Kari Jordan näkee
edellytykset Metsäliiton nousulle
 Kari Jordan |
Vuosi 2009 oli Metsäliitto-konsernillekin erittäin vaikea. Tappiokierre jatkui ja konsernin taserakenne heikkeni. Omavaraisuusaste putosi 24,5 prosenttiin 26:sta.
Loppuvuoden tuloskehitys oli kuitenkin positiivinen. Hienoiset talouden elpymisen merkit realisoituivat. Emo- osuuskunnan talous on hyvässä kunnossa, omavaraisuusaste yli 57 % ja maksuvalmius hyvä.
Toteutettujen muutosten jälkeen keskitytään pakkaamiseen, pehmopaperiin, sellunkeittoon ja mekaaniseen puuteollisuuteen. Ytimet on nyt määritelty.
Menestys jatkossa kaipaa onnistuneita teknis-kaupallisia läpimurtoja ja uusia investointeja, ja nykyinen tuotantokoneistokin vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Huonolla taseella ei alan kilpailussa pärjää.
Kari Jordan viittasi haastattelussa Metsäliiton velkatilanteeseen lisäpääomakeräämisen toissijaisena syynä, mutta ei eritellyt asiaa tarkemmin. Helsingin Sanomien 19.1. haastattelussa konsernin lakiasiainjohtaja Esa Kaikkosen sanomana mainitaan, että ”osuuskunnan jäseniltä kerättävät pääomat eivät mene minkään tytäryhtiön tukemiseen.”
Ohjelman mukaan Metsäliiton jäsenillä on mahdollisuus merkitä A- ja B-lisäosuuksia. Velvoiteosuuksien nykyinen yläraja poistetaan. Aikeissa on myös laskea liikkeeseen uusi C-lisäosuus, jonka perusteella tulee mahdollisuus osuuskoron lisäksi käteiseen lisätuottoon, jonka määrä riippuu M-real Oyj:n B-osakkeen kurssikehityksestä Helsingin pörssissä.
C-lisäosuuden merkintään ovat oikeutettuja ne Metsäliiton jäsenet, jotka omistavat tai ohjelman aikana merkitsevät A- tai B-lisäosuuksia. C-lisäosuudet vastaavat ehdoiltaan ja vuosikoroltaan muutoin nykyisiä Blisäosuuksia.
Sääntömuutoksista päätettiin Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa. Hallitus päätti tämän jälkeen pääomaohjelman aloittamisesta sekä merkintäajoista ja -ehdoista. C-lisäosuuksille on maksimituoton raja.
Miksi juuri nyt?
Mistä oikein on kysymys, kun jäsenen kukkaroon turvaudutaan?
- Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa pääomapohjaa vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintarakennetta. Oman ja vieraan pääoman oikea suhde antaa enemmän liikkumavaraa ja helpottaa päätöksentekoa investoinneista. Rakenne on nyt lähes 2005 tavoitteeksi asetetun mukainen ja merkittävimmät rakennemuutokset tehty. Uskon Metsäliiton vahvaan kilpailukykyyn talouden elpyessä, vakuuttaa Kari Jordan.
Jäsenen kannalta kyseessä on Jordanin mukaan aikaisempien lisäosuuksien tapaan tuottoisa sijoitus. Uutta on C-lisäosuuksien M-realin kurssikehitykseen kytketty lisätuottomahdollisuus.
- Metsäliitossa uskotaan M-realin menestykseen jatkossa, ja menestystä jaetaan myös jäsenille.
Pääomaohjelma palvelee siis jäsenistön etua ja liiketoiminnan tavoitteita. Metsäliiton jäsenet ovat perinteisesti uskoneet yhteistyön voimaan.
Osuuskunnan säännöissä on määritetty yläraja velvoiteosuuksille. Tämä sääntö poistettiin nyt siten, että velvoiteosuuksia saa halutessaan merkitä kaikkia metsähehtaarejaan kohden. Pääomaa suunnitellaan kerättäväksi 2-3 vuoden aikana, jotta osuuskunnan pääomarakenne saadaan halutunlaiseksi.
- Voidaan sanoa, että esim. 10 miljoonan euron kasvu osuuspääomissa nostaa emoosuuskunnan omavaraisuutta 0,2 %-yksikköä ja Metsäliitto-konsernin noin 0,1 %-yksikköä.
Uusia investointeja
Miten lisäpääoma aiotaan käyttää? Meneekö
se lainojen maksuun ainakin osittain?
Päätarkoitus on uuden rakentaminen, vaikka Metsäliitolla onkin erääntyviä lainoja. - Olemme jo vahvistaneet toimintaa puuenergia-alalla ja kartoitamme bioenergian mahdollisuuksia. Myös puutuotteissa on paljon potentiaalia ilmastoystävällisenä materiaalina.
Metsäliitossa on tehty viisi vuotta rakennemuutosta, jonka hedelmät alkavat nyt näkyä. Ohjelmaan voidaan ottaa uusia kehitysja kasvuhankkeita.
- Uskon, että tehty työ vakuuttaa myös jäsenistömme siitä, että olemme oikealla tiellä. Tämä on nimenomaan osuuskunnan pääomaohjelma. Se on ollut koko ajan varsin kannattava ja vakavarainen.
Iskussa lähivuosiin?
Mitä lähivuodet tuovat mukanaan Metsäliitto-konsernille? Mitä tuoreimmat merkit osoittavat?
- Positiivisia merkkejä on nähtävissä kaikilla liiketoiminta-alueilla. Puunhankintahinta on sopeutumassa lopputuotteiden hintoihin. Puutuoteteollisuudessa mäntysahatavaran hinnat ovat nousseet jonkin verran.
Sellun hinnankorotukset ovat selvä merkki markkinoiden elpymisestä, mutta suljettujen sellutehtaiden käynnistäminen on hinnan uhkana.
Kuluttajapakkauskartongin kysyntä vahvistui loppuvuodesta. Myös päällystämättömän hienopaperin tilausvirrat paranivat. Taivekartongin ja lainerin hinnat ovat lievässä nousussa, ja M-real on ilmoittanut myös hienopaperien 5 %:n hinnannostosta kaikilla markkinoilla.
Kuluttajaliiketoiminta on osoittanut jopa kasvupotentiaalia ja pehmopapereiden myynnin odotetaankin säilyvän vakaana. Kari Jordan listaa siis aika joukon hyviä alan signaaleja, joihin kustannustrimmattu konserni on tarttumassa.
Tytäryhtiöiden eväät?
Jos eritellään isoimpia tytäryhtiöitä, miltä näyttää Metsä-Botniassa ja M-realissa?
- Metsä-Botnian yksiköt ovat hyvillä sijainneilla. Yhtiöllä on kaikki mahdollisuudet kannattavaan markkinasellubisnekseen konsernin oman tarpeen lisäksi. Tehtaiden käyntiaste on korkea.
- M-realin tulosparannusohjelmat ja viime aikojen tuotantokustannusten laskut helpottavat kannattavuutta. Viime vuoden tulosta rasittivat isot operatiiviset kulut toiminnan sopeuttamisesta.
Kari Jordanin viestiä tulkiten syvällä uinut M-real olisi siis viimein nousemassa pintaan, mutta aika näyttää.
| Sivun alkuun |