ammlehti.gif (1906 bytes)

siniot1.gif (15198 bytes)

kirjaimittain.gif (7478 bytes)

Amerikkalaisen ot-johdon huippukoulutusta

sallistuimme vast'ikään Yhdysvaltain maatalousosuustoiminnan ylimmän luottamus- ja liikkeenjohdon seminaariin Arizonassa (ks. raportti sivulla 11). Tarkoituksena oli testata amerikkalaisen osuustoiminnan johtamiskoulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia vastaisen varalle Suomessa.

Vaikka osuustoiminta on alkujuuriltaan eurooppalainen keksintö, on se vankasti läsnä myös kapitalismin kehtona pidetyssä USAssa. Suurin amerikkalainen osuuskunta on tällä hetkellä monialainen, lähinnä maataloustarvikekauppaa harjoittava CHS Cooperatives. Muutama vuosi sitten Cenexin ja Harvest Statesin fuusiossa syntyneen CHS:n liikevaihto on noin 10 mrd. euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin Euroopan suurin tuottajien omistama osuuskunta Metsäliitto.

merikkalaiset maatalousosuuskunnat ovat lahjoittaneet Missourin yliopistoon professuurin, jota on alusta lähtien, 15 vuotta, hoitanut Michael Cook. Hänellä oli ennen professuuria pitkä liikkeenjohtajakokemus, mm. aikaisemmin USAn suurimman, Farmland Industries -osuuskunnan kehitysjohtajana. Cookia pidetään nykyisin yhtenä USAn ja samalla maailman johtavista osuustoimintatutkijoista.

Professuurin ohella Cookin johdettavana on Osuustoimintajohtajuuden kehitysinstituutti (Graduate Institute of Cooperative Leadership). Se oli järjestänyt myös tämänkertaisen hallitusten puheenjohtaja-/pääjohtajaseminaarin - nyt jo 20 vuoden kokemuksella. Osanottajajoukko oli toimivan vuorovaikutuksen varmistamiseksi rajattu parinkymmenen osuuskunnan johtotiimiin.

Suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta seminaarin taso oli kaikin puolin kadehdittavan korkea. Osanottajajoukko oli todella huipputasoa, olihan mukana Amerikan kaikista suurimpien osuuskuntien hallitusten puheenjohtajat ja pääjohtajat. Jo sellaisenaan mielenkiintoinen tuttavuus!

Korkeaa tasoa edusti myös seminaarin ohjelma. Hyvin toimivalla tavalla teoriaa ja käytäntöä yhdistänyt ohjelma veti osanottajat täysillä mukaan ja viritti monia mielenkiintoisia keskusteluja, joita oli ilo päästä seuraamaan. Myös eurooppalainen näkökulma, jonka toimitusjohtaja Ensio Hytösen kanssa toimme mukaan keskusteluihin, tuntui kiinnostavan amerikkalaisia kollegojamme.

eminaarin teema oli aina ajankohtainen: Miten osuuskunnat voivat todella aidolla tavalla tuottaa lisäarvoa jäsenilleen? Ensimmäisenä päivänä teemaa tarkasteltiin omistajaohjauksen näkökulmasta. Luennoitsijana oli vast'ikään laajan kirjan aiheesta (On Board Leadership) julkaissut liikkeenjohdon konsultti John Carver. Vaikka hän ei tuonut periaatteellisesti paljonkaan uutta siihen, mitä viime vuosien suomalaisesta omistajaohjauskeskustelusta jo olemme oppineet, niin mahdollisuus päästä tutustumaan erityisesti liikeyritysten valtavirran shareholder-ajattelun ulkopuolelta, myös osuuskunnista, saatuihin kokemuksiin tuntui hyödylliseltä - ja monilta osin puhuttelevan tutulta.

Toisena päivänä pureuduttiin käytännön yritysesimerkkeihin, joiden avulla Cook halusi tuoda amerikkalaisen liikkeenjohdon keskusteltavaksi erilaisia ajankohtaisia strategisia kysymyksiä eri toimialoilta ja eri puolilta maailmaa. Cookin mielestä eurooppalaiset esimerkit, joita edusti mm. ranskalaisen osuuspankin Credit Agricolen pörssilistaus, ovat amerikkalaisille hyödyllisiä, koska ne ovat usein ennakoineet sitä, mitä USAssa tapahtuu 5-7 vuoden päästä.

ksi läpimenevä teema amerikkalaisessa keskustelussa on, miten osuustoiminnallisuutta voidaan hyödyntää markkinoilla. Vaikka tämä ei tunnu olevan helppoa USAn huippukilpailluilla markkinoilla, löytyy sieltä mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten tätä teemaa on käytetty menestyksellä hyväksi. Yksi tällainen on floridalaisten hedelmänviljelijöiden Florida's Natural -osuuskunnan menestyskampanja teemalla "Tämän lähemmäksi tuottajaa et voi päästä". Ideana on kuluttajan ja tuottajan "kädenpuristuksella" ja sitä tukevalla tekstillä/sketsillä kertoa, miten kuluttajalle on hyötyä siitä, että tässä yrityksessä jäsenet omistavat maan, hedelmäpuut ja yrityksen.

Teemalla floridalaisviljelijät hyödyntävät juuri sitä kilpailuetua, jonka myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas tiivisti Karjaportin lehdessä nasevasti: "Tuottajapohjainen organisaatio tarjoaa tällaisen laatuketjun luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen erinomaiset mahdollisuudet. Tuottajalla on harvinaisen selvä intressi toimia tavalla, joka vastaa kuluttajan vaatimuksia."

Uskon, että juuri tässä on tuottajaosuuskuntien kauaskantoisin kilpailuetu, kunhan sitä vain osataan käyttää. Tähän mennessä en ole yllätyksekseni huomannut Suomessa, Valion kampanjoita lukuunottamatta, tähän mahdollisuuteen juurikaan tartutun. Kannattaisikohan? Ainakin nykyisen asenneilmapiirin luulisi antavan tähän meilläkin hyvät mahdollisuudet.


Samuli Skurnik
samuli.skurnik@pellervo.fi

| Sivun alkuun |