Keski-Suomessa esimerkillistä yhteistyötä
Keski-Suomessa kuusi vesiosuuskuntaa tekee tiivistyvää yhteistyötä ja herättelee muitakin siihen mukaan.
Kuvat Ari Korkala  STRATEGIAPALAVERI ABC:LLÄ. Äänekosken ja Laukaan alueen vesiosuuskunta-aktiiveilla on usein tapana tavata ja palaveerata Hirvaskankaan ABC:n kahviossa. Kuvassa vasemmalta huoltoasentaja Jari Lamberg, verkkomestari Tero Lamberg, hallituksen puheenjohtajat Seppo Kautto Mämmen ja Reijo Korhonen Koiviston sekä toimitusjohtaja Sakari Penttinen Vehniän Vesiosuuskunnasta.  YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. Sakari Penttinen Vehniän Vesiosuuskunnasta haluaa edistää vesiosuuskuntien yhteistyötä paikallisesti ja saada se alkuun myös valtakunnallisesti.  Jari Lamberg (vas.) ja Tero Lamberg huoltamassa vesipumppua. Virinnyt yhteistoiminta turvaa edullisemmat huoltopalvelut. |
Yhteistyön vetureina ovat Koiviston Vesihuolto-Osuuskunta ja sen hallituksen puheenjohtaja Reijo Korhonen sekä Vehniän Vesiosuuskunta ja sen toimitusjohtaja Sakari Penttinen. Osuuskunnilla on paljon keskinäistä yhteistyötä, mutta ne haluavat laajentaa sitä maakunnan muihin vesiosuuskuntiin. Aloitteellisuus ei jää tähän, vaan he haluaisivat Suomeen vesiosuuskuntien oman yhdistyksen. Asiasta on tehty ehdotus Pellervo-Seuralle, joka tunnustelee asian etenemismahdollisuuksia kuluvan vuoden aikana (ks. OT 6/08).
Yhteistyöaloitteita tukee osaltaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa kehitettävä vesiosuuskuntien laatujärjestelmä, jota testataan käytäntöön tänä keväänä. Molemmissa on puhdas- ja jätevesiverkkoa yhtä pitkät osuudet.
Vehniän VOK vanhimpia
Vehniän VOK Laukaassa on perustettu 1997. Ensimmäinen rakennusvaihe tehtiin 1999 - 2000. Toinen pienempi rakennusvaihe on ollut jo pitkään valmisteilla, mutta asia on jumittunut kunnan päätöksenteossa. Osuuskunta ei ole saanut kunnon selitystäkään kunnasta, sanoo Sakari Penttinen. Osuuskunnan perustamisvaihe oli hyvää yhteistyötä, kun kunta tuki hanketta teettämällä hankesuunnitelman ja antamalla 20 % avustusta. EU-rahaa ja valtion rahaa saatiin lisäksi yhteensä 40 %. - Jatkossa tukea tuskin tässä mitassa tulee, arvelee Penttinen.
Avustuspäätösten jälkeen päästäisiin uuden osuuden rakentamiseen, jolloin koko kylä pääsisi verkoston piiriin. Osuuskunta teki rakennussuunnitelman jo 2002 omin varoin ja olisi valmis rakentamiseen heti. 180 nykyisen jäsentalouden lisäksi uusia liittyjiä tulisi noin 140.
Vehniä ostaa veden Jyväskylän Energialta. Myös jätevesi pumpataan sen verkkoon. - Harkintaan tulee lähivuosina kylläkin oman vedenottamon rakentaminen, millä säästäisi.
Alueen vesiosuuskuntien yhteistyössä tärkeintä on yhteisen huoltojärjestelmän rakentaminen, sanoo Penttinen. Huollosta vastaavat voivat hoitaa myös toisen osuuskunnan häiriöitä koulutuksen ja perehtymisen jälkeen. Järjestelmään liittyy myös yhteinen varaosapalvelu.
Esitys omasta järjestöstä
Koiviston osuuskunta on perustettu 2004. Sillä on vesi- ja viemäriverkostoa 150 km Äänekosken ja Laukaan kunnissa. Jäsentalouksia on nyt 460. - Uudelle yleiskaavaan merkitylle alueelle on mahdollista rakentaa 200 tonttia, eli ne huomioiden verkostostamme on valmiina 75-80 %, sanoo Reijo Korhonen.
Osuuskunnan raakavesi tulee Äänekosken kunnalta, ja jätevedet johdetaan Äänekoskelle sekä Laukaan alueelta Jyväskylään. Korhonen on tyytyväinen yhteistyöhön etenkin Äänekosken kanssa ja myös Ääneseudun Energian hinnoitteluun.
Yhteistyötä alueen vesiosuuskuntien kesken tehdään kaikissa asioissa, ilman sitä jokainen osuuskunta toimisi turhan raskaasti. - Yksinkin voi selvitä, mutta teho löytyy yhteistyöstä, Korhonen toteaa.
Osuuskuntamuoto on ainoa järkevä tapa hoitaa vesihuoltoa taajamien ulkopuolella, sanoo Korhonen. - Osuuskunnassamme jäsenten rahaa investoinneista on 60 %, kun tukitilanne ei ollut enää rakentamisaikana niin hyvä kuin muutama vuosi aikaisemmin. Kyllä sen päälle myös katsotaan.
Sakari Penttinen näkee osuuskunnan vahvuutena yhteisen sitoutumisen hankkeeseen: - Tunnetaan omaksi yhtiöksi ja oman kylän ihmiset hoitavat sen asioita.
Heikkoudeksi hän näkee keskimäärin liian pienen koon. - Ollaan tällöin liikaa isojen vesi- ja jätevesitoimijoiden armoilla, ei ole paljon neuvotteluvaraa toimitusehdoissa ja palvelun tarjoajan vaihtaminen on vaikeaa.
Sekä Penttinen että Korhonen painottavat käytännön hyötyjä, joita järjestäytyminen vesiosuuskuntien omaan valtakunnalliseen järjestöön toisi mukanaan. - On paljon asioita, joita kannattaa organisoida yhdessä. Säästetään voimia ja rahaa, sanoo Reijo Korhonen. - Myös välttämättömiksi tulevat koulutukset pitää olla järjestön organisoimia, hän lisää.
600 jäsentä jo hyvä koko
Sakari Penttinen uskoo myös, että järjestön myötä osuuskuntien yhdistyminen suuremmiksi yksiköiksi tulisi helpommaksi. - Järjestön rooli ei kuitenkaan olisi suosia yhdistymään lähteviä, vaan omilla voimillaan jatkavat VOKit saisivat yhtä lailla apua ja tietoa, hän pohtii.
Molemmat aktiivit pitävät vesiosuuskuntien toiminnallisesti järkevänä kokona vähintään 600 jäsentaloutta.
Kummankin osuuskunnan toimialueella verkostoon liittyminen on ollut kattavaa. Vapautusta hakeneiden kiinteistöt ovat alueellamme pääosin hyvin huonokuntoisia tai vain osan vuodesta asuttuja.
Lainsäädäntö velvoittaa saamaan jätevesihuollon haja-asutusalueilla kuntoon ennen vuotta 2014. Sakari Penttinen näkee, että yhteiskunnan investointiavustukset eivät ainakaan vielä kulje riittävästi tässä aikataulussa.
Antti Mustonen
| Sivun alkuun |