Anne Santamäki linjasi
ICA:n tavoitteita:
Osuustoiminta nopeaan kasvuvauhtiin
Kansainvälinen juhlavuosi tuli ja meni, mutta työ osuustoiminnan edistämiseksi jatkuu. Suomalainen osuustoiminnan maailmanlähettiläs Anne Santamäki pitelee käsissään luonnosta, joka sisältää Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n kunnianhimoiset vuosikymmentavoitteet.
Kuva Tarja Repo
OSUUSTOIMINNAN LÄHETTILÄS.
Anne Santamäki on pitänyt osuuskuntien lippua korkealla työssään SOK:n kansainvälisenä yhteysjohtajana sekä luottamustehtävissään.
Helsingin Ässäkeskuksen yläkerrasta avautuu näkymä alkutalven lumipeitteiseen Kallioon. Anne Santamäki astelee tottuneesti SOK:n pääkonttorin käytäviä ja tervehtii vastaantulijoita. Paikat ovat tuttuja, vaikka täällä ei enää päivittäin tulekaan käytyä.
Santamäki hoiti yhteysjohtajana SOK:n kansainvälisiä osuustoimintasuhteita, kunnes jäi eläkkeelle toukokuussa. Tehtäviä kuitenkin riittää edelleen monissa luottamustoimissa.
Eräs näkyvimpiä paikkoja on jäsenyys ICA:n maailmanhallituksessa. Siellä hän on ollut mukana laatimassa vuosikymmentavoitteita, joita aletaan toteuttaa toden teolla eri puolilla maailmaa.
Santamäki toimii myös kuluttajaosuustoiminnan maailmanjärjestön CCW:n puheenjohtajana ja Euroopan kuluttajaosuustoiminnan etujärjestön Euro Coopin puheenjohtajistossa.
Suuri tuntematon
nostaa profiiliaan
ICA:n tavoiteluonnos on menossa lausuntokierrokselle, johon kutsutaan mukaan osuustoimintaväkeä eri maista. Vasta sitten on vuorossa lopullisen strategian hyväksyminen.
”Kun YK antoi meille tämän valtavan lahjan eli osuustoimintavuoden, päädyimme nopeasti siihen, että asiaa ei voi jättää tähän”, Santamäki kertoo strategian taustoista.
Luonnos sisältää monia tavoitteita. Ydinsanomana on, että vuonna 2020 osuustoimintaa pidetään yleisesti hyväksyttynä ja arvostettuna taloudellisen toimeliaisuuden muotona.
Osuustoiminnasta halutaan myös kaikkein nopeimmin kasvava yritysmuoto maailmassa. Mikään pikkutekijä se ei nytkään, sillä maailmassa yli miljardi ihmistä kuuluu osuuskuntiin.
Tuhdeista luvuista huolimatta osuustoimintaa voi kutsua suureksi tuntemattomaksi. Vaikka osuustoimintayrittäjyys on laajalle levinnyt esimerkiksi Aasiassa, moni ei edes tiedä kuuluvansa osuuskuntiin.
Perinteitä ja
uusia tuulia
Santamäki on kiertänyt osuustoiminnan asialla kaikilla mantereilla, lukuun ottamatta Australiaa ja Antarktista. Hän tietää, että tilanne vaihtelee suuresti eri maissa.
”Pohjoismaissa osuustoiminta on voimissaan. Suomessa hyvinvointi suorastaan perustuu osuuskuntiin.”
Vahvaa osuustoimintakulttuuria edustavat vaikkapa Kanada Desjardins-osuuspankkeineen ja Italia menestyvine kuluttaja- ja viiniosuuskuntineen sekä pankkeineen. Venetsiassa käydessään Santamäki pani merkille myös esimerkiksi laukunkantajien osuuskunnan.
”Etelä-Amerikassa on aktiivisia osuustoimintamaita kuten Brasilia, Paraguay ja Meksiko. Pohjois-Amerikassa on perustettu paljon osuuskuntia asumiseen ja vähittäiskauppaan. Kaupat myyvät lähiruokaa ja korostavat vastuullisuutta toiminnassaan.”
Afrikka ja Itä-Eurooppa
tulevat perässä
Afrikassa osuustoiminta ei ole vielä päässyt näyttämään voimaansa. Siellä osuuskuntia tarvittaisiin rutkasti enemmän esimerkiksi ruokahuoltoon. Eräänä uhkana ovat muun muassa kiinalaiset, jotka ostavat maat ja vievät tuotteet ulkomaille.
”Täytyy silti muistaa, että Afrikka on valtava manner, josta löytyy monenlaisia maita. Esimerkiksi Keniassa toimii menestyviä osuuskuntia.”
Oma lukunsa ovat Itä-Euroopan maat. Venäjällä osuustoiminta on nousussa, mutta Puolassa ja Unkarissa lähestytään kriittistä pistettä.
"Valtiot yrittävät estää osuustoimintaa, koska siinä nähdään sosialismin jatkeita. ICA pyrkii puolustamaan osuustoimintaa näissä maissa. Unkarissa asiat ovat jo paremmin, mutta Puolassa ongelmat jatkuvat. Siellä on paljon maatalousosuuskuntia, joille lakien kiristäminen olisi kuolinisku.”
Opitaan
toinen toisiltamme
Strategian laatimisen lisäksi ICA jatkaa myös muuta työtä osuustoiminnan edistämiseksi. Eräänä tehtävänä on pitää aktiivisesti yhteyksiä maailmanjärjestöihin, kuten valuuttarahastoon ja maailmanpankkiin.
Santamäki on omalta osaltaan pitänyt osuuskuntien lippua korkealla, ja vaikuttanut myös oman osuustoimintamme tunnetuksi tekemiseen.
”Meidät tunnetaan jo aika hyvin. Puhujakutsuja tulee enemmän, kuin ehtii tehdä. Suomessa käy myös paljon vierailijoita. Heitä kiinnostavat menestyvät osuustoimintayrityksemme, joilla on sitoutuneita jäseniä ja moderni liiketoiminta.”
”Myös Suomi osaa jo ottaa oppia muilta. Esimerkiksi vastuullisuusraportoinnista mallia voivat antaa Pohjois-Italia ja Englanti”, kertoo Anne Santamäki, jonka luottamustehtävät osuustoiminnan parissa ovat jatkuneet senkin jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle SOK:sta.
Lisääntyneen vapaa-aikansa hän aikoo käyttää puutarhatöihin kakkoskodissaan Hangossa, lastenlasten kaitsemiseen ja italian kielen opiskeluun.
Teksti ja kuvat:
Tarja Repo
Takaisin etusivulle »
|