Hyppy tuttuun ympäristöön

Kun Kai Seikku nimitettiin HK Ruokatalon toimitusjohtajaksi, moni uutisoija luonnehti hänen tulevan alan ulkopuolelta. Vaan kuka mahtoikaan olla Simo Palokankaan apuna jo 1990-luvulla, kun tämä pani kuntoon LSO:ta?

Kai Seikku. Kuva Markku Nummi

Tuolloin mietittiin myös koko toimialan rationalisointia muiden yhtiöiden kanssa. Vaikka Kai Seikku olisi valittu Atriaan Seppo Paatelaisen seuraajaksi, vanhoja yhteyksiä olisi löytynyt sieltäkin: Seikku oli arvioimassa ruotsalaisen Lithellsin ostamisen mielekkyyttä - tosin HK Ruokatalon näkökulmasta.
Lyhyessä keskustelussa käy ilmi, että liikkeenjohdon konsulttina The Boston Consulting Groupissa ja myöhemmin mainosmaailmassa kauppatieteen maisteri Kai Seikku on tutustunut syvältä kymmeniin elintarvikeketjun yrityksiin. Kun hän konsultoi rehualan yritysjohtoa, yhteyksiä syntyi alkutuottajiin. Ketjun toisessa päässä asiakkaina olivat S-ryhmä ja Tradeka. Ja kun Valiossa pohdittiin Arla-fuusiota, Seikku oli mukana käymässä yrityksiä läpi. Myöhemmin Seikun johtama mainostoimisto kehitti Arlalle Kohta meissä kaikissa asuu pieni lehmä -sanonnan.
Vappuaattona 40 vuotta täyttänyt Seikku sanoo arvostavansa sitä, mitä elintarvikealalla on tehty Suomen EU-jäsenyyden aikana. Heikon LSO:n nousu kansainvälistyneeksi HK Ruokataloksi on hänestä vaatinut rohkeaa päätöksentekoa hallinnolta ja omistajilta. Jo ruokatalo-sanan valinta nimeen osoitti hänestä hyvää strategiaa, ratkaisevaa on ollut myös pääomamarkkinoille meno ja kansainvälistyminen.
Seikku myöntää tämän arvostuksen vahvistuneen, kun hän muutama päivä nimityksensä jälkeen HK Ruokatalon yhtiökokouksessa Forssassa tapasi hallintoneuvoston ja edustajiston jäseniä.
HK Ruokatalon johtoryhmään Seikku tutustuu kesäkuun puolivälissä. Syyskuun alusta lähtien hän vastaa teollisuudesta HK Ruokatalon toimitusjohtajana ja tulee konsernijohtajaksi 1. huhtikuuta 2006.

Brändit kunniapaikalle

Pörssiyhtiön tuleva toimitusjohtaja ei aikeistaan HK:ssa pukahda, mutta sanoo, että tehtävä haastaa hänet kaikin tavoin. Minkälaiseksi koko ruokailu kehittyy? Elintarvikealalla tarjotaan jo juotavaa, joka korvaa syötävää. Sektorin monet toimialat tavoittelevat samaa asiakasta. Kaikesta alan kilpailusta on pelkistettävä näkemys, jonka on välityttävä selkeänä henkilökunnalle, sillä ihmisten motivointia yrityksen menestyminen vaatii.
- Suomessa johdon omistus yrityksestä on matalalla tasolla, sanoo HK Ruokatalon osakkeita omistamaton Seikku. Sijoittajasuhteita hän pitää äärimmäisen tärkeänä asiana HK Ruokatalossa, jossa on yksi selkeä pääomistaja: LSO Osuuskunta. Seikusta tulee myös sen toimitusjohtaja.
Konsulttina Seikku arvioi päässeensä yritysten talouden ja ongelmien ytimeen ja sanoo siitä lähtien pitäneensä ”pientä konsulttia repussa”. Mainosvuodet teroittivat brändimarkkinoinnin osaamista.
Hasan & partnersin toimitusjohtajan ja McCann-Ericksonin maajohtajan tehtävistä HK Ruokataloon valitulta odotetaankin vahvaa sanaa markkinointiin. Seikku onkin sanonut tavoitteekseen, että HK Ruokatalon brändit nousevat suomalaisten rakastamien ruokabrändien kärkijoukkoon.
Uusi toimitusjohtaja sanoo yllättyneensä nimityksensä myönteisestä julkisuudesta. Mitä nyt joku ystävällisesti toivotti tervetulleeksi matalien katteiden alalle. Mutta mainosalallakin on pitänyt suitsia menoja, sillä alan liiketoiminnasta arvioidaan hävinneen kolmasosa kolmessa vuodessa.

Suomi-intressi pysyy

HK Ruokatalon tänä vuonna tavoittelema noin 900 miljoonaan euron liikevaihto nostaa Seikun entisessä työssä käsittelemän liikevaihdon noin kymmenkertaiseksi. Hän tietää myös joutuvansa eräänlaiseksi yrityksen keulakuvaksi, mutta lupaa pitää esillä myös henkilökuntaa ja hallintoa.
Erästä mielipuuhaansa Seikku haluaa jatkaa uudenkin työn aikana: kiertää puhumassa eri tilaisuuksissa. Kotimainen omistus on hänen lempiaiheitaan.
HK Ruokatalon toiminnan volyymista puolet on ulkomailla. Seikku katsoo, että yritys on hyödyntänyt historiallisen tilaisuuden kasvuun Baltian ja Puolan investoinneillaan, ja se kehittyy EU-kehityksen myötä. Yhteistyö Danish Crownin kanssa tuo ketjuun brändihallinnan ja jalostuksen tueksi vahvan alkutuotannon ja jakelun.
Mutta Suomi-intressi ei katoa:
- Suomi on koko ajan tyrkyllä eniten tarjoavalle ostajalle. Tässä pellervolaisen yritystoiminnan arvo korostuu, koska se pystyy puolustamaan kotimaista omistusta, Seikku sanoo.
Häntä mietityttää kansainvälistyminen. Maakunnista lähdettiin ennen Helsinkiin työhön. Nyt Helsinki on joutunut tavallaan maakunnan asemaan. Lähtevätkö hänenkin neljä poikaansa aikanaan ulkomaille? Jääkö Suomi pelkäksi mummolaksi?
Kai Seikku on nyt sitonut itseään ja perhettään myös Inkoon saaristoon, missä vanha kalastajatila odottaa kunnostusta. Arkipäivät menevät tiukasti työssä, mutta mahdollisuuksien mukaan hän tahtoo juhlistaa yhdessäoloa esimerkiksi perheen yhteisillä ruokahetkillä. Kuten poikavuosina Raumalla, kun Rauma-Repolan teollisuuslakimiehenä paljon työmatkoilla ollut isä oli kotona. Äiti oli kotiäiti, mutta vaimo Paula Seikku on sekä diplomi-insinööri että väitöskirjaa tekevä lääkäri.

Markku Nummi

| Sivun alkuun |