talouden, maataloustulopolitiikan, vientituen ja tuontisuojan turvallisia vuosikymmeniä.
Mutta talouden ja politiikan pelisäännöt olivat kuitenkin vähitellen menossa kokonaan uusiksi. Avautuvat markkinat ja kilpailu murtautuivat täydellä voimalla esiin. Myös maaseudun poliittinen voima vähitellen vähentyi maaltamuuton seurauksena.
Kaikki nämä olivat isoja asioita, joihin osuustoiminnan oli sopeuduttava ja rakennettava oma kilpailukykynsä. Merkittävin virstanpylväs oli Suomen EU-jäsenyyden toteutuminen vuoden 1995 alusta lukien.

Avoimuuden alkutahteja 1980-luvulla

1980-luvulta lähtien osuustoimintaliikkeessä alettiin vähitellen herätä uusiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja markkinoiden vaatimuksiin. Mutta pitkälle 1990-luvun jälkipuoliskolle asti suomalaisessa osuustoiminnassa elettiin tutkija, KTT Kari Inkisen mukaan vaaran vuosia, jotka tällä vuosikymmenellä ovat sitten väistyneet useimpien osuustoimintayritysten selvästi parantuneen kilpailukyvyn ja tehdyn monentasoisen ja onnistuneen kehitystyön ansiosta.

ANALYYSIT TYÖN POHJANA. Viimeinen Pellervon Vuosikirja ilmestyi vuonna 2000. Sen jälkeen erikoisnumero on tullut tunnetuksi Osuustoiminnan Vuosikirjana, joka ilmestyy joka elokuu.

Yhtä jalkaa Suomen EU-jäsenyyteen valmistautumisen kanssa Osuustoiminta-lehteen saatiin vähitellen lisää myös välttämätöntä toimituksellista panostusta. Erikoisnumeroista nykyinen Osuustoiminnan Vuosikirja aloitettiin 1995. Sen jatkoksi tuli vuonna 2001 Osuustoiminnan Yhteiskuntavastuu. Molemmat ilmestyvät vuosittain. Vahvat analyytikkotiimit ovat molemmissa toimituksen tukena.

Yli kaikkien rajojen

Lehden ensimmäisessä numerossa tammikuussa 1909 ilmestyi julistus ”Mitä me tahdomme”. Sen oli kirjoittanut lehden ensimmäinen päätoimittaja Hannes Gebhard yhdessä nimekkään toimituskunnan kanssa.
Lehden historian selvittänyt Kari Inkinen toteaa, että tuo tahtoa, tietoa, valistusta, neuvontaa ja yhteistä keskustelua korostanut julistus on osoittautunut yllättävän kestäväksi linjaukseksi aatteelliselle ammattilehdelle.

"Lehti välittää puolueetonta ja luotettavaa tietoa kaihtamatta osuustoimintakentän aroistakaan asioista keskustelemista." Kari Inkinen

Inkisen mukaan OT-lehti kertoo suomalaisesta hyvin laajapohjaisesta kansanliikkeestä yli sukupolvien, samalla kun se keskustelee yli kaikkien toimialarajojen ja keskinäisten kilpailuasetelmien. Lehti on myös keskeisin väline kansainvälisen osuustoimintatiedon ja -kokemuksen välittämisessä Suomeen.
- Lehti välittää puolueetonta ja luotettavaa tietoa kaihtamatta osuustoimintakentän aroistakaan asioista keskustelemista, tohtori Kari Inkinen sanoo.

Osuustoiminnan tasoittava vaikutus

Suomalaisella osuustoiminnalla on ollut erityinen vaikutus sekä viljelijäväestön että työväestön aseman parantajana. Sillä on todettu olevan myös alueellisesti tasoittava vaikutus.
Osuustoiminta vahvistaa aluetaloutta, tasaa suhdanteita ja rakentaa osaltaan Suomen hyvinvoinnin perustaa. Se on toiminut yhteiskuntavastuun, kuluttajansuojan ja monien maa- ja metsätaloutta koskevien uudistusten edelläkävijänä, joka suurimpien kilpailijoidenkin on ollut pakko ottaa toiminnassaan hyvin vakavasti huomioon.
Kun Suomi viime vuosikymmeninä on keskiluokkaistunut, niin myös keskiluokka on löytänyt hyvin osuustoiminnan. Samalla sitoutuminen osuustoimintaan on kuitenkin löyhtynyt. Monet valittavat erityisesti todellisen tiedon puutetta.

Uutta viritetään koko ajan

Uusosuustoiminnalla eli pienosuustoiminnalla on merkitystä monien ryhmien, kuten työttömien tai maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan. Sen nykyistä valtavirtaa ovat eri alojen ammattilaisten perustamat osuuskuntamuotoiset yhteisyritykset.
Osuustoiminta-lehti tekee nykyisin hyvin tiivistä yhteistyötä myös pienosuustoimintaprojektien ja yritysneuvonnan sekä osuustoimintatutkimuksen ja -koulutuksen kanssa. Uusi osuustoiminta -liite on vakiintunut lehden osaksi syksystä 1996 alkaen. Kaksi vuotta sitten sen sisältöön lisättiin myös vesiosuuskuntien palvelusivut.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen neljästi vuodessa julkaisema PTT-katsaus on tullut kaikille OT-lehden tilaajille säännöllisesti vuodesta 2002. Katsauksista kaksi on Suhdannekuvia ja kaksi artikkelinumeroita vaihtuvin ajankohtaisteemoin.
Osuustoiminta-lehti on nyt julkaissut satavuotisliitteen ”Ossarin” lukijoiden lisäksi myös kaikille Kodin Pellervon ja Maatilan Pellervon tilaajille. Lehtien yhteistyöllä on myös vahvat historialliset juuret.
Kaikkien kolmen lehden yhteinen perustaja Hannes Gebhard eriytti Osuustoimintalehden sisällön jo vuonna 1899 perustetusta Pellervo-lehdestä. Näin Suomen Osuustoimintalehti saattoi keskittyä yritys- ja kansantalouteen sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja Pellervo puolestaan maatalous- ja maaseutuaiheisiin.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

| Sivun alkuun |