Pohjoisamerikkalaiset viljelijät ovat pääosaltaan pettyneitä geenimuunneltujen eli gm-ruokakasvien satotuloksiin ja taloudellisiin tuloksiin, toteaa brittiläinen Soil-Association -järjestö julkaisemassaan selvityksessä.

Pitkäaikaisimmat ja laajimmat kokemukset gm-kasvien maatilaviljelystä on Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Sen osuus maailman gm-kasvien yli 52 miljoonan hehtaarin kokonaisalasta vuonna 2001 oli 68 % (35,7 milj. ha) ja Kanadan 6 % (3,2 milj. ha).

Maailmassa viljellään laajasti neljää gm-kasvia: ruokaketjuun kuuluvia soijaa, öljyrapsia ja maissia sekä puuvillaa. Monsanto-yhtiön hakemus gm-vehnälle pantiin viime vuonna pöydälle jatkoselvityksiä varten yli 200 viljelijäjärjestön vastustuksen ryydittämänä.

Gm-kasvien taloudelliset vaikutukset pohjois-amerikkalaisille viljelijöille ja koko ruokaketjulle ovat valtaosaltaan olleet tuhoisia. Gm-soijan, öljyrapsin ja maissin sadot ja lajikeominaisuudet eivät ole vastanneet niitä odotuksia, joita siementen valmistajat ovat viljelijöille ilmoittaneet. Myös gm-kasvien leviäminen laajasti muille tiloille on johtanut oikeustapausten lisääntymiseen ja monimutkaisiin juridisiin ongelmiin.

Glyfosaatti-rikkahävitettä sietävät gm-soijalajikkeet ovat aiheuttaneet viljelijöille suurtappioita. Lajikkeista riippuen sadot ovat jääneet 6-11 % alhaisemmiksi kuin vastaavilla normaalilajikkeilla. Viljelijät ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi glyfosaatin käytöstä kärsien myös lisääntyvästi sen aiheuttamista työterveyshaitoista.

Herbisidejä sietävän öljyrapsin sadot ovat jääneet pienemmiksi kuin muilla lajikkeilla. Kanadassa tahaton gm-yhteys on vienyt lähes koko öljyrapsisektorin miljoonien dollarien arvoiset luomutuotantomahdollisuudet.

Tuhohyönteisiä viljelmiltä karkottavan Bt-maissin sadot ovat kaikkiaan olleet 2,6 % muuntelemattomien lajikkeiden satoja korkeammat. Mutta viljelijän rahallinen kate on kalliimmasta siemenestä johtuen jäänyt heikommaksi. Bt-maissi tuottaa Bt-maabakteerista siirretyn geenin avulla ihmiselle haitatonta mutta hyönteisille myrkyllistä proteiinia.

Parhaiten gm-tuotanto näyttäisi sopivan muualle kuin ruokaketjuun. Tuhohyönteisiä karkottavilla bt-puuvillaviljelmillä on pääosin onnistuttu vähentämään hyönteistuhoja. Tulokset ovat vaihdelleet suuresti eri osavaltioissa. Toisaalla tuhoaineiden käyttö on onnistuttu välttämään lähes täysin, toisaalla taas on jouduttu entistä pahempaan torjunta-ainekierteeseen.

Markku Rämö  

Raportti "SEEDS OF DOUBT. North American farmers´ 
experiences of GM crops" löytyy kokonaisuudessaan 
järjestön kotisivulta www.soilassociation.org.

| Sivun alkuun |