Mikä mättää yritysneuvonnassa?

Suomalainen yrittäjyyskenttä on lukinnut itsensä osakeyhtiölogiikkaan. Osakeyhtiö on toki hyvä yritysmuoto, mutta ei sekään joka tilanteeseen sovi. Asenteissa on jo tapahtunut muutoksia, joiden luulisi suosivan yhteisyrittäjyyteen pohjaavaa osuuskuntamallia. Tämä vain ei näy esimerkiksi julkisesti tuetussa yritysneuvonnassa. Osuuskunnalla on oma roolinsa, mutta se vaatisi vahvistamista.

Pois paitsiosta!

Osuuskuntien perustamisneuvontaa ei ole saatavissa monelta luukulta, Pellervon lisäksi lähinnä vain Tampereelta, Porista sekä joiltakin yksittäisiltä asiantuntijoilta. Kaiken kaikkiaan kyse on vain muutamasta kokopäivätoimisesta työntekijästä, joiden tulisi vastata koko maan kaikkien perustettavien osuuskuntien neuvonnasta, opetuksesta oppilaitoksissa ja yritysmuodon edistämisestä.
Neuvontaa on jo 90-luvun alusta toteutettu lähinnä väliaikaisen projektirahoituksen turvin. Julkisella rahalla on tässä ollut suuri rooli, mutta nyt tämäkin rahoitus on lähes nollassa. Toivottavinta olisi tilanne, jossa jokainen tämän maan yritysneuvoja kykenisi neuvomaan niin osakeyhtiöiden, henkilöyhtiöiden kuin osuuskuntienkin perustamisessa ja siihen liittyvissä pulmissa. Tähän ei päästä jättämällä osuuskuntia paitsioon.

Laman tasaaja

Meneillään olevan talouden alavireen aikana on kaivettava kaikki selviytymisoppaat ja elvytyspaketit esille. Yhtään yritysmuotoa ei tule jättää työkalupakin ulkopuolelle. On jopa mahdollista, että kiinnostus osuuskuntamallia kohtaan lisääntyy taantuman syventyessä. Esimerkiksi 90-luvun huonon työllisyystilanteen aikana osuuskuntia syntyi enenevästi.
Onneksi osuuskuntien toimintaa säätelemässä on moderni lainsäädäntö ja maasta löytyy hyviä esimerkkejä menestyvistä pienistä sekä isoista osuuskunnista. Silti tietämys on valitettavan heikkoa. Puutteellisen tietämyksen seurauksena yritysmuodoksi valitaan yleensä jokin muu kuin osuuskunta, vaikka se tilanteeseen parhaiten sopisi.
Julkisten ja muiden neuvontaorganisaatioiden olisi huomioitava, että yhden yritysmuodon laiminlyönti voi jättää mahdollisuuksia hyödyntämättä, ideoita toteuttamatta, yrityksiä perustamatta ja ihmisiä työllistämättä.

Merkittävä marginaali

Osuuskunnan tiedetään olevan silloin marginaalisen yritysmuodon asemassa, kun summataan uusia, perustettuja yrityksiä. Vuosittain osuuskuntia perustetaan noin parisataa, viime vuonna tosin vain 158. Määrä on pieni verrattuna vaikkapa osakeyhtiöihin. Tässä ei ole kuitenkaan koko totuus.
Kokonaismäärältään osuuskuntia on Suomessa jo reilut 4 000. Osa niistä on jo niin suuria, että kansantalouden mittaritkin värähtävät. Niissä on yhteensä miljoonia jäseniä. Toisaalta pientenkin osuuskuntien, joita kokonaismäärästä on noin 95 %, yhteenlaskettu jäsenmäärä on kymmeniä tuhansia, joten aivan mitätön ei vaikuttavuus ole niilläkään. Tämä on hyvä ottaa huomioon!

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi

| Sivun alkuun |