Naisten määrän osuuskuntien hallinnossa tulisi edustaa naisten osuutta jäsenistöstä. Tämä on ollut Pellervon Hedvig-projektin keskeisiä tavoitteita.

Osuustoiminta-lehden tuore selvitys osoittaa, että kuluttajaosuuskunnissa tavoite on lähellä: osuuskauppojen hallintoelimissä ollaan päästy 50 prosentin rajan ylikin. Toista äärilaitaa edustaa Metsäliitto, jossa naisia on hallinnossa vain 4 prosenttia. Palveluosuustoiminta eli pankit ja vakuutusala sijoittuvat tässä välimaastoon.

Tasa-arvoasiat ovat tulleet taas vahvasti esille, kun tasa-arvolain kokonaisuudistusta valmisteleva toimikunta julkisti ehdotuksensa lokakuun lopussa. Siinä ollaan laajentamassa 40 %:n sukupuolikiintiöitä kunta- tai valtioenemmistöisten yhtiöiden hallintoon, myös hallituksiin. Valtion osakkuusyhtiöiden osalta samaan lukuun pyritään toimintasuunnitelmalla, jota ryhdytään toteuttamaan jo ennen uutta lakia. Pörssiyhtiöt, joissa valtio on mukana, jätettäisiin kaavailujen ulkopuolelle.

Eduskuntaan lakiesitys on tulossa aikaisintaan ensi vuonna. Muissa Pohjoismaissa tasa-arvolakeja on viime aikoina jo uusittu. Äskettäin on Norjassa ollut vahvasti esillä kiintiöiden ulottaminen myös yksityisiin yrityksiin.

Perinteistä työnjakoa

Naisten vaisuhkoa mukanaoloa osuuskuntien hallinnossa voi selittää mm. perinteellä kodin ja maatilojen töiden jakaantumisesta. Maatiloilla jako on ollut osa yritystoiminnan järjestelyä. Miesten on ollut helpompi irrottautua kokouksiin edustamaan koko perhettä. Työnjako on heijastunut tuottajaosuuskuntien ohella maaseudun muidenkin osuuskuntien hallintoon. Nykyään tiloilla työt on mahdollista järjestää tasapuolisemmin, joten naisetkin saavat aikaa hallintotehtäviin.

Kuluttaja- ja palveluosuustoiminnan voimakkaasti kasvanut jäsenistö heijastaa koko väestöä, jossa etenkin kaupunkilaisnaiset ovat vahvasti mukana julkisessa päätöksenteossa. Osuuskauppojen hallintoon naisia on löytynytkin liki jäsenistön osuutta vastaava määrä. Tradeka ja Elanto suurosuuskuntina ja SOK:laisista osuuskaupoista etenkin HOK ovat koollaan tarjonneet näkyviä päätöksentekopaikkoja yhteiskunnallisesti aktiivisimmille naisille, myös kansanedustajille.

Pienemmät osuuskaupat ja niinikään paikallisesti toimivat osuuspankit ja vakuutusyhdistykset eivät tarjoa niin näkyviä paikkoja, vaan työ on perinteisempää ja arkisempaa. Näin muutokset hallinnon rakenteessakin ovat hitaampia, eikä uusien ihmisten tunkua paikoille ole. Naisetkin olisi siten ensin löydettävä. Vähitellen määrä on kuitenkin lisääntymässä. Valtaosa naisista vierastaa edelleen teknisiä aloja.

Palveluosuustoiminta petraa

Toiminnanjohtaja Taisto Koponen Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitosta on vuosi sitten laskenut yhdistysten hallinnossa olevan 15 % naisia. Lukua ei voi pitää hyvänä. Keskusliiton valtuuskunta onkin antanut suosituksen, jonka mukaan yhdistysten hallinnon pitäisi vastata paremmin asiakaskunnan rakennetta sukupuoli-, ikä- ja ammattijakauman osalta.

Osuuspankki-ryhmä uudisti strategiansa viime kesänä. Pankinjohtaja ja OPK:n johtokunnan jäsen Pekka Jaakkola sanoo, että strategiassa on kirjattuna ajatus, että hallinnon olisi heijastettava jäsenkunnan rakennetta. Siinähän naiset ovat vahvasti edustettuina.

Antti Mustonen

| Sivun alkuun |