Presidentti Tarja Halonen:
Osuustoiminnan inhimillisyyttä vaalittava
 Tasavallan presidentti Tarja Halosella on itselläänkin ollut pitkä luottamusura Osuusliike Elannon hallintotehtävissä. Hän toimi Elannon edustajistossa 1975 - 1999 ja hallintoneuvostossa 1980 - 1996. Hän on edelleenkin nykyisen HOK-Elannon jäsen. Puheessaan Pellervon Päivässä hän muistutti suomalaista osuustoimintaväkeä vaalimaan liikkeen inhimillisiä kasvoja. Kuva Tapani Lepistö |
Tasavallan presidentti Tarja Halonen tähdensi Pellervon Päivässä 5.4.2004, että osuustoiminnan pitää jatkuvasti uusiutua pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. - On myös kyettävä säilyttämään osuustoiminnan keskeisin perintö: osuustoiminta on ihmistä varten niin Suomessa kuin ulkomailla. Muistutan, että osuustoiminnalla on jo inhimilliset kasvot. Älkää kadottako niitä!
Presidentti Halonen aloitti puheensa Pellervo-Seuran perustajien ajatuksella antaa "vähävaraisille suomalaisille mahdollisuus auttaa itseään omin voimin, mutta yhdistyneenä".
- Osuustoimintaliike on syvästi vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Osuuskunnissa on nyt jäseniä enemmän kuin Suomessa asukkaita. Kyse ei ole tilastovirheestä, vaan tämä kertonee siitä, että osuuskunnat ovat meille edelleen läheisiä. Osuuskuntaan on luontevaa kuulua, presidentti luonnehti.
- Osuustoiminta-aatteeseen perustuvalla toiminnalla on mahdollisuudet menestyä avautuvilla markkinoilla ja kiristyvässä kilpailussa myös jatkossa.
Hän totesi, että osuustoimintaliike on kyennyt kokoamaan jakaantuneita voimiaan. Esimerkeiksi hän mainitsi Helsingin Osuuskaupan ja Osuusliike Elannon yhdistymisen sekä suustoiminnan neuvottelukunnan.
- Osuustoimintamalli on houkutellut myös uusia yrittäjiä. Suomessa on 1990-luvulta lähtien perustettu lähes 2.500 osuustoiminnallista pienyritystä. Uskon, että osuustoimintamalli toimii jatkossakin, jos ihmisillä on siitä riittävästi tietoa, ja lainsäädäntö pysyy ajan tasalla. Laki onkin juuri uudistettu, Halonen havainnoi.
Maailmanlaajuisesti arvokasta työtä
Puheestaan valtaosan presidentti Tarja Halonen omisti kansainvälisille asioille. Hän totesi, että osuustoiminta on osaltaan edistänyt yhteisiä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvoja myös maailmanlaajuisesti.
Osuustoiminnan perusajatuksen presidentti näkikin kansainväliseksi. Hän lainasi Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n 2000-luvun yhtä osuustoiminnan periaatetta, laajaa yhteistoimintaa:
"Voidakseen toimia parhaalla mahdollisella tavalla jäsentensä ja yhteiskunnan hyväksikaikkien osuustoiminnallisten organisaatioiden tulee olla aktiivisessa yhteistoiminnassa muiden osuuskuntien kanssa sekä paikallisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla."
Kansainvälisen osuustoimintaliittoon järjestäytyneessä osuustoimintaliikkeessä on mukana lähes 800 miljoonaa ihmistä. On arvioitu, että puolet maailman ihmisistä saa toimeentulonsa suoraan tai välillisesti välillisesti osuustoiminnasta. Täten osuustoiminnalla on valtavat mahdollisuudet vaikuttaa taloudelliseen kehitykseen.
Uudistumista ihmiskasvoisesti
- Pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii kuitenkin uudistumista. Sen toteuttaminen on osuustoimintaväen oma asia, presidentti linjasi.
 Eturivissä presidentti Tarja Halonen, puheenjohtaja Marcus H. Borgström ja Sitran tuleva yliasiamies Esko Aho. Kuva Tapani Lepistö |
Tässä yhteydessä hän muistutti osuustoiminnan keskeisestä perinnöstä. Uudistumisen rinnalla pitäisi säilyttää se lähtökohta, että osuustoiminta on ihmistä varten niin Suomessa kuin ulkomailla.
- Suomi ja suomalainen osuustoiminta ovat pitkään olleet mukana tekemässä parempaa yhteistä maailmaa, Halonen kehaisi. Hän mainitsi osuustoiminnalliset kehitysyhteistyöhankkeet mm. Keski-Amerikassa ja Afrikassa. Nicaraguassa Suomi on kehittänyt maa- ja karjatalouden osuustoimintaa. Halonen kannusti jatkamaan tätä työtä.
