EU ja tasavallan presidentti
ottivat kantaa osuustoiminnan puolesta

suuskuntien perustamiselle, kehitykselle ja kilpailukyvylle luodaan Euroopan unionissa aiempaa suotuisampaa ilmapiiriä. EU:n komissio antoi helmikuussa ensimmäistä kertaa  tiedonannon osuuskuntien edistämisestä. Se uskoo, että osuuskuntien mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty Euroopan talouden ja yhteiskuntien kehityksessä, vaikka EU:ssa on jo nyt 300.000 osuuskuntaa ja näissä 140 miljoonaa jäsentä.

Linjaus vastaa myös Suomen kansallisia tavoitteita. Tämä yhdistettynä Tasavallan presidentti Tarja Halosen kannustaviin näkökulmiin niin Pellervon Päivässä kuin SOK:n satavuotisjuhlissa on korkeinta mahdollista tuuppausta osuustoiminnalle. 

itkään valmisteltu linjaus on ajankohtainen juuri nyt, kun EU saa uusia jäseniä. Näiden maiden osuuskunnilla oli erityisiä ongelmia suunnitelmatalouden aikana, jolloin ne alistettiin keskusjohtoisen talouden osaksi. Ne kärsivät ihmisten mielikuvissa edelleen samaistumisesta vanhaan järjestelmään. Mielikuva ei ole palvellut myöskään lännen markkinatalousmaissa toimivia osuuskuntia. Asiakirja tuo osuustoiminta-ajattelua koko Euroopan alueella nykyaikaan ja osaksi modernia markkinataloutta.

Linjaus nostaa osuustoiminnan esille ja tuo selkänojaa osuustoiminnan edistämistyölle. Se auttaa ymmärtämään, missä osuustoiminnan kohdalla on onnistuttu ja missä on parannettavaa. Se kehittää osuustoiminnan itseymmärrystä ja rohkaisee viranomaisia, poliitikoita ja muuta yhteiskuntaa näkemään osuustoiminnan yhtenä keskeisenä talouden innovaationa.

altaosa komission asiakirjasta liittyy siihen, että osuuskunta yritysmuotona ja yrittämisen mallina tulisi aidosti hyödynnetyksi eurooppalaisten yhteiskuntien kilpailukyvyn parantamisessa, yrittäjyyden edistämisessä, työllisyydessä ja sosiaalisessa tasapainossa. Erityisesti kannustetaan uusien osuuskuntamuotoisten yritysten perustamiseen ja osuustoimintamallilla verkottuvien pk-yritysten taloudellisen voiman ja kilpailukyvyn kasvattamiseen. EU kehottaa huolehtimaan asianmukaiset tukipalvelut myös osuustoimintayrityksille.

Yritysjohtamisen koulutusohjelmien todetaan perustuvan yleensä vallitsevaan liiketoimintamalliin eli osakeyhtiöihin. Asiakirjassa kehotetaan lisäämään osuustoiminnan aineksia keskiasteen ja korkeakoulujen liiketaidon opetuksessa. 

Tiedonannossa käsitellään myös eurooppaosuuskuntaa. Tämän avulla osuuskunnat voivat jatkossa toimia kilpailukykyisesti kaikkialla EU:n alueella. Asetuksella tavoitellaan myös sitä, että se asteittain vaikuttaisi yhtenäistävästi kansallisiin lainsäädäntöihin. Tämä yksinkertaistaisi edelleen osuuskuntien kilpailuympäristöä.

uroopan unioni tunnustaa ja pyytää päätöksentekijöitä ottamaan huomioon, että osuuskunnilla on suuri merkitys maatalouden, maaseudun ja alueiden kehityksessä. Osuuskuntien juuret ovat paikallisyhteisöissä ja -taloudessa, mikä on hyödyllistä globalisoituvan talouden maailmassa. Juuret hillitsevät maaseudun autioitumista ja tukevat köyhimpien alueiden kehitystä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomessakin kansallisia toimia vuosina 2004 - 2008. Kun asiakirja tukee Suomen hallituksen yrittäjyysohjelman perimmäisiä tavoitteita, on syytä odottaa, että toimeenpano onnistuu. Isoille asioille muutama vuosi on lyhyt aika. Varsinkin kun monin paikoin kyse ei ole pelkästään teknisen osaamisen kehittämisestä vaan taloudellisen yhteistoimintaan perustuvan yrittämismallin ajatuksen sisäistämisestä.

Sami Karhu
sami.karhu@pellervo.fi

| Sivun alkuun |