Voiko osuustoiminta olla muutosvoima?

oliittisten johtajien kansainvälisissä kokouksissa on uutisoitu myös rajuista mielenosoituksista, joiden keskeinen teema on ollut globalisaation vastustaminen. Tämä toimintahan on saanut muotoja, joita ei missään oloissa voi hyväksyä. Sen vuoksi on vaara, että lapsi heitetään pois pesuveden mukana.

Parempaa globalisaation hallintaa ajetaan demokraattisesti valittujen edustajien toimesta eri tahoilla koko ajan ja määrätietoisesti. Omaisuutta tuhoamalla ja väkivaltaisilla mielenosoituksilla tätä tavoitetta ei edistetä.

Mitä tekemistä näillä asioilla on osuustoiminnan kanssa? Monin tavoin myönteisen globalisaation haittoina on pidetty sellaisia taloudellisen toiminnan piirteitä, jotka voisivat olla vältettävissä osuustoiminnallisessa mallissa. Olisiko siis osuustoiminnalla jotain sellaista annettavaa, joka antaisi voimaa ja eväitä myös yhteiskunnan muutokselle? Voisiko osuustoiminta tehdä globalisoituvasta maailmasta paremman paikan elää?

Ei vain
sanahelinää

Myönteisen vastauksen antaminen näihin kysymyksiin on mahdollista ennen muuta osuustoiminnan perusarvojen pohjalta. Niiden mukaan osuustoiminta pohjautuu omatoimisuuteen, omavastuisuuteen, demokratiaan, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Osuustoiminnan eettisissä arvoissa korostetaan puolestaan rehellisyyttä, avoimuutta, muista välittämistä ja yhteiskunnallista vastuuta.

Ovatko nämä osuustoimintaliikkeen ilmaisut vain sanahelinää? Mielestäni eivät ole. Esimerkiksi demokraattisen hallinnon periaate on tärkeä, koska osuuskunnathan ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää osuuskuntien toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenille. Tärkeää on myös se, että perusosuuskunnissa jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus, eli periaatteena on jäsen ja ääni eikä esimerkiksi osake ja ääni.

Neuvottelukunta
tärkeä edistysaskel

Nämä periaatteet on selkeästi kirjattu myös kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n periaatteisiin. ICA on maailmanlaajuinen osuustoiminnan lipunkantaja ja keskustelufoorumi, jossa ovat mukana tuottajat, kuluttajaosuustoiminta, vakuutus, pankkitoiminta ja asuminen.

Suomen kuluttajaosuustoiminnan liitto, jossa ovat Tradekan ja Elannon ohella myös S-ryhmä, ja Pellervo Seura ovat aktiivisesti osallistuneet Kansainvälisen Osuustoimintaliiton hallintoon.

Osuustoiminta perustuu yhteistyöhön ja voimien kokoamiseen. Tässä mielessä uuden osuustoiminnan neuvottelukunnan perustaminen on ollut tärkeä askel. Neuvottelukunnalla on tärkeä merkitys mm. osuustoimintaa koskevan tutkimuksen ja koulutuksen vahvistamisessa.

On painotettava, että osuustoiminnan opetus ja tutkimus on tasavertaisessa asemassa muiden yritysmuotojen kanssa. Tähän liittyy myös alan oppikirjojen uudistamisen välttämättömyys.

Naisten ääni kuluville
osuustoiminnassa

Tänään myös osuustoiminnallinen liiketoiminta perustuu entistä enemmän erilaisiin verkostoihin. Esimerkiksi Pellervo on toiminut aktiivisesti naisverkoston kokoamisessa tavoitteena saada naisten ääni paremmin kuuluviin ja sanoma perille myös uusille kohderyhmille.

Pidän erittäin kannatettavana, että osuustoimintaliikkeen piirissä toimivat naiset kokoaisivat voimansa nykyistä paremmin yhteen. Kuluvana vuonna vietetään kansainvälistä osuustoiminnan päivää, jossa myös YK on mukana. Kannatan lämpimästi sitä, että päivän teemana voisi olla Hedvig-projektin esiin nostama ajatus "Osuustoiminta, naiset ja maailmanrauha".

Yksimielisyys siivitti
uutta osuuskuntalakia

Uusi osuuskuntalaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Se on osoitus siitä, että myös valtiovalta, yhteiskunta, uskoo osuustoiminnan tulevaisuuteen ja haluaa antaa sille toimivammat puitteet.

Uusi osuustoimintalaki korvaa vuodelta 1954 olevan lain. Uuden lain lähtökohtana onkin saattaa osuuskuntia koskeva yhteisölainsäädäntö nykyaikaisen yritystoiminnan vaatimusten mukaiseksi. Kaikkiaan osuuskuntalainsäädäntöä muutettiin osakeyhtiölakia vastaavaksi niin pitkälle kuin yhteisömuotojen erot vain sallivat.

Uusi lainsäädäntö vähentää osuuskunnan perustamis- ja hallintokustannuksia sekä parantaa myös sen rahoitusmahdollisuuksia. Lailla helpotetaan myös uusien osuuskuntien perustamista ja hallinnointia.

Mielestäni on tärkeää, että myös uusi osuuskuntalaki pohjautuu osuuskuntien perinteisiin lähtökohtiin.

Uutta osuuskuntalakia oli mieluista käsitellä eduskunnassa ja erityisesti talousvaliokunnassa. En muista talousvaliokunnassa yhtään merkittävää lakiesitystä, jossa kuullut asiantuntijat olisivat olleet niin yksimielisiä lakiesityksestä kuin tässä tapauksessa.

Merkittävää lainkäsittelyssä oli tietoisuus siitä, että esitys oli koko osuuskuntaväen hyväksymä ja että jo sen valmistelu oli tapahtunut hyvässä yhteishengessä. Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta koko osuustoimintaväen yhteistyölle myös jatkossa.

Voin Elannon puolesta ilolla todeta sen, että olemme valmiita laajentamaan ja kehittämään osuustoimintaliikkeen yhteistyötä kaikilla alueilla.

Leena Luhtanen

Leena Luhtanen on kansanedustaja (sd) 
ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja,
 Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja 
ja osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen.

| Sivun alkuun |