Heikki Niskakangas selvitti verotusta:
Osuuspääoman verovapaa osuus 
jäi liian pieneksi

Professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta piti odotetun alustuksensa aiheesta: miten osuuskuntien ja niiden omistajien on viisasta toimia uudessa verojärjestelmässä? Lisää mielenkiintoa alustukseen toi se, että Niskakangas osallistui asiantuntijana viime vuonna hallituksen suuren yritysveropaketin valmisteluun.

Heikki Niskakangas. ©Tapani Lepistö

Heikki Niskakangas tarkasteli yritys- ja pääomaverouudistuksen vaikutuksia erilaisiin osuuskuntatyyppeihin sekä verotuksen yleisiä linjauksia osuustoiminnassa. Esille nousi mm. osuustoimintaväkeä paljon puhuttanut osuuspääoman korko verotuksessa.
- Osuuspääoman koron verovapaa osuus on 1500 euroa. Sen ylimenevä osa on 70-prosenttisesti pääomatuloa, joten ylimenevältä osin menevä vero on 19,6 %. 1500 euron ylimenevä osa voi olla myös maatalouden tuloa. Yhteenlaskettuna osuuskunnan ja jäsenen vero on 40,5 %, valaisi Niskakangas.

Osuustoimintaa 
ei aluksi huomattu

Osuuskuntien osuuspääoman koron verotukseen puututtiin vasta ihan yritys- ja pääomaverouudistuksen loppumetreillä, valmistelun viimeisinä viikkoina viime vuoden keväällä. Ministeriössä herättiin äkkiä siihen, että onhan osuuskuntakin olemassa.
- Osuuskuntien osuus sitten raapaistiin nopeasti, sillä virkamiehillä oli niin kiire osinkoverotusratkaisujen kanssa. Tämän vuoksi osuuspääoman koron verokohtelu siirtyi liian kiireellä virkamiestasolta suoraan poliittiseen päätöksentekoon. Poliittisella tasolla asiasta keskusteltiinkin sitten todella paljon.

Ministeriö selätti 
eduskunnan

Vaihtoehtona oli nettovarallisuuspohjainen verotus myös osuustoiminnassa, kuten se toteutettiin listaamattomissa osakeyhtiöissä. Eduskunta oli viime kesänä sillä kannalla.
- Mutta nyt näyttää siltä, että valtiovarainministeriö selätti siinä eduskunnan tahdon.
Niskakankaan mukaan M-real Oyj ratkaisi osuuspääomien verokohtelun. VM:n pohdinnassa asetettiin vastakkain osuuskunnat ja ne ulkopuoliset sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet M-realiin, ja sijoittajien näkökulma voitti. Pitäisikö sijoittajajäseniä verottaa eri tavalla?
Niskakangas pohti esitelmässään nettovarallisuuspohjaista verotusta vaihtoehtona. Hän kysyikin, pystyttäisiinkö nettovarallisuus laskemaan osuuskunnassa. Niskakankaan mukaan pystyttäisiin, mutta se olisi vain jonkin verran monimutkaisempaa kuin osakeyhtiöissä. Hänen mielestään mallia kannattaisi silti kokeilla.
- Osuuspääoman korko olisi lähes aina verovapaata, koska osuuskunnat eivät maksa korkoa yli 9 % nettovaroille. VM vastustaa ajatusta. Ulkomailla osuuspääoman korko on yleensä veronalaista tuloa, mutta osuuskunta saa vähentää maksamansa koron. Tällöin verotus on yksinkertaista.
Ketjuverotus hoitui suurimmaksi osaksi suomalaista osuustoimintaa koskien. Kärsijäksi jäi vain Österbottens Kött, jonka omistusosuus Atriassa on alle 10 %. - Pohjanmaan pojilla ei vain ollut lobbauspotkua riittävästi, Niskakangas tokaisi. Sen sijaan pankkirintamalla osuuspankit pystyivät saamaan poikkeuksen, vaikka niidenkin omistusosuudet ovat pieniä.

Perheiden kannattaa 
hajauttaa jäsenosuuksia

Professori Niskakangas pahoitteli osuuspääoman koron verovapaan osuuden jäämistä 1500 euroon. Alun perin valtiovarainministeriö oli tarjonnut verovapaaksi osuudeksi vain 50 - 100 euroa, kun osuustoimintaväki vaati rajaksi 90.000 euroa. Haarukka oli siis aika leveä.
Verorajat voivat joissakin tapauksissa johtaa kahdenkertaiseen verotukseen, kun osuuskunta maksaa ensin täyden yhteisöveron ja 1500 euron rajan ylittävältä osalta koronsaaja maksaa pörssiyhtiön osinkoveron suuruisen veron.
- Verosuunnittelussa kannattaa perheen kesken hajauttaa osuuksia, koska 1500 euroa on verovelvolliskohtainen, Niskakangas neuvoi.
Hän kertoi kuulleensa, että osuuspankeista on löytynyt noin 800 sellaista verovelvollista, joiden osuuspääomat tai lisäosuudet nousevat yli 1500 euron. Innostus sijoittaa osuuskuntiin ei ole nyt suuri ja pääomien saanti voi hankaloitua, kun tätä rajaa pelätään. Mutta voidaanhan pääomia saada myös jäsenlainoituksen kautta, eli kaikkea ei tarvitse rinnastaa osinkoihin.

Verotussäännöksiä 
tarve selkeyttää 

Niskakangas puuttui verotuksen käyttäytymiseen osuuskunnissa käyttäen esimerkkejä. Osuuskuntien omistamien osakeyhtiöiden ohella Niskakangas mainitsi esim. omakustannusosuuskunnat, joita perustetaan lisää. Sellaiset osuuskunnat harjoittavat mm. yleishyödyllistä vanhustenhuoltoa ja lastenhoitoa. Tällaisia osuuskuntia ja niiden jäseniä ei nykykäytännön mukaan veroteta. - Kysymyksessä on kuitenkin hiukan epävarmalla pohjalla oleva verokäytäntö, mikä olisi hyvä selvittää.
- Jos puolestaan työosuuskuntien halutaan Suomessa yleistyvän, täytyy verotussäännöksiä olennaisesti selkiyttää. Tällä hetkellä työosuuskuntien verotuksessa palkaksi katsomisen riski on suuri, käytettiinpä mitä tahansa osuuskuntien ylijäämänjaon muodoista.
Niskakangas totesi, että työosuuskuntien mahdollisuutta hankkia omia pääomia olisi parannettava. Korjausten myötä työosuuskunta soveltuisi hyvin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Tulevaisuudessa julkisyhteisöjen mahdollisuudet tuottaa kaikkia palveluita itse pienenee.
Yhteenvetona Niskakangas summasi verouudistuksen osuuskunnille tuomia hyötyjä ja haittoja:
- Verouudistuksessa kuluttajaosuuskunnat olivat voittajia ja tuottajaosuuskunnat häviäjiä. Paineita parannuksiin olisi jatkossa etenkin tuottajaosuuskuntien puolella.

| Sivun alkuun |