- Kovana haasteena pidän sitä, että laajenevassa Euroopan unionissa tuodaan osuustoiminta-aate uudelleen esiin, hän katsoi.
Presidentti kehotti viemään osuustoimintaa varsinkin Itä-Eurooppaan. Hän arvioi osuustoiminnalle olevan sosiaalista tilausta maissa, joissa poliittinen järjestelmä on murtunut. Osuustoiminta voisi hyvinkin estää niin sanotusti lapsen menemistä pesuveden mukana.
'Todellisen muutoksen' näköalapaikalla
Globalisaatio on jakanut jyrkästi maailman ihmisten mielipiteet. Tarja Halonen kehotti muistamaan sen, että EU ei ole Eurooppa, eikä Eurooppa ole maailma.
Globalisaation arkkitehteina pidetyt Maailman kauppajärjestö, Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat joutuneet kehitysmaiden ja kansalaisyhteiskunnan voimakkaan kritiikin kohteiksi. Keskustelu on jäänyt väittelyksi, eikä ole johtanut mihinkään.
Todellisen muutoksen edistämiseksi Kansainvälinen työjärjestö ILO kutsui erilaisten ryhmien edustajat itsenäiseen komissioon käsittelemään globalisaation sosiaalista ulottuvuutta, eli sitä, miten globalisaatio vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään.
- Kahden vuoden tiiviin työn jälkeen pystyimme Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa puheenjohtajina esittelemään komission yksimielisen raportin. Prosessissa oli mukana työnantajia, työntekijöitä, kuluttajia ja tuottajia niin pohjoisesta kuin etelästä.
Komission mukaan nykymuotoisen globalisaation epäoikeudenmukaisuus ei ole moraalisesti hyväksyttävää eikä poliittisesti kestävää. Liian monet jäävät globalisaation hyötyjen ulkopuolelle. Kestävän globalisaation pitää vastata ihmisten tarpeisiin: edistää työllisyyttä, kasvua ja kehitystä sekä vähentää köyhyyttä ja työttömyyttä.
Kansallisvaltioita tarvitaan edelleen
- Nykytilanteen muuttamiseksi tarvitaan yhteensopivia toimenpiteitä niin paikallishallinnossa kuin maailman talousjärjestelmässä. Keskeisin toimija on edelleen kansallisvaltio, jonka piirteitä ovat demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus täydennettynä hyvällä hallinnolla ja sosiaalisella oikeudenmukaisuudella, Halonen jäsensi komission yksimielistä suositusta.
Halonen kuittasikin käsitykset kansallisvaltion kuolemasta sekä ennenaikaisiksi että vääriksi. Valtioiden toimet vaikuttavat paljon siihen, miten ihmiset hyötyvät tai kärsivät globalisaatiosta. Suurten kansallisvaltioiden toimet vaikuttavat enemmän, pienten vähemmän.
- Suomi on komission suositusten mukainen kansallisvaltio. Voidakseen pärjätä viiden miljoonan ihmisen kansakunnan on pystyttävä käyttämään kaikki voimavaransa ja vaalimaan yhteistyön perinnettä.
Presidentin mukaan osaava yrittäjyys on suuri haaste myös Euroopan unionissa. Hän katsoi, että Lissabonin strategia tarvitsee lisätehoa, jotta EU:sta tulisi maailman kilpailukykyisin alue.
Globaalit säännöt tarpeen
- Globalisaatio muuttaa myös osuustoimintaa, erityisesti kauppaa ja maataloutta. Taloudellisen kanssakäymisen esteitä puretaan edelleen. Tarvitsemmekin globaalit säännöt investoinneille ja kilpailulle, Halonen korosti.
Hän toivoi erityisen kovasti, että rajat ylittävä ihmisten liikkuminen saa ensimmäiset globaalit sopimuksensa. YK tarvitsee tukea asian järjestämisessä.
Halonen huomautti, että kaupan esteitä on purettava myös niiltä tuotteilta, joissa kehitysmailla on etuasema. Tämä voi muuttaa myös Suomen elintarviketuotantoa. Hän kuitenkin luotti siihen, että tuottaja- ja kuluttajaosuuskunnat toimivat hyvässä yhteistyössä.
- Suomalaisen osuustoiminnan tulokset maa- ja metsätaloussektorin sekä koko maaseudun kehittämisessä ja kuluttajakaupassa ovat pääomaa, jota tarvitsemme myös tulevaisuudessa. Uskon, että haluamme jakaa tätä kokemusta kansainvälisesti, Halonen päätteli.
Lopuksi presidentti Tarja Halonen kertasi ajatuksensa kansallisen globalisaatiostrategian tarpeesta. Hän täsmensi, että presidentin puheiden ja hallituksen suunnittelun lisäksi tarvitaan eri toimintojen verkosto, jotta saadaan tuloksia. Osuustoimintaliike on yksi verkoston toimija.
| Sivun alkuun |