Yhteistyö on avainasemassa, kun halutaan turvata suomalaisen ruokaketjun menestyminen. Pellervon Etelä-Pohjanmaan seminaarissa päärooliin nousivat maitomarkkinoiden koventuneet haasteet.
Seminaari pidettiin alueen vahvan toimijan, Osuuskunta Maitosuomen, tiloissa Seinäjoella. Se veti yhteen lähes 60 osuustoiminta-aktiivia. Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja Tapio Hytönen esitti huolensa hankintaosuuskuntien välisestä kiihtyvästä kilpailusta ja tuontimaidon vyörymisestä Suomen markkinoille. – Suomalaiset maidontuottajat eivät tästä kilpailusta tule hyötymään. Tärkeä merkitys on koulutuksella, jotta tuottajat ymmärtäisivät vielä paremmin osuustoiminnan vahvuuden, totesi Hytönen. Valio-ryhmään kuuluvalla Maitosuomella on tuottajia 1760. Hankintaosuuskunta vastaanottaa maitoa 313 miljoonaa litraa vuodessa. Eri tuotantosuunnat tarvitsevat toisiaan Valion hallituksen varapuheenjohtaja Tauno Uitto totesi, että valtaosa maitotiloista luottaa edelleen yhteistyön voimaan. – Vaikeina aikoina yhteinen rintama rakoilee helpommin. Kenttätyötä olisikin tehtävä silloin, kun asiat ovat hyvin. Silloin maaperä olisi otollisempi ja mielialat parempia. Uiton mielestä osuustoiminnan erityispiirre on vahva sitoutuminen yritykseen, jossa omat pääomat ovat kiinni. Hän toivoo, että maidontuottajilta lähtisi vahva viesti poliittisille päättäjille. – Kannattava lypsykarjan- ja naudanlihantuotanto sekä rehuviljan viljely tarvitsevat kaikki toisiaan. Näistä muutamista esimerkeistä käy selvästi ilmi, että maatalous Suomessa on suuri kokonaisuus, jossa yhteen hiileen puhaltaminen on välttämätöntä. Yhtenäisyyden rakentamisessa Pellervon rooli on erittäin tärkeä. Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja, maidontuottaja Tiina Linnainmaa muistutti edunvalvonnan tärkeydestä Brysselissä, jossa linjataan EU:n maatalouspolitiikan suunta. – Maatalouskomissaariehdokas Ciolos on esittänyt, että tuottajien neuvotteluaseman parantamiseksi kaupalle pitäisi laatia hyvän tavan säännöt ja että EU:lle tulisi asettaa elin, joka seuraisi hinnoittelua sekä oma asiamies tarkastelemaan hinnoittelua kriisitilanteissa. Linnainmaan mukaan EU-parlamentin kiinnostus maatalouspoliittisiin päätöksiin näkyy esimerkiksi siinä, että maatalousvaliokunnan jäsenet keskustelevat innokkaasti tuottajien neuvotteluasemasta, CAP-tuesta sekä eläinten hyvinvoinnista. – Harmi, ettei ketään suomalaista meppiä ole valiokunnan varsinaisena jäsenenä. Heidänkin panostaan olisi tarvittu, että myös epäsuotuisilla alueilla voidaan maataloutta harjoittaa. Kolme tärkeintä menestystekijää Pellervon hallituksen uusi puheenjohtaja, metsänhoitaja Martti Asunta kiitti puheenvuoronsa aluksi reserviin siirtyneitä puheenjohtajakonkareita Erkki Vähämaata ja Marcus H. Borgströmiä onnistuneesta työstä Pellervon hyväksi. Järjestö on nyt hyvässä kunnossa toiminnallisesti ja taloudellisesti. – Itselleni Pellervo-Instituutin tarjoama monipuolinen koulutus on antanut hyvät valmiudet ot-yrityksen hallintotehtäviin. Erityisen tärkeää on ollut luoda suhteita ja tutustua eri osuuskuntien hallinnossa toimiviin ihmisiin, korosti Asunta. Kotimainen omistajuus on Asunnan mukaan osoittautunut taantuman aikana entistä tärkeämmäksi. Kansallisesti tärkeissä elinkeinoissa kuten rahoitusalalla, metsäteollisuudessa ja elintarvikesektorilla osuuskuntamuotoisella omistuksella on vahva jalansija. Kun protektionismi nostaa maailmalla päätään, myös osuuskunnilla on kovempia haasteita. – Kolme tärkeää asiaa ot-yritysten menestymiseksi ovat oikea strategia, omistajien tuki, joka ilmenee asiakasuskollisuutena ja pääomatarpeesta huolehtimisena, sekä hyvät hallintoperiaatteet. – Osaavilla hallinnon jäsenillä on taito strategiseen suunnitteluun ja hyvän johdon valitsemiseen, Martti Asunta tiivisti. Vastuut velvoittavat Pellervon valtuuskunnan uusi puheenjohtaja, KTM Tiina Varho-Lankinen pureutui vastuukysymyksiin, joiden pohtiminen on nykyisin lähes trendikästä: – Maakunnallisuus ja alueellisuus luetaan osaksi vastuullista toimintaa. Esimerkiksi se, että tarjotaan palveluja myös syrjäkylien asukkaille. Taloudellinen vastuu tarkoittaa sitä, että yritys huolehtii kannattavuudestaan ja kilpailukyvystään. Jos nämä tekijät eivät ole kunnossa, on vaikea huolehtia muistakaan vastuista. Ot-yritysten kohdalla korostuu hänen mukaansa vielä erityisesti pitkäjänteisyys eli tavoite turvata toiminta myös tuleville sukupolville. Sosiaalinen vastuu liittyy henkilöstön hyvinvointiin, mutta liha- ja meijeriteollisuudessa myös eläinten hyvinvointiin. Unohtaa ei voi myöskään tuoteturvallisuutta ja kuluttajasuojaa. Ympäristövastuu pitää sisällään luonnonvarojen kestävän käytön. – Alkutuotannon suunnittelussa on syytä ottaa alusta lähtien huomioon kaikki vastuullisuuden osa-alueet. Yhteiskuntavastuu on kuulunut ot-yritysten toimintatapoihin ja arvomaailmaan aina. Riku-Matti Akkanen Osuuspankkeja edustavan Reijo Hämäläisen alustus Pellervon Etelä-Pohjanmaan seminaarissa » |
||||
| Sivun alkuun | |