SVOSK haluaa koota
vesiosuuskunnat kehitystyöhön

- Yli 100 vuotta annoimme kulua ennen kuin perustimme Suomen vesiosuuskunnille yhteisen etu- ja palvelujärjestön. Suoraan sanoen nukuimme! Nyt kuitenkin viimein pääsimme yhdessä liikkeelle. Tahtoa, tarmoa ja kokemusta vesiosuuskunnista ainakin löytyy, Riitta Virtanen ja Vesa Arvonen kirjoittavat Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:stä.

Mihin tilanteeseen vesiosuuskuntien 100 vuoden vuoropuhelun hiljaisuus on meidät saattanut? Tätä ns. ”nollatilannetta” olemme kartoittaneet. Nyt on kuitenkin alkamassa herätys 2010-luvun paikalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja vuoropuheluun.

SIDOSRYHMÄTAPAAMISIA. Vesiosuuskuntien järjestäytymistä ja toiminnan käynnistämistä on pohjustettu viime ja tänä vuonna lukuisissa eri tapaamisissa, joissa haetaan mm. yhteistä linjaa vaikuttamiseen. Tässä on 20.1.2010 pidetyn sidosryhmätapaamisen osallistujat: vasemmalta Kari Huhtala Pellervo-Instituutista ja Sami Karhu, Juhani Lehto ja Veikko Hämäläinen Pellervo-Seurasta, keskellä Anneli Tiainen, Eeva Hörkkö ja Osmo Seppälä VVY:stä ja oikealla Riitta Virtanen ja Vesa Arvonen SVOSK:sta.

Neuvontaa, koulutusta, opintomatkoja

Eri puolilla Suomea on erilaisia käytäntöjä asioiden hoitamisessa. Yhteistyön avulla näistä kokemuksista saadaan kerättyä paremmin toimivia ratkaisuja. Toimintamalleja tarvitaan niin osuuskuntien omaan toimintaan kuin yhteistyöhön sidosryhmien kanssa.

Vuoden 2010 aikana yhdistykselle on tarkoitus rakentaa täsmälliset pelisäännöt mm. yhdistyksen tarjoamille palveluille, rahoitukselle ja yhteistyölle muiden alan toimijoiden kanssa. Siihen parhaillaan keräämme lisää ajatuksia vesiosuuskuntien kentältä.

SVOSK:n tarkoituksena ei ole tarjota esim. suunnittelu-, taloushallinto- ja huoltopalveluita vaan niitä osuuskunnat voivat hankkia yrityksiltä. Näitä palveluja tarjoavat yritykset voivat kuitenkin jatkossa olla yhdistyksen yhteistoimintajäseniä, ja saada tätä kautta näkyvyyttä yhdistyksen tilaisuuksissa ja tiedotustoiminnassa.

Toistaiseksi toimintaa pyöritetään paljolti talkoovoimin, mutta toiminnan laajentuessa tarvitaan myös ammattilaisilta ostettua työpanosta. Koska yhdistystoiminnalla ei ole tarkoitus tehdä rahaa, pyrimme kuitenkin pitämään koulutusten ja tilaisuuksien kustannukset jäsenille kohtuullisina.

Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin sähköpostin ja puhelimen kautta annettavaa neuvontaa, Kysy pois -palstaa tässä OT-lehdessä, netin keskustelupalstaa, artikkeleita ja opinnäytetöitä vesiosuuskuntien arkipäivästä, alueellisia koulutus- ja neuvottelupäiviä ja opintomatkoja eri puolille Suomea.

Paikallisen yhteistyön tukemista

Muutamat ovat jo käyneet Keski-Suomessa tutustumassa Vehniän ja Koiviston vesiosuuskuntien verkostojen ylläpitoon ja keskinäiseen alueelliseen yhteistyöhön.
Yhdistys tukee paikallista yhteistyötä. Aktiivisella paikallisella yhteistyöllä saadaan aikaiseksi vahva toimija myös neuvotteluihin sidosryhmien kanssa. Niitä ovat esim. vesilaitokset, alueelliset Ely-keskukset ja palveluita tarjoavat yritykset.

Tällaisesta yhteistyöstä on oiva esimerkki Kouvolan Vesiosuuskunnat ry (www.kouvolanvesiosuuskunnat.net), jolla on selkeät tavoitteet paikallisten osuuskuntien toiminnan helpottamiseksi.

Keski-Suomessa vesiosuuskunnat puuhaavat nyt yhteisiä vedenottamoita. Yhteistyöllä saadaan hankittua edullisesti vettä, jolloin sen hinnoittelussa päästään loppukäyttäjän kannalta edulliselle tasolle. Samalla saadaan myös kerättyä rahaa tuleviin investointeihin.

Paikallisen toiminnan ei tarvitse olla järjestäytynyttä kuten Kouvolassa, vaan yhteistoimintaa voivat olla vesiosuuskuntien edustajien tapaamiset ja tilaisuudet. Eräs tärkeä ajatus on järjestää yhdessä ympäristöpiirien kanssa alueellisia koulutus- ja neuvottelupäiviä.

Yhteistyötä ja vertaistukea

Osuuskuntien väliselle vertaistuelle on selvä tarve, samoin kunta- ja vesiosuuskunta- sekä sidosryhmärajat ylittävälle yhteistyölle ja toiminnalle. Kenenkään ei ns. kannata heti vetää hernettä nenään, vaan olemme nyt vasta pitkän kehitystien alussa.

Yhdistys pyrkii auttamaan vesiosuuskuntia myös tilanteissa, missä ”sukset ovat menneet ristiin” esim. paikallisten viranomaisten kanssa. Koska asioilla on yleensä kaksi puolta, pyrimme olemaan ristiriitatilanteissa puolueettomia ja selvittämään molempien osapuolien näkökannat.

Jäsenhankinta käynnistymässä

Vaikka neuvontaa, koulutusta ja opastusta on tarkoitus tarjota myös jäsenkuntaan kuulumattomille - joskin ilman jäsenalennusta - toivomme että yhdistykseen saataisiin mahdollisimman paljon vesiosuuskuntia jäseniksi.

Yhdistys tarvitsee mahdollisimman laajan jäsenkunnan, jotta se voisi edustaa osuuskuntia hyvin ja tuloksekkaasti. Tämän vuoksi jäsenmaksu on päätetty pitää mahdollisimman pienenä, jotta jäseneksi liittyminen ei olisi kiinni rahasta.

Tänä vuonna jäsenmaksu on osuuskunnalta 1 euro/vesiliittymä siten että vuosittainen jäsenmaksu on vähintään 50 euroa (alle 50 liittymää) ja enintään 300 euroa (yli 300 liittymää). Jäsenetuja pyritään kehittämään toiveiden mukaan. Näitä ovat esimerkiksi Osuustoiminta-lehti ja alennukset osuuskunnille suunnatuista koulutuksista.

Pitkäntähtäimen tavoitteena on myös luoda yhteinen suomalainen vesiosuuskuntien toimintamalli, joka kestäisi hyvin kansainvälisen vertailun ja herättäisi kansainvälistäkin kiinnostusta.

Riitta Virtanen
Vesa Arvonen

MBA Riitta Virtanen Porvoosta on SVOSK:n vt. toiminnanjohtaja ja vesi- ja jätehuoltotekniikan/yhdyskuntatekniikan DI Vesa Arvonen Lakialan vesiosuuskunnasta Pirkanmaalta sen varapuheenjohtaja.
Lisää tietoa yhdistyksestä löytyy osoitteesta www.svosk.fi.

| Sivun alkuun |