Ruokaketjussa kohtalonyhteys
Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä määritteli osuustoiminnan keskeiseksi yhteiskuntavastuuksi vastuun omasta maasta ja kansasta. Hän toivoi, että kauppa kannustaa suomalaisia suosimaan oman maan elintarvikkeita pitämällä joutsenlipputunnusta näkyvästi esillä.
Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esa Härmälä avasi Pellervon Päivän seminaarin moittimalla kaupan keskusliikkeitä tuontiruuan suosimisesta.
- Suomi ei voi olla muusta Euroopasta erillinen ruokamarkkina. Kauppaa on aina suuntaan ja toiseen. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että kauppa kantaa keskeisen vastuun koko suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuudesta.
Härmälä näki kohtalonyhteyden suomalaisen maatalouden, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä. Hän päätteli, että kotimaisen elintarvikeketjun romahtaminen tekisi hallaa nimenomaan kaupalle itselleen.
- Saksalainen kauppa pystyy aina myymään saksalaisen elintarvikkeen täällä suomalaista halvemmalla. Vastaavasti suomalainen yritys pystyy myymään täällä suomalaisen elintarvikkeen saksalaista kilpailukykyisemmin, Härmälä rinnasti.
Globalisaatiosta moninaiset haasteet
Menestyksellinen osuustoiminta ja siihen rinnastettava keskinäinen yritystoiminta edistävät Härmälän mukaan suomalaisten hyvinvointia maailman muutoksessa. Hän lainasi osuustoiminnan saamia uusia, kunniakkaita luonnehdintoja.
- Osuustoimintaa on kutsuttu niin spekulaatiovapaaksi taloudeksi kuin Suomen globalisaatiovakuutukseksi. Tavallisen suomalaisen onkin luontevaa antaa luottamuksensa osuustoiminnalliselle yritykselle.
Härmälä muistutti kuitenkin, että kiristyvän kansainvälisen kilpailun haasteet ovat täysin samat kaikille yrityksille. Yritysmuoto ei anna tasoitusta. Liiketoimintojen kansainvälistyminen merkitseekin Härmälän sanoin osuustoiminnalle suurta toiminnallista ja ideologista haastetta.
- Pellervo-Seuran perustajat tuskin osasivat kuvitella, että sadan vuoden kuluttua keskustellaan rajat ylittävien eurooppaosuuskuntien mahdollisuuksista.
Tavallisen suomalaisen elämään unionin laajentuminen vaikuttaa Härmälän mielestä enemmän kuin Berliinin muurin tai Neuvostoliiton kaatuminen.
- Eurooppalaisen muutoksen rinnalla etenee talouden globalisaatio. Suomella on moraalista vastuuta globalisaatiokehityksen vaikutuksista: pitää kansainvälisesti auttaa koville joutuvia. Konkreettisempi vastuu on suomalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Suomalaisista ei kukaan muu huolehdi, jos itse siinä epäonnistumme, Härmälä sanaili.
Pellervon saneeraus onnistui
Pellervon vuosikokouksessa Esa Härmälä totesi, että järjestö on nyt täsmentänyt rooliaan osuustoiminnan edistäjänä, yhteistyöfoorumina ja palvelujen tuottajana.
Talous on tasapainotettu osin etuajassa, sillä monien toimien vaikutukset näkyivät jo viime vuonna. Täysimääräisenä niiden on tarkoitus näkyä tänä vuonna.
- Järjestörakenne mahdollistaa yhteistyön osuuskuntia aidosti yhdistävissä asioissa. Toisaalta osuuskunnille jää tilaa toimia omissa asioissaan tarkoituksenmukaisesti, Härmälä kiteytti.
Pellervo osallistuu aktiivisesti suuria suomalaisia osuuskuntaryhmiä yhdistävän Osuustoiminnan neuvottelukunnan työhön. Työ etenee hyvässä hengessä. Härmälä toivotti tervetulleeksi seuraan Osuustoiminnan Kehittäjät - Coop Finland ry:n, joka edustaa uusosuustoimintaa.
Suomi vahvin osuustoimintamaa
Esa Härmälä otti vuosikokouspuheessaan kantaa myös osuustoiminnan kansainväliseen vertailuun:
- Olemme laskelmissamme uskaltaneet jopa viritellä ajatusta siitä, että olisimme maailman osuustoiminnallisin kansakunta. Pari viikkoa sitten asialle saatiin vahvistus. Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n presidentti, italialainen Ivano Barberini sanoi SOK:n satavuotisjuhlassa, että Suomi todella on osuustoiminnallisin maa maailmassa. Tähän lausuntoon meidän on luottaminen.
Havainnon tausta löytyy Osuustoiminta-lehdestä 6/1997, jolloin ensimmäisen kerran suhteutimme ICA:n tuottamat tilastot osuuskuntien liikevaihdosta, jäsenmääristä ja työllistävyydestä kunkin maan väkilukuun. Vuonna 1997 havainto oli jonkin verran tulkinnanvarainen, mutta myöhempi kehitys on sitä selvästi tukenut. Ongelmana seurannassa on ollut kansainvälisten vertailutietojen laahaaminen useita vuosia todellisen tilanteen jäljessä. Nyt EU:n komissiokin on kiinnittänyt huomiota osuustoiminnan kansainvälisen tilastoinnin kehittämiseen.
Härmälä selitti suomalaisen osuustoiminnan määrällistä onnistumista laaja-alaisuudella. Siinä on paitsi määrällisiä myös laadullisia plussia. Suomessa on maataloustuotantoon kytkeytyvä tuottajaosuustoiminta vahvaa, kuten maailmalla usein ja etenkin Euroopassa. Meillä myös metsätaloudessa osuustoiminnalla on suuri rooli.
Kuluttajaosuustoiminta on Suomessa poikkeuksellisen merkittävää. Harvassa maassa osuuskaupat ovat yhtä merkittäviä.
Myös osuuspankkitoiminta menestyy, samoin keskinäinen vakuuttaminen. Muutakin osuustoimintaa löytyy, mm. sähkö- ja puhelinliiketoiminnassa. Viime vuosina virinnyttä uuden osuustoiminnan aaltoa ei ole läheskään joka maassa.
- Laadullisesti keskeistä on se, että osuuskunnat ponnistelevat yhteisvoimin jäsenistön hyvinvoinnin, aluekehityksen ja ruokaketjun hyväksi yli toimialarajojen. Ne näkevät yhteisiä päämääriä kansakunnan rakentamisessa.
- Kyllä me yhteisvoimin menestymme maailman myrskyissä. Välillä paatti heiluu, mutta ei se kaadu. Välillä tulee vaurioita, mutta ne korjataan, Esa Härmälä filosofoi.
| Sivun alkuun |