Esko Aho:
Järjestelmän muutoskyky on
avain tulevaisuuden menestykseen

Esko Ahon mielestä pienuus ei ole maalle haitta vaan etu, koska pieni on ketterä uusiutumaan. Osuustoiminnan etuna puolestaan on sen verkostoluonne. - Ei ole sattumaa, että hyvin hoidetut osuuskunnat kuuluvat Suomen menestyneimpiin yrityksiin. Kuva Tapani Lepistö

Mikä ratkaisee kansakunnan menestymisen? Esko Ahon mukaan tärkeintä on kyky joustaviin järjestelmämuutoksiin. Teknologia kehittyy, mutta riippuu ihmisistä ja organisaatioista, lähtevätkö ne tuottavuuden, kilpailukyvyn ja menestyksen tielle vai jäävätkö jurnuttamaan paikalleen.

Ensi heinäkuussa Sitran yliasiamiehenä aloittava Esko Aho luotasi Pellervon Päivän seminaarissa menestyksen tekijöitä. Toistaiseksi Suomi on pärjännyt kilpajuoksussa hyvin. Foreign Policy -lehti mittaa globalisaation astetta eri maissa, ja viime tammikuussa kärjen järjestys oli: Irlanti, Singapore, Sveitsi, Alankomaat ja Suomi.

- Pienet maat ovat hyödyntäneet parhaiten globalisaatiota, summasi Aho, jonka mielestä keskinäinen kansainvälinen riippuvuus ei ole mikään uusi ilmiö. Oikeastaan siinä on vasta nyt palattu samaan asteeseen, joka vallitsi ennen maailmansotia.

Suomi on menestynyt, mutta edessä on suuria haasteita globalisaation lisäksi. Niihin kuuluu aluerakenteen muutos muuttoliikkeineen. Monessa seutukunnassa ei 20 - 25 vuoden päästä ole tarpeeksi asukkaita täyttämään työvoimatarvetta, vaikka kaikki syntyvät jäisivät paikkakunnalle pysyvästi.

Vielä suurempi ongelma on väestön ikääntyminen. Kun vuonna 2000 meillä oli yli 65-vuotiaita 780.000, vuonna 2019 heitä on arviolta 1,2 miljoonaa. Miten eläkejärjestelmä ja hoivapalvelut kestävät paineen? Aho muistutti myös siitä, että työssäkäyvä väestö ikääntyy. Mediaani-ikä, jonka molemmille puolille jää yhtä paljon ihmisiä, on EU:ssa nyt 38 vuotta. Nykytrendillä se on vuonna 2050 jo 53 vuotta.

- Kun väestönkasvu ja työvoiman tarjonta ovat negatiivisia, talouskasvu jää vain tuottavuuden kasvun varaan.

Kiina kehittyy Venäjää nopeammin

Miten kansakunta menestyy? Usein selitystä etsitään fyysisestä, henkisestä tai sosiaalisesta pääomasta. Näissä lienee perää, mutta miksi sitten Kiina on menestynyt paremmin kuin Neuvostoliitto-Venäjä? Ahon mielestä tärkein menestyksen syy onkin järjestelmän muutoskyky.

Deng Xiaoping sanoi, että kissan värillä ei ole väliä, kunhan se pyydystää hiiriä. Kun itänaapuri muutti otsikot mutta ei sisältöä, Kiina säilytti virallisesti marxilaisuuden mutta harjoitti rannikolla pitkälle vietyä markkinataloutta. Seurauksena oli raju talouskasvu.

Suomi on sotien jälkeen rakentanut vauhdilla fyysistä pääomaansa, kuten teollisuutta ja infraa. Niin myös henkistä pääomaa, kuten yliopistoja ja tutkimusta. Tietoteknologian läpimurto on ollut vaikuttava ilmiö, mutta tähän olotilaan ei pidä tuudittautua.

Teknologiaa ei heti osata hyödyntää

Aho vertaa uutta teknologiaa inkunaabeliin eli kehtopainatteeseen, jolla tarkoitetaan ennen 1500-lukua painettua kirjaa. Mullistavalla Gutenbergin tekniikalla tuotettiin ensimmäisen 50 vuoden aikana 20 miljoonaa kirjaa, eli enemmän kuin edellisen 950 vuoden aikana. Silti ne olivat lähinnä vain toisintoja munkkien aiemmin käsin kopioimista teoksista.

Vasta 1500-luvulla kirjallisuus sai uusia sisältöjä: reformistinen uskonnollinen kirjallisuus, tieteelliset kirjat ja kaunokirjallisuus.

Kesti siis puoli vuosisataa, ennen kuin uutta teknologiaa alettiin soveltaa uudella tavalla. Vastaava viive koski mm. polttomoottoria ja sähköntuotantoa, ja nyt eletään tietoteknologian kanssa tällaista välivaihetta.

Teknologia muuttaa maailmaa, ja meidän on ennakoitava tätä kehitystä. - Teknologian hyödyntämisen tiellä on inhimillisiä esteitä, kuten asenteita, hitautta ja kyvyttömyyttä keksiä uusia toiminnallisia ratkaisuja.

Teemme toistaiseksi tietokoneilla ja kännyköillä samoja asioita kuin mitä ennenkin tehtiin. Sisällöt alkavat kuitenkin muuttua, ja talouselämän pitäisi oppia hyödyntämään muutosta täysipainoisesti.

Menestystarinoita järjestelmien muutoksista

Miten järjestelmiä on muutettu onnistuneesti? Eräs Ahon kertoma esimerkki on pääoma- ja yritysverojärjestelmän muutos 1990-luvun alussa. Sen tuloksena yhteisöverojen tuotto valtiolle moninkertaistui, ja silti yritysten vakavaraisuus parani.

Pankkikriisi oli raskas vaihe. Nyt kuitenkin nautimme sen hedelmistä, kun luottoa saa halvemmalla kuin mitä tuolloin oli pankin marginaali.

Myös Valmetin traktorituotannon ahdinko päättyi onnellisesti, kun logistista järjestelmää muutettiin. Suolahden tehdas menestyy, kun siirryttiin pakon edessä tilauspohjaiseen tuotantoon.

Lupaava käänne on tapahtunut myös mekaanisessa metsäteollisuudessa, jonka aikaisemman rämpimisen syitä Aho löytää innovaatiokyvyn ja hyvien yritysrakenteiden puutteesta. Nyt osataan jo tuottaa huonekaluja tuottavasti, eikä tyydytä vain viemään raakapuuta tanskalaiselle huonekaluteollisuudelle.

Vinoutuneet vanhat tottumukset esteenä

Yhtä lailla julkinen sektori, kuten terveydenhuolto, ja myös yksittäiset ihmiset tarvitsevat uusia ajatusmalleja. Miksi tiedemaailmassa ja työpaikoilla ei arvosteta ikääntyviä ihmisiä, joilla on valtavasti osaamista?

Toinen vinoutunut ajattelutapa on riskittömän elämän tavoite, johon koko yhteiskuntakoneisto on viritetty:

- Se näkyy suhtautumisessa yrittäjyyteen. Riskejä ei haluta ottaa, Aho huomauttaa. Hän myöntää oman kokemuksensa perusteella, että poliitikon on helpompi puhua yrittäjyydestä kuin elää sitä todeksi. Silti hän koki yrittäjän taipaleensa hyvin palkitsevaksi.

| Sivun alkuun |