Uusi osuuskuntalaki edellyttää sääntöjen muuttamista vain muutamissa tapauksissa. Mutta jos sääntöihin sisältyy uuden lain vastainen määräys, noudatetaan kuitenkin periaatteessa sen sijasta uuden lain määräyksiä. Tyhjentävää yleispätevää luetteloa pakollisista sääntömuutoksista on vaikea laatia. Nämä muutokset on selvitettävä osuuskuntakohtaisesti.

Laki antaa myös mahdollisuuden tehostaa toimintaa uusilla määräyksillä. Mikäli näillä perusteilla halutaan muuttaa sääntöjä, olisi kuitenkin aina etukäteen syytä tarkoin harkita muutosten myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.

Sääntöjen muuttamista uuden lain mukaisiksi käsitellään lähinnä lain voimaanpanolaissa. Uuden lain vastaisten sääntöjen muutos uuden lain mukaisiksi on ilmoitettava rekisteröitäväksi samalla kun muu sääntöjen muutos rekisteröidään, kuitenkin viimeistään 31.12.2006.

Vanhan lain (ja myös vanhojen sääntöjen) määräysten mukaan sääntöjen muutokset on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, ja toisessa kokouksessa vaaditaan määräenemmistö. Uuden lain mukaan voidaan sääntöjen muuttamisesta päättää yhdessä kokouksessa.

Sääntöjen muuttamista koskevat sääntöjen määräykset voidaan muuttaa yhdessä kokouksessa, kun asia käsitellään uuden lain mukaan (kokouskutsua ja asiakirjojen nähtävillä pitoa koskevat säännökset). Nämä muutokset on rekisteröitävä viimeistään 31.12.2003. Muuten vanhojen sääntöjen määräykset jäävät voimaan.

Sääntöjen muuttamiselle on siis periaatteessa asetettu kaksi tärkeää määräaikaa lain voimaantulosta: 2 ja 5 vuotta. Eli kummallakaan ei vielä ole kiirettä.

Voiko muuttaa vain sen kohdan, jonka muutokseen olisi välitöntä tarvetta?

Kaikki tarvittavat muutokset on tehtävä yhtä aikaa. Euromuutos voidaan kuitenkin tehdä erikseen. Euromuutokseen liittyviä asioita on käsitelty Osuustoiminta -lehdessä 6/01. Kustannusten säästämiseksi olisi syytä tehdä kaikki muutokset samanaikaisesti.

Onko osuuskunnalla velvollisuus tarkistaa, löytyykö säännöistä uuden lain kanssa ristiriidassa olevia kohtia? Onko tarkistaminen hallituksen tehtävä?

Hallitus on velvollinen huolehtimaan siitä, että säännöt saadaan kuntoon. Tämä voisi olla yhteistyötä, johon kutsutaan asiantuntija mukaan (esim. tilintarkastaja tai lakimies). Asiantuntija tuntee muodolliset määräykset, ja osuuskunnan johto tietää tarpeet sekä toivomukset.

Entä jos oma asiantuntemus ei sittenkään riitä ristiriitaisuuksien toteamiseen?

Monet osuustoiminnan keskusliikkeet ovat laatineet mallisääntöjä. Pellervo-Seura on järjestänyt koulutustilaisuuksia, ja auttaa resurssiensa puitteissa. Uusosuustoiminnan neuvontaverkostoa on hieman jäljellä eri puolilla maata, ja siitä saa tietoa esim. netistä: www.pellervo.fi/wuokko. Osuustoiminta -lehti tarjoaa jatkuvaa ajankohtaista informaatiota mm. tällä palstalla sekä netissä (tarvittava vaihtuva käyttäjätunnus ja salasana julkaistaan aina ns. apinalaatikossa tämän liitteen toisella sivulla). Osuuskuntalaki perusteluineen sekä Seppo Pöyhösen kirja Osuuskunnan hallinto ja osuuskuntalaki, olisi syytä lukea.

Mitä seuraa, jos jostain syystä on päätöksenteossa sovellettu vanhan lain mukaista mutta uuden lain myötä laittomaksi tullutta sääntömääräystä?

Tällaisia virheitä saattaa alussa tapahtua. Seuraamus on sama kuin se tähänkin saakka on ollut, jos johto toimii lain tai sääntöjen vastaisesti. Mikäli osuuskunta tai joku muu on kärsinyt tappiota tämän tapaisen päätöksen tai virheen takia, syylliset saattavat joutua korvausvelvollisiksi (osuuskuntalaki 20:1). Näin voi tapahtua esim. jos ylijäämää jaetaan nk. ei-jakokelpoisista varoista. Jos virhe on pieni - eikä kukaan kärsi sen johdosta vahinkoa - seuraamuksilta voi välttyä